Vältä hikeentyminen!

Ilmastointi on ollut itsestään selvä varuste autoissa jo liki kymmenen vuoden ajan. Laite parantaa kesähelteillä mukavuutta ja tutkimusten mukaan myös turvallisuutta pitämällä kuljettajan vireämmässä kunnossa. Niinpä ilmastoinnin pitäminen toimintakunnossa on tärkeää.

Auton ilmastointilaitteisto toimii samaan tapaan kuin kodin kylmälaitteet eli jääkaappi tai pakastin. Kyseessä on lämpöpumppu, joka siirtää lämpöenergiaa kylmemmästä tilasta lämpimämpään. Tämä ei onnistu ilman ulkopuolisen energian käyttöä.

Teknisesti asia hoituu siten, että lämmönsiirron välitysaineena käytetään sopivaa ainetta, jonka höyrystymislämpötila osuu sopivalle alueelle eli sopivasti pakkasen puolelle. Tämän aineen olomuotoa muutetaan prosessin eri vaiheissa. Höyrystyminen sitoo lämpöä eli jäähdyttää, tiivistyminen takaisin nesteeksi taas luovuttaa sitä. Lämmönsiirtoaine siis höyrystetään lämmönvaihtimessa, joka on sijoitettu jäähdytettävään tilaan. Toinen lämmönvaihdin, jossa liika lämpö luovutetaan siirtoaineesta pois, sijoitetaan tuuletettuun tilaan. Näinhän asia on kodin kylmäkoneissakin.

Ilmastoinnin huoltolaite kytketään autossa oleviin huoltoliittimiin.

Monet väittävät ilmastoinnin säännöllistä huoltamista tarpeettomaksi. Eihän jääkaappia tai pakastintakaan huolleta joka toinen vuosi.  Auton ilmastointijärjestelmä joutuu vain toimimaan paljon vaativammissa olosuhteissa. Lämpötila pellin alla voi vaihdella talvipakkasten -40 asteesta kesäisessä ruuhkassa seisottaessa saavutettavaan +80 asteeseen.

Auton ilmastointijärjestelmässä on kolme pääkomponenttia. Kompressorilla nostetaan lämmönsiirtoaineen paine niin korkeaksi, että aine voi nesteytyä. Lauhduttimessa kaasumainen aine palautuu nestemäiseksi ja luovuttaa samalla lämpöä ympäristöön. Höyrystin sijoitetaan lämmityslaitteen yhteyteen. Siinä nestemäinen lämmönsiirto- eli kylmäaine höyrystyy ja imee samalla itseensä runsaasti lämpöä. Toimintoja ohjaamaan tarvitaan lisäksi venttiilejä ja tunnistimia.

Järjestelmään kuuluu myös kuivain, joka kerää kosteutta pois kylmäaineesta ja voiteluaineesta.
Lauhdutin ja höyrystin ovat rakenteellisesti lämmönvaihtimia eli samantyyppisiä kennoja kuin jäähdytin ja lämmityslaite. Paineenkeston pitää kuitenkin olla suurempi. Kompressori on mekaaninen pumppu ja vaatii voitelua. Tämä on ratkaistu siten, että voiteluöljy on samassa piirissä kylmäaineen kanssa.

Ilmastoinnin PAG-öljy ei saa joutua tekemisiin ilman kanssa, koska se imee siitä vettä itseensä.

Voiteluaineena käytetään erityisesti tähän tarkoitukseen tehtyä PAG-öljyä (polyalkyleeniglykoli). Sen hankaliin ominaisuuksiin kuuluu, että aine on erittäin hygroskooppista eli vettä itseensä keräävää. Kosteus aiheuttaa erilaisia haittoja. Se jäätyy, syövyttää kompressoria ja heikentää öljyn voitelukykyä. Huono voitelevuus voi johtaa kompressorin kiinnileikkautumiseen.

Kompressorin tiivistäminen on oma ongelmansa. Jos kompressoria ei käytetä pitkään aikaan, käyttöakselin tiiviste voi tarttua akseliin kiinni ja vaurioitua, jolloin järjestelmään tulee vuoto. Kylmäaine on järjestelmässä aina määrätyn paineen alaisena, ja ellei tuota painetta saavuteta, painekytkin estää kompressoria käynnistymästä.

Useimmissa autoissa kompressorin hihnapyörä on varustettu magneettikytkimellä. Hihnapyörä kytkeytyy kompressoria pyörittävään keskiöön sähköisesti ohjattavalla kytkimellä. Tällaisessa kompressorissa hihnapyörän keskiö ei pyöri, jos kompressori ei ole kytkettynä. Jotkin kompressorit pyörivät jatkuvasti, ja pumppausta säädetään sisällä olevan epäkeskolevyn asentoa muuttamalla.
 

