Vakavien onnettomuuksien ja liikennekuolemien poistaminen Volvon henkilöautoissa
Volvon turvallisuusasiantuntijat kehittävät henkilöautojen turvallisuutta tavoitteenaan visio, jonka mukaan Volvon uudet henkilöautot eivät joutuisi tulevaisuudessa onnettomuuksiin. Vuodelle 2020 on asetettu tavoite. jonka mukaan kenenkään ei tuolloin pitäisi enää loukkaantua vakavasti uudessa Volvon henkilöautossa.

Volvolla useita turvallisuusprojekteja
Volvon turvallisuusstrategioiden ja -vaatimusten johtaja Jan Ivarsson kertoo, että Volvolla on meneillään useita tutkimusprojekteja, joiden tavoitteena on soveltaa uutta tekniikkaa autoissa tapaan, jolla kuljettajat käyttäytyvät nykyisin liikenteessä. Esimerkiksi USA:ssa kolmen eri tutkimusinstituutin tutkimukset paljastavat, että kuljettajat viettävät nykyisin autossa viettämästään ajasta 25 - 30 prosenttia muiden toimintojen, kuten mobiiliviestinnän, parissa.
Puheluita soittavien ja sähköpostia ja tekstiviestejä lukevien kuljettajien määrä kasvaa. Se vaikuttaa kuljettajan keskittymiskykyyn, mikä on otettava huomioon uusien tekniikoiden kehitystyössä.
-Tuomme sosiaalisen elämämme joka paikkaan. Eikä auto ole tästä poikkeus. Meidän tehtävänämme on luoda tekniikkaa, joka tukee kuljettajaa oikealla tavalla koko ajan, Jan Ivarsson sanoo.
Volvon tutkimustyö keskittyy tällä hetkellä kolmeen pääosa-alueeseen: oikealla kaistalla pysymiseen, onnettomuuksien välttämiseen risteyksissä ja yhteentörmäyksien välttämiseen eläinten kanssa. Seuraavat tutkimusprojektit ovat parhaillaan käynnissä:
• Autonominen ajamisen tuki
• Risteystuki
• Eläinten havaitseminen

Autonominen ajo liikennejonoissa
Autonominen ajamisen tuki auttaa kuljettajaa pysymään oikealla kaistalla ja seuraamaan liikenteen kulkua jonoissa.
- Hitaissa jonoissa ajaminen on monotonista ja tylsää, mutta lisääntyvästi osakaupunkikeskusten liikennettä. Autonomisen ajotekniikan ansiosta auto voi auttaa kuljettajaa seuraamaan edessä kulkevaa ajoneuvoa mukavasti ja turvallisesti, selvittää Fredrik Lundholm, turvallisuustoiminto-osaston toimintokehittäjä.
Auto voi kameran ja tutka-anturien tietoja käyttämällä seurata edessä kulkevaa ajoneuvoa. Moottori, jarrut ja ohjaus reagoivat automaattisesti. Jos edessä oleva ajoneuvo joutuu tekemään äkkiliikkeen tiellä olevan esteen vuoksi, ohjausjärjestelmä auttaa takana ajavaa kuljettajaa ja saa auton kaartamaan samaan suuntaan.
- Video ruuhkamatelusta: http://www.youtube.com/watch?v=WyHsHFh73OE
- Tällä toiminnolla voidaan helpottaa kulöjettajan toimintaa. Ensimmäisen sukupolven kehittynyt tekniikkamme keskittyy jonoissa ajamiseen hitailla nopeuksilla. Auto seuraa edessä samalla kaistalla kulkevaa ajoneuvoa. Kuljettaja kuitenkin tekee aina lopullisen päätöksen. Hän voi ottaa tilanteen hallintaansa milloin tahansa, Fredrik Lundholm sanoo.
Automaattinen jarrutus risteyksissä
Kun monet tielläliikkujat kohtaavat risteyksissä toisensa saapumalla eri suunnista, pienikin virhe voi aiheuttaa suuren onnettomuuden. USA:ssa 21,5 prosenttia kaikista kuolemaan johtaneista onnettomuuksista vuonna 2007 tapahtui risteyksissä. 16 EU-maassa (pois lukien Ruotsi) vastaava lukema oli 20,6 prosenttia vuonna 2006.

