Vaihtoehtoiset käyttövoimat ja niiden tilanne Suomessa – katso lista

30.06.2014 | TL-verkkotoimitus
Vaihtoehtoiset käyttövoimat ja niiden tilanne Suomessa – katso lista

Liikenne- ja viestintäministeriössä on meneillään selvitystyö vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkoista. Öljyä korvaavia vaihtoehtoja selvityksessä ovat sähkö, vety, nestemäiset biopolttoaineet kuten etanoli ja biodiesel sekä metaani eli maakaasu ja biokaasu.

Työn taustalla on EU:n direktiivi vaihtoehtoisten polttoaineiden jakelun infrastruktuurista. Jäsenmaiden tulee viimeistään vuoteen 2016 mennessä laatia kansallinen suunnitelma vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoiden kehittämisestä ja jakeluverkostosta. Direktiivi kattaa kaikki liikennemuodot ja kaikki vaihtoehtoiset polttoaineet.

Tavoitteena on, että kaupunkitaajamissa ja päätieverkolla pystytään liikennöimään sähköllä ja maakaasulla vuoteen 2020 mennessä. Vedyn osalta tavoite on vapaaehtoinen. Kotimaisen etanolin ja biodieselin maanlaajuinen jakelu on käytännössä jo olemassa.

Työryhmän kokoamasta aineistosta käy ilmi, että Suomessa muutos kohti öljylle vaihtoehtoisia käyttövoimia on jo alkanut.

Sähkö

Sähköautojen julkisia latauspisteitä oli toukokuussa 2014 yhteensä 77 eri kohteessa ja verkko kehittyy koko ajan. Tällä hetkellä arvioidaan, että vuonna 2020 ladattavia sähköautoja olisi Suomessa 20 000 - 40 000 kappaletta. Jos autoja on 40 000, tulisi latauspisteitä olla 4 000, jotta direktiivin minimivelvoite täyttyisi.

Sähköautojen määrä on vahvasti sidoksissa yhteiskäyttöisen sähkön jakeluverkon kehittymiseen. Muista polttoaineista poiketen, sähköautojen latauksesta 90 prosenttia tapahtuu kotona. Kotilatauksen käytölle ja laajentumiselle mm. kiinteistöjen autopaikoille on olemassa erilaisia käytännön esteitä, joihin haetaan ratkaisua.

Maa- ja biokaasu

Kaasua käyttäviä henkilö- ja linja-autoja oli huhtikuussa 2014 Suomessa noin 1 700. Jos vuotuinen kasvuprosentti olisi 30, ylittäisi kaasuajoneuvojen määrä 10 000 auton rajan vuonna 2020. Vuonna 2030 kaasuajoneuvoja olisi noin 150 000.

Kaasuautojen julkisia tankkausasemia on tällä hetkellä 22. Useimmilta asemilta voi tankata sekä maa- että biokaasua. Biokaasun osuus kaasuautoihin tankatusta kaasusta on runsas kolmannes. Biokaasu on täysin kotimainen polttoaine.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Kuten sähköautojen latausverkko, myös liikennekaasun jakeluverkko kehittyy koko ajan. Kaasualan toimijoiden laatiman vision mukaan kaasun tankkausverkosto vuonna 2020 kattaisi kaupunkikeskittymät ja päätieverkon. Asemien määrä olisi tuolloin 50-70 kpl.

Nesteytetty maakaasu LNG

Nesteytetyn maakaasun (LNG) infrastruktuurin kehittäminen on myös ajankohtaista. Tavoitteena on käynnistää LNG-terminaalien verkoston rakentaminen Suomeen. Sen toteuduttua LNG:n tarjonta mm. merenkulun ja raskaan liikenteen toimijoille paranee ja monipuolistuu oleellisesti.

Koko Euroopassa raskaan liikenteen odotetaan siirtyvän tulevaisuudessa käyttämään nesteytettyä maakaasua LNG:tä, mikä edellyttää euroopanlaajuista tieliikenteen jakeluverkkoa vuoteen 2025 mennessä.

Vety

Vetytankkausasemia Suomessa oli keväällä 2014 kaksi, joista toinen sijaitsee Vuosaaren satamassa Helsingissä ja toinen Voikoskella. Kolmannen vetytankkausaseman odotetaan valmistuvan 2015 lopussa Mikkeliin.

Suomen tarpeisiin on luonnosteltu 20 aseman tankkausverkostoa, joka riittää kattamaan tärkeimmät Etelä-Suomen kaupungit ja mahdollistamaan matkat myös Lapin hiihtokeskuksiin.

Työryhmältä on odotettavissa esitys vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluverkosta ja sen toteuttamisesta vuoden 2014 loppuun mennessä.

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.