Säännöllinen huolto varmistaa toiminnan

Ilmastointilaitteiston huoltaminen on siis tarpeen paitsi toiminnan varmistamiseksi myös kompressorin vaurioitumisen estämiseksi. Huoltovälit vaihtelevat valmistajittain. Huoltolaitevalmistajat ja huoltoliikkeet suosittavat toimenpidettä kerran vuodessa, esimerkiksi Fordin suositus on kolmen vuoden välein.

Joka tapauksessa oleellista on, että järjestelmän kunnosta huolehditaan hyvissä ajoin ennen kesäkautta. Kun helteet tulevat ja huoltajat ovat lomalla, on jo myöhäistä.

Henkilöautojen ilmastointijärjestelmissä on kylmäainetta noin 0,7–0,8 kg. Ainetta vuotaa pikkuhiljaa pois. EU:n tutkimusten mukaan keskimääräisestä, 750 g kylmäainetta sisältävästä järjestelmästä vuotaa noin 57–72 g vuodessa.
Järjestelmässä on normaalisti kaksi erikokoista huoltoliitintä. Niissä on samantyyppiset venttiilit kuin renkaissa: venttiili avautuu, kun huoltolaitteen liitin kytketään paikoilleen. Useimmissa autoissa liittimet ovat standardin mukaiset, mutta esimerkiksi uusimmissa Renault Laguna- ja Mégane-malleissa on vain yksi liitin, joten huolto ei onnistu suoraan yleislaitteilla.

Huoltaminen tapahtuu kolmessa vaiheessa, ja sitä varten on olemassa automatisoituja laitteita. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmästä poistetaan kylmäaine. Aine suodatetaan ja kerätään huoltolaitteen säiliöön, ja laite punnitsee poistetun ainemäärän. Tämä vaihe kestää noin 10 minuuttia.

Seuraavassa vaiheessa järjestelmä alipaineistetaan. Tämän tarkoitus on poistaa järjestelmästä kosteus. Asiantuntijat suosittelevat, että alipaineistuksen kesto olisi vähintään 15 minuuttia, jotta kosteus saataisiin mahdollisimman tarkoin pois. Alipaineistuksen lopuksi tehdään vuototestaus, jossa tutkitaan, pysyykö järjestelmässä alipaine. Paineen nousu paljastaa vuodon olemassaolon.

Seuraavaksi järjestelmä täytetään kylmäaineella. Auton tiedoissa on ilmoitettu aineen oikea määrä. Edistyneemmillä huoltolaitteilla täyttäminen tapahtuu automaattisesti, kun määrä on ohjelmoitu.

Huoltolaite kerää kylmäaineen mukana poistuneen öljyn säiliöön, josta sen määrä voidaan mitata. Järjestelmään lisätään sama määrä uutta öljyä.

Kylmäaineen mukana järjestelmästä poistuu myös hieman öljyä. Huoltolaite kerää sen keruuastiaan. Lopuksi järjestelmään syötetään saman verran öljyä. Se ei saa olla lainkaan ilman kanssa tekemisissä. Öljy syötetään joko huoltolaitteella kylmäaineen mukana tai jälkikäteen käsikäyttöisellä puristimella.

Järjestelmässä havaitut vuodot pitää korjata ennen kylmäaineen lisäämistä. Jos järjestelmä on ollut täysin tyhjänä, pitää kuivain lisäksi uusia. Uusiminen on tarpeen, jos järjestelmä on ollut tulppaamatta yli kymmenen minuuttia. Niinpä esimerkiksi kolarikorjauksissa se pitää yleensä aina vaihtaa uuteen. Kuivaimen uusiminen saattaa muutenkin tulla ennen pitkää eteen, mutta se selviää huollossa.
 

Huolto tehdään automaattilaitteella

Kokeilimme, miten ilmastointijärjestelmän huolto käytännössä sujuu. Käytimme mallikappaleena vuoden 2001 mallista Ford Mondeota. Edellisestä ilmastointihuollosta oli kulunut jo pari vuotta. Huoltopaikkana toimi Tecalemit Oy:n esittelykorjaamo, jossa insinööri Jarkko Lehtinen opasti toimittajaa juurta jaksaen ilmastointihuollon saloihin. Hän oli pitänyt muutaman vuoden aikana kymmeniä kursseja autoilmastoinnin huoltamisesta. Tecalemit Oy tuo maahan ja markkinoi Robinair-huoltolaitteita autoilmastointien huoltoon, ja Lehtinen toimi näiden tuotteiden myyntipäällikkönä.

