Tuulilasin testissä seitsemän 17-tuumaista kesärengasta

Tuumakoko suuremmaksi ja profiili matalammaksi on monen autonsa ulkonäköä virittelevän ensimmäinen ajatus. Renkaan tuumakoon kasvattaminen vaatii profiilisuhteen pienentämistä, jotta vierimiskehä säilyy samana ja nopeusmittarin näyttämä ennallaan. Ilman muutoskatsastusta alkuperäistä rengaskokoa saa kasvattaa tuumalla ja renkaan leveyttä 30 millimetrillä.

225/45 R 17 on vaihtoehto kahdelle yleisimmälle rengaskoolle, 195/65 R 15:lle ja 205/55 R 16:lle. 15-tuumaisesta tähän kokoon loikattaessa on käytävä muutoskatsastuksessa, mutta 16-tuumaisesta hypättäessä riittää käynti kumi- ja vannekaupassa.

Halpa ja hyvä samassa paketissa?

Tuulilasin tämänkertaisessa kesärengastestissä ottaa toisistaan mittaa seitsemän rengasta. Näistä puolet eli Bridgestone Potenza RE050 A, Goodyear Eagle F1 Asymmetric ja Nokian Z edustavat tunnettuja merkkejä. Loppumetreillä mukaan saatu Goodyearin uutuus on Y-nopeusluokkaa, muilla nopeusluokka on W. Goodyear toimi referenssirenkaana, mutta testissä julkaistaan sillä saavutetut tulokset muiden ohessa.

Keskikastin renkaina paremminkin tunnetut Barum (edustajana Bravuris 2) ja Hankook (Ventus Prime) nostavat jatkuvasti statustaan, ja kaksi rengasta (Kenda Radial Kaiser ja Nankang Sport NS-1) valittiin mukaan pelkästään alhaisen hinnan perusteella. Kumit tilattiin Rengasonline.com-palvelusta. Renkaan valinta oli helppoa, eikä toimituskaan takkuillut, joten kokemukset ostotilanteesta olivat positiiviset.

Netin mainospuheet hehkuttivat renkaita tyyliin: ”aasialaisen rengasvalmistajan sikahalpa laatutuote” ja ”erittäin hyvä hinta-suoritussuhde”. Luonnollisesti myynti-ilmoituksista löytyi testituloksia ympäri maailmaa. Saako halpaa ja hyvää samassa paketissa?

Valmistusmaakirjo on tällä kertaa varsin laaja. Renkaista neljä on valmistettu eri puolilla Eurooppaa: Suomessa, Ranskassa, Puolassa ja Luxemburgissa. Loput kolme rengasta ovat saaneet alkunsa Aasiassa: Koreassa, Kiinassa ja Taiwanissa.

Perusmittausten jälkeen renkaat asennettiin vanteille ja renkaat ajettiin sisään. Testiautoksi valittiin Honda Accord Type S:n, jossa 225/45 R 17 on alkuperäiskoko. Testiauton moottorilta vaaditaan riittävästi voimaa eri kokeiden suorittamiseen, ja ajonvakautuksen tulee olla kytkettävissä pois. Type S on näiden vaatimusten täyttämisen lisäksi tasapainoinen ajettava.

Huima määrä mittauksia

Käsittelykokeet

Käsittelykokeissa arvostellaan renkaan ominaisuuksia ja niiden muutoksia erilaisissa ajotilanteissa. Käsittelykokeet tehtiin märällä ja kuivalla asfaltilla. Nopeimman kierrosajan sijaan tasapainoinen ja looginen käytös on kuivalla pinnalla tärkeintä.

Arvostelimme myös renkaan vaikutusta auton ohjaukseen. Erot ovat tuntuvia, sillä joillakin renkailla auto tuntuu huonommalta keskialueen tarkkuudesta lähtien. Myös erot ohjausliikkeen seuraamisnopeudessa ja muutokset ohjaustunnossa noteerattiin.

Kaarteissa arvostelimme renkaan sortamiskestoa. Parhaimmillaan rengas ei ole kovin tarkka oikealle kulmalle, vaan seuraa kaarretta vaikka rattia kääntäisi liikaakin. Heikoimmillaan auto suhahtaa ulkokaarteeseen, jos rengasta tulee kääntäneeksi liikaa.

