VETO-työryhmä sai Tuulilasin keskustelupalstalla ja muuallakin syksyllä paljon julkisuutta , kun eräs hyvin asiantuntevasti kirjoittanut kirjoittaja väitti. että työryhmä on poistamassa autoveroa 1.1.2010 lähtien.
Tämän uutisankan alasampumista haittasi merkittävästi, että työryhmän puheenjohtaja, hallitusneuvos Irmeli Virtaranta ei antanut asiasta mitään lausuntoa. Tuulilasi tiedusteli asiaa häneltä, ja hän kyllä ilmoitti, että kokousuutisessa ei ollut mitään muuta oikeaa kuin päivämäärä, mutta kun pyysimme lupaa saada julkaista tämän viestin, sitä emme saaneet.
Työryhmän tehtävänä oli selvittää Ajoneuvohallintokeskuksen, Tullin ja Verohallinnon verotustoimintoja kartoittaa eri vaihtoehtoja verotuksen uudelleenjärjestämiseksi, hallinnon tehostamiseksi sekä toiminnan vaikuttavuuden parantamiseksi.
Jo toimeksiannosta kävi selvästi ilmi, että tämä työryhmä ei poista autoveroa. Huhumyllyä haluttiin kuitenkin pyörittää.
Tuulilasin verkkotoimitus teki keskustelun kuohuessa poikkeuksellisen teon sulkemalla kaksi keskusteluketjua. Tämä tehtiin sen jälkeen, kun keskustelussa julkaistu tieto saatiin hyvin suurella todennäköisyydellä osoitetuksi täysin perättömäksi. Asia varmistui myöhemmin eli vuodenvaihteessa, autovero ei poistunut.
Järkeistystä verotukseen
VETO-työryhmän tehtävänasettelu oli nähtävillä Valtioneuvoston hankerekisterissä, ja siitä kävi ilmi, että tehtävänä oli miettiä, miten verojen keräämistä voitaisiin saada kustannuksiltaan tehokkaammaksi.
Nythän autoihin liittyviä veroja kerää kolme eri tahoa. Tulli kerää maahantuonin yhteydessä perittävän autoveron, Liikenteen turvallisuusvirasto eli Trafi (Ajoneuvohallintokeskus liitettiin tähän 1.1.2010) kerää ajoneuvoveron, polttoainemaksun sekä jälkikäteen perittävän autoveron. Verohallinto taas perii autojen myyntiin liittyvän arvonlisäveron.
Työryhmä päätyi esittämään kaikkien verotustoimintojen siirtämistä Verohallinnolle ajoneuvoveroa lukuun ottamatta. Ajoneuvovero on päiväkohtainen, ja se liittyy tiukasti ajoneuvojen rekisteröintiin ja rekisteritietojen muutoksiin.
Työryhmän raporttiin sisältyi yksi eriävä mielipide. Trafin edustajat vastustivat autoverotuksen ja polttoainemaksun siirtämistä Verohallintoon ja esittivät, että ne siirrettäisiin Trafiin. Heidän esityksensä oli erittäin hyvin perusteltu, joten esitetäänpä tässä perustelujen ydinosa:
Keskittämällä autoverotustehtävät Liikenteen turvallisuusvirastoon ajoneuvojen hyväksymis-, rekisteröinti- ja verotuspalvelut saisi samalta viranomaiselta (ns. yhden luukun periaate). Hyväksymis-, rekisteröinti- ja verotusprosessit ovat kiinteästi sidoksissa toisiinsa, jolloin yhteen prosessiin tehtävät muutokset aina vaikuttavat myös toisiin prosesseihin aiheuttaen muun muassa säädös- ja tietojärjestelmämuutostarpeita. Muutosten hallittu valmistelu ja läpivienti sekä prosessien kehittäminen onnistuu parhaiten, kun niistä vastaa yksi viranomainen.
Trafin edustajat muistuttivat myös, että liikenne- ja viestintäministeriö päätti viime kesäkuussa siirtää Trafin verotustehtävät Rovaniemelle. Työryhmän ehdotuksen toteuttaminen merkitsisi jo aloitettaviksi päätettyjen verotustoimintojen siirtämistä jälleen pois Rovaniemeltä.
Työryhmän ehdotukset
Työryhmän ehdotusten lähtökohtana on, että alkuvaiheessa Tullista Verohallintoon siirtyvät kaikki ne henkilöt, jotka hoitavat Verohallintoon siirrettäviä tehtäviä. RESU-työryhmän raportista ja tullipiireistä saatujen laskelmien mukaan se tarkoitti vuonna 2009 yhteensä noin 250 bruttohenkilötyövuotta. Tullin verotustehtävien siirto Verohallintoon voidaan hoitaa siten, että siirtyvien henkilöiden työssäkäyntialue ei muutu.
Ammattiliitot vastustavat
Noin 250 henkilötyövuoden siirtäminen verohallintoon tarkoittaisi käytännössä, että Tullin ammattiliitot menettäisivät tuon verran jäseniä. Niinpä Tulliliitto ja Tullivirkamiesliitto oat yhteistuumin protestoineet työryhmän toimintaa.
Ammattiliittojen mielestä Tullia työryhmässä edustaneiden Reijo Virtasen, Marko Kosken ja Pirkko Kovasen motiiveihin ja toimintaan työryhmässä liittyy epäselvyyksiä. Niinpä liittojen mielestä raportti ei voi toimia vakavasti otettavan päätöksenteon pohjana.
Tullilaitokseen perustettiin ensimmäisenä ammattijärjestönä Tulliliiton edeltäjä vuonna 1906. Tulliliittoon kuuluu nyt 17 paikallista jäsenosastoa, joiden yhteinen jäsenmäärä on n. 2/3 tullilaitoksen henkilökunnasta, runsaat 1400 henkilöä.
Tullivirkamiesliitto on Tullin palveluksessa työskentelevien etujärjestö. Siinä on jäseniä on noin 930.
TL-verkkotoimitus, tiedot valtiovarainministeriö ja ammattiliitot
Tullin ammattiliittojen tiedote
Suljetut keskustelut:
http://www.tuulilasi.fi/keskustelu/auto-ja-verotus/suljettu-keskustelutilaisuus-11112009
esim. Honda Civic
Tilaa uutissyöte Tuulilasin aihealueesta.
Kommentit
0 kommenttia