Ilmastoinnin huoltolaitteessa on kompressori ja säiliö kylmäaineelle. Laite hoitaa huollon automaattisesti, asentaja voi sillä aikaa tehdä muita hommia.

Lukkopeltiin liimatun tarran mukaan ilmastointilaitteistossa pitää olla 820 g R134 a -kylmäainetta. Oikean ajovalon takaa löytyi matalapainepuolen huoltoliitin, mutta korkeapainepuolen liitintä ei löytynyt. Autodatan cd-levy opasti, että se on oikean sisälokasuojan alla. Kun keksimme, että muovista sisälokasuojaa pitelevät muoviliittimet avautuvat painamalla lukitustappi sisään, se suostui raottumaan etupäästään sen verran, että alta paljastui painepuolen huoltoliitin. Sitten vain liittimet kiinni, hanat auki, laite hyrräämään ja kahville.

Parinkymmenen minuutin päästä laite oli poistanut Mondeosta kylmäaineet ja tehnyt myös alipainetestin, jossa ei löytynyt vuotoa. Yllätyksemme oli suuri, kun kone kertoi, että järjestelmästä oli poistettu 820 g kylmäainetta. Ei siis grammaakaan karkuteillä! Öljyä oli kertynyt kuppiin 20 ml.

Tuntui melkoiselta haaskaukselta avata kokonainen 240 millilitran pullo PAG-öljyä vain tuon 20 ml:n lisäämiseksi, sillä öljy on aika reilun hintaista. Ohje kuitenkin sanoo, ettei avattua pulloa saa jättää odottelemaan toista autoa, vaan loput on toimitettava ongelmajätekeräykseen. Joillakin merkkiorganisaatioilla öljy on kuulemma pakattuna 40 ml suuruisiin pulloihin, mikä tuntuu järkevältä koolta huoltotarkoitukseen.

Koekäyttö osoitti ilmastoinnin toimivan terhakasti. Kojelaudan keskisuuttimiin työnnetty lämpömittari kertoi, että parhaimmillaan sisään tuleva ilma oli vain 1,5-asteista. Lämpöhanan säätäminen on siis enemmän kuin tarpeen.

Autossa ei ollut ilmennyt hajuhaittoja, joten höyrystimen puhdistaminen ei ollut tarpeen. Tähän tarkoitukseen on olemassa aerosoleja.

Lämmityslaite kytketään sisäkierrolle ja etujalkatilaan jätetään pihisemään aerosolipullo, jossa on puhdistavaa ainetta. Se poistaa höyrystimeen kertyneitä haisevia kerrostumia.
 

Kuivata ilmastointi ajon päätteeksi

Höyrystin kerää likaa ja toimii kasvualustana sienikasvustoille, koska kylmään pintaan tiivistyy jatkuvasti vettä. Vedenpoisto on järjestetty erillisellä poistoputkella, mutta pöly ja kaikenlaiset itiöt tarttuvat kiinni märkiin pintoihin. Höyrystin on yleensä sijoitettu niin, ettei sitä voi pestä. Kemiallinen puhdistus on siis ainoa mahdollisuus.

Hajuhaittojen poistamiseksi neuvotaan, että ilmastointi kannattaa kytkeä pois päältä kilometriä–paria ennen matkan päättymistä. Silloin höyrystin kuivuu eikä pöpöille jää kosteutta muhimista varten. Toinen käyttövinkki on, että ilmastointia pitäisi käyttää vähintään kerran kuussa. Kompressorin tiivisteet saavat voitelua vain käynnin aikana. Voitelu estää tiivisteitä kuivumasta kiinni akseliin ja vaurioitumasta taas käynnistettäessä.

Ilmastointia kannattaa käyttää myös kostealla plussakelillä ajoon lähdettäessä. Kylmä höyrystin kuivaa sisään tulevaa ilmaa, joten sisätilat kuivuvat hieman nopeammin. Ilmastointi ei kytkeydy toimintaan pakkasella – yleensä alin lämpötila on kahden plusasteen luokkaa. Autolla pitäisi siis käydä pakkaskaudella lämpimässä parkkihallissa, jotta kompressorin saisi pyörimään muutamaksi minuutiksi.

TL-verkkotoimitus / Tapio Ketonen
Kuvat Anssi Kienanen

Kylmäaine höyrystyy ilmastoinnin jäähdytyskennossa. Lauhduttimessa se palautuu nestemäiseksi luovuttaen ylimääräisen lämmön pois.

Kylmäaine höyrystyy ilmastoinnin jäähdytyskennossa. Lauhduttimessa se palautuu nestemäiseksi luovuttaen ylimääräisen lämmön pois.