Kaarteessa arvioidaan myös renkaan ominaisuuksien muutoksia ajettaessa tasakaasun sijaan voimakkaasti jarruttamalla, kiihdyttämällä tai moottorilla jarruttaen. Tällaisessa subjektiivisessa arvostelussa radalle on merkittävä paikat, jotta kokeet voidaan tehdä aina saman kaavan mukaan.

Märällä päällysteellä otimme renkaalla saavutetut kierrosajat arvostelun perustaksi, sillä märällä pitoerot ovat huomattavasti suuremmat. Märkäkäsittelyn lopullinen arvosana syntyy kierrosajoista, renkaan ominaisuuksista erilaisissa ajotilanteissa sekä käytöksen loogisuudesta.

Jarrutus

Märällä pinnalla jarrutuskoe tehtiin vain etujarruja käyttäen välillä 40–0 km/h. Jarrutusmatka on otettu 5 km/h -tuloksen kohdalta. Tätä pienemmillä nopeuksilla tuloksiin tulee turhaa hajontaa, sillä lukkiutumaton jarrujärjestelmä kytkeytyy pois vauhdin lähestyessä nollaa.

Myös kuivan pinnan jarrutuksissa käytettiin vain etujarruja. Paremman pidon takia mittausväli on suurempi, 50–5 km/h.

Vesiliirtokoe

Vesiliirtokokeessa vesipatjan paksuus oli seitsemän milliä. Toisen puolen pyörät ajettiin vesikaukaloon ja toinen puoli jäi kuivalle alustalle.

Vesialtaaseen ajettiin kolmosvaihteella tasaisella nopeudella, ja merkin kohdalla kaasupoljin painettiin pohjaan. Lähestymisnopeutta lisättiin, kunnes rengas menetti pitonsa kiihdytyksessä. Tästä saatiin nopeus, jossa rengas lähtee vesiliirtoon.

Vesiliirtomittaukset tehtiin sekä suoralla että kaarteessa. Kaarrevesiliirtokoe tehtiin ympyrän sektorilla sijaitsevassa altaassa. Vesipatjan paksuus oli kahdeksan milliä. Ympyrää kierrettiin tasaisella nopeudella, ja nopeutta lisättiin pienin portain kunnes rengas menetti pitonsa. Tulos on nopeus, jolla ajolinja leventyi kaistan verran.

Pitokokeet, melu ja tulokset

Pitomittauksissa pääpaino on märän kelinominaisuuksissa. Vasta useat peräkkäiset toistot tuovat luotettavan tuloksen.

Sivuttaispito märällä asfaltilla mitattiin ympyrässä kierrosajat kellottamalla. Tulos on kahden peräkkäisen kierroksen keskiarvo. Koe ajettiin viitosvaihteella. Näin autoa ei ohjata kaasulla, vaan ajolinja pidetään renkaan kehittämän sivuvoiman turvin. Lisäksi arvosteltiin renkaan käytöstä.

Meluisia ovat

Melut on mitattu suomalaisella, nastojen karhentamalla asfaltilla. Melutaso mitattiin taajamanopeuksista moottoritievauhteihin saakka.

Mikrofoni asennettiin ”kelluvasti” Accordin tavaratilaan. Mittausaika oli kymmenen sekuntia, ja tulokset ovat melun keskiarvoja. Melut on mitattu samoissa kohdin kahteen eri ajosuuntaan.

Kaikki renkaat osoittautuivat varsin meluisiksi. Näin matalaprofiiliset renkaat kuulostavat jyriseviltä jo alhaisilla nopeuksilla. Äänensävyissä ei ole suuria eroja.

Halpa ei ole hyvä

Tämän rengastestin tulokset puoltavat mielipidettä, jonka mukaan halpaa ja hyvää ei ole olemassakaan. Halpiskaksikko jäi testissä selkeästi peränpitäjiksi. Kärkipaikoilla erot ovat pienemmät.

Millaiset ovat eri osamittausten tulokset ja mikä on renkaiden lopullinen järjestys? Mikä rengas voitti?

Näihin kysymyksiin löydät vastauksen megapaksussa Tuulilasi 4/2007:ssä olevasta rengastestistä. Pääosin Etelä-Ranskassa tehty testi oli Tuulilasin testiryhmälle todellinen koettelemus. Rengastestin oheisjuttu on tositarina siitä, kun kaikki menee pieleen.

Lasse Lääperi ja Oskari Pentti, kuvat Tuomas Kolehmainen
Lehdessä 4/2007