Mattias Brännström on erikoistunut aktiivisiin turvallisuustoimintoihin ja signaalijärjestelmiin Chalmersin teknisessä korkeakoulussa Göteborgissa. Hän vastaa risteystuesta, joka on Volvon henkilöautoihin keskittyvä tutkimusprojekti. Järjestelmä varoittaa kuljettajaa ja jarruttaa autoa automaattisesti risteyksessä.
- Risteystuki arvioi anturien avulla koko liikennetilanteen. Jos tilanne arvioidaan kriittiseksi, järjestelmä reagoi salamannopeasti, Mattias Brännström kertoo.
Hän selventää järjestelmää piirtämällä jonon autoista, jotka kääntyvät vasemmalle risteyksessä. Kun valo vaihtuu vihreäksi, auto toisensa jälkeen kääntyy vasemmalle. Yhtäkkiä vastaantuleva auto ajaa päin punaisia valoja ja synnyttää välittömän vaaratilanteen.
- Tässä tilanteessa kääntyvä auto jarruttaa automaattisesti välttääkseen yhteentörmäyksen. Risteystuki toimii järjestelmänä, joka auttaa korjaamaan kuljettajan tekemiä virheitä sekä muiden tielläliikkujien virheitä, Mattias Brännström toteaa.
Brännström kertoo, että Volvon turvallisuusajattelun perustuu tavoitteeseen saada autot toimimaan ihmisten tavoin. Anturit ovat auton silmät, ohjausyksiköt ovat aivot ja jarrut ovat lihakset.
- Yritämme edistyksellisen tekniikkamme avulla saada auton toimimaan samalla tavalla kuin ihminen toimisi samassa tilanteessa, jos hänellä olisi aikaa reagoida. Haluamme tarjota apujärjestelmiä mahdollisimman moneen tilanteeseen, Mattias Brännström sanoo.
- Katso video: http://www.youtube.com/watch?v=G9Ql0ReFatg
Jotta järjestelmien kehitystä varten voitaisiin kerätä riittävästi tietoja, autoilla ajetaan satoja tuhansia kilometrejä eri liikenneympäristöissä ympäri maailmaa. Järjestelmän täytyy pystyä auttamaan kuljettajia niin Bangkokissa kuin Vancouverissakin tavalla, joka istuu paikalliseen ajotapaan ja liikenteen vilkkauteen.
Eläinten havaitsemisvaroitin poistaa yhteentörmäyksiä villieläinten kanssa
Tietojen keruu ei rajoitu vain kaupunkiympäristöihin. Maaseudulla ja syrjäisemmillä teillä tapahtuu monia vakavia yhteentörmäyksiä villieläinten kanssa.
Villieläinonnettomuudet ovat merkittävä liikenneongelma monissa maissa. Kanadassa raportoidaan vuosittain noin 40 000 auton vaurioitumiseen johtanutta eläinonnettomuutta. Ruotsissa ilmoitettiin vuonna 2010 peräti 47 000 eläinonnettomuutta. Näistä 7 000 oli hirvikolareita. Kanadan ja Ruotsin kaltaisia olosuhteita on myös Norjassa, Suomessa ja Venäjällä. USA:ssa noin 200 ihmistä menehtyy vuosittain kolareissa villieläinten, useimmiten peurojen, kanssa.

Onnettomuustilastot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta. Ne eivät esimerkiksi sisällä kaikkia onnettomuuksia, joissa kuljettaja tekee väistöliikkeen eläimen edessä ja sen seurauksena törmää toiseen ajoneuvoon tai ajaa ulos tieltä. Uumajan yliopiston tutkimuksen mukaan vuosina 2003 -2010 peräti 23 prosenttia kuolemantapauksista syntyi tilanteissa, joissa kuljettaja väisti hirveä maantiellä. Nämä luvut eivät näy virallisissa eläinonnettomuustilastoissa.
Volvo työskentelee parhaillaan eläinten havaitsemista helpottavan toiminnon parissa. Kyseessä on auton järjestelmä, joka havaitsee eläimet sekä päivänvalossa että pimeässä ja jarruttaa autoa automaattisesti.
- Tekniikka on edelleen kehitetty versio jalankulkijoiden havaitsemisjärjestelmästä. Olemme nyt keskittyneet vahvasti siihen, että järjestelmä toimisi pimeässä, sillä useimmat yhteentörmäykset villieläinten kanssa tapahtuvat illan hämärtyessä ja aamuhämärässä, aktiivisen turvallisuuden tekninen asiantuntija Andreas Eidehall kertoo .
- Katso video eläintörmäyksen välttämisestä: http://www.youtube.com/watch?v=9TzqCYcQaIg&feature=related
Onnettomuudet villieläinten kanssa tapahtuvat usein suurilla maantienopeuksilla. Tavoitteena on vähentää törmäysnopeutta nopeudesta 100 - 110 km/h alle 80 km/h:n nopeuteen. Kun nopeus laskee alle 80 km/h:n, auton turvallisuusjärjestelmät toimivat tehokkaasti ja vakavien vammojen riski on pieni. Mutta se edellyttää, että eläin havaitaan viimeistään noin 30 metrin etäisyydeltä.
Toinen tärkeä tekijä on reaktioajan lyhentäminen havainnosta järjestelmän reagointiin.
- Edistyksellisellä tekniikalla voimme lyhentää reaktioaikaa entisestään ja lisätä järjestelmän tehokkuutta, Andreas Eidehall sanoo.
Järjestelmä on opetettu tunnistamaan eläinten muotoja ja liikekuvioita suuren kerätyn tietomäärän avulla . Mutta koska villieläimet osaavat pysytellä piilossa, prosessi on monimutkainen. Huomiomme on kohdistunut hirviin, mutta olemme nyt edenneet myös hevosten ja karjan havaitsemisen. Tulevaisuudessa voimme havbaita myös pienempiä eläimiä, kuten peuroja ja villisikoja, Anders Eidehall sanoo.
Menestys edellyttää yhteistyötä
- Näiden tekniikoiden kehitys etenee erittäin nopeasti. Anturien ja muiden elektronisten komponenttien hinta laskee tasaisesti. Siksi tarkoituksemme on saada nämä kehittyneet ratkaisut kaikkiin autoihimme tulevaisuudessa. Läheinen yhteistyö paikallisten viranomaisten, vakuutusyhtiöiden ja muiden autonvalmistajien kanssa on myös tärkeää, jotta voimme toteuttaa vision liikenneympäristöstä ilman nettomuuksia, Jan Ivarsson toteaa.
TL-verkkotoimitus













Kommentit
0 kommenttia