Sähköautoilijan elämää: Tolpalla hengailua

11.06.2014 | Niko Rinta

Sähköautolla liikkuminen on varma tapa päästä juttuihin ihmisten kanssa. Ei tarvitse puhua säästä tai tulevista kesälomista.

"Tämä on pakko nähdä", on tyypillinen reaktio huoltoaseman pihalla, kun parkkeeraan sähköautoille tarkoitettuun ruutuun. Kiinnostus ei kuitenkaan kohdistu ajossa olevaan Nissan Leafiin, vaan auton lataukseen.

"Mitä sä valitset tosta", kysyy tupakkatauolla oleva pukumies, kun tökin lataustolpan painikkeita.

Totuus on, että lataustapahtuma näyttää hienommalta tai ihmeellisemmältä kuin se onkaan. Valitsen lataustolpasta vain kahteen kertaan "aloita lataus". Ensin kun olen kurvannut parkkiruutuun, sitten kun pistoke on paikallaan. Siinä välissä lataustolpan näyttö antaa ohjeita latauspiuhan kytkemiseksi autoon.

Latauksen aikana tolpan näytöllä näkyvät latauksen perustiedot: latausaika ja akunvaraustila. Alussa molemmat arvot lähentelevät tyypillisesti nollaa, lopussa aikaa on kulunut 20-30 minuuttia ja varaus on noussut noin 80 prosenttiin.

Auton kojelaudassa, etuikkunan alareunassa vilkkuvat kolme sinistä valoa kertovat myös lataustilanteen. Jos auto on kotipihassa latauksessa, saa peruskuvan siis vilkaisemalla ikkunasta ulos.

Lataustietoja voi tutkia myös kotisohvalla tietokoneella, tabletilla tai puhelimella. Tällä hetkellä Nissanin Carwings-sovellus on saatavilla Android- ja Apple-tuotteisiin. Sen avulla voi muun muassa tarkistaa akun varaustilanteen, käynnistää tai ajastaa latauksen sekä laittaa vaikkapa ilmastoinnin päälle.

"Näyttääkö se, miten paljon energiaa menee?", on toinen lataustolpalla tyypillisesti esitetty kysymys. Itse tolpan näyttö ei kerro kilowatteja, mutta auton näytöllä tai Carwings-sovelluksessa voi tarkastella energiankulutusta.

Perehdymme Carwingsiin tarkemmin tulevaisuudessa, joten palataanpa itse lataukseen.

Leafin nokalla olevan luukun alta löytyy kaksi pistoketta: CHAdeMO pikalatausta varten ja tavallinen yksivaihepistoke. Esimerkiksi huoltoasemalla tai kauppakeskuksissa lataaminen tapahtuu yleensä CHAdeMO-liitintä käyttämällä. Auton mukana kulkevalla laturilla ladattaessa ei puolestaan tarvita kuin 230 voltin jännite ja 16 ampeerin maadoitettu pistorasia. Laturin töpseli asetetaan yksivaihepistokkeeseen. Erillisen sähköauton latauspisteen saa kotipihaan reilulla 1 500 eurolla.

Pikalatausstandardit saattavat tosin mennä pian uusiksi EU-päätösten myötä. Näihin kommervenkkeihin ja latauksen teknisiin puoliin voit perehtyä Tuulilasi.fi:n aiemmassa jutussa

Jatkojohdon käyttöä ei suositella (älä siis kokeile tätä kotona), mutta eihän autolehdessä voida jättää testaustilaisuutta käyttämättä. Niinpä kokeilin sähköjen vetoa autolle pitkällä roikalla. Näin lataus onnistui remonttityömaalla: perustyöpäivä ja akut olivat täynnä!

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Siinä mielessä latausta ei tarvitse pelätä, että auton järjestelmä näyttää pitävän huolen sähköverkon riittävyydestä. Ainakaan 10 ampeerin pistokkeen kautta lataus ei onnistunut, sillä laturin ready-valo paloi, mutta lataus ei käynnistynyt.

Kuten aiemmin kerroin, pidempien reissujen matkasuunnitelmat on tehtävä latauspisteet kertovan kartan avulla. Yhdellä latauksella kun pääsee noin 130 kilometriä, niin on ennakoitava. Auton navigaattori ja esimerkiksi sähköinenliikenne.fi -sivusto ovat siis sähköautoilijan ystäviä. Myös matkakohteen latausmahdollisuus kannattaa tarkistaa, koska esimerkiksi mökillä ei välttämättä ole tarvittavaa 16 ampeeria tarjolla.

Suomen latauspisteiden verkosto kasvaa lähivuosien aikana Euroopan parlamentin päätösten myötä. Huhtikuussa hyväksytty direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot maan kattavan latausverkoston rakentamiseen. Suomeen pitäisi saada nelisen tuhatta julkista latauspistettä vuoteen 2020 mennessä.

Latausverkoston kasvattaminen on ehdoton vaatimus sähköautoilun lisääntymiselle. Tähän rakoon iskee muun muassa suomalaisten energiayhtiöiden sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta, joka rakentaa maan kattavaa latauspisteiden verkostoa.

Lataustoiminnan ympärille on myös rakentumassa monipuolinen latauspisteitä tarjoava yritysten joukko. Mukana markkinoilla ovat niin suuret toimijat, kuten Fortum ja Ensto, kuin pienemmät yritykset, kuten esimerkiksi eTolppa.

Sähköautoa harkitessa kannattaa miettiä myös latauskuviot huolella. Löytyykö pikalatauspisteitä kodin läheltä ja tarjoaako työpaikka latausmahdollisuutta?  Entä kannattaako omalle parkkipaikalle asennuttaa erillinen latauspiste? Vertailu ja kilpailuttaminen on viisasta aina.

Latauspisteiden lisäksi toinen merkittävä tekijä sähköautojen yleistymisen kannalta on akkujen virran riittäminen. Autoala painii ongelman parissa ja tulevaisuudessa vaikkapa auton kori saattaa varastoida sähköä. Esimerkiksi Volvo on jo tehnyt prototyypin, jossa auto itsessään toimii akkuna.

Huoltoaseman kuppilaan pääsee latauksen ajaksi yleensä vasta kolmannen peruskysymyksen jälkeen: "Kannattaako tuollaista (sähköauto) hankkia? Onko se järkevää?"

"Se riippuu täysin tarpeistasi", kuuluu vakiovastaukseni.

Sähköautoilijan elämää -blogissa seurataan Nissan Leafin sopeutumista perhe-elämään, suomalaisen perusautoilijan tarpeisiin ja Suomen olosuhteisiin eri vuodenaikoina. Lisätietoja Leafista löydät Tuulilasi.fi:n mallisivulta sekä Nissanin omilta nettisivuilta.

Kesä-joulukuun ajan pyörivän seurannan blogaajana toimin minä, Tuulilasi.fi:n tuottaja Niko Rinta. Kysymyksiä otetaan vastaan ilomielin, ja voit esittää ne postauksien kommenteissa, Twitterissä @nikorinta tai sähköpostitse niko.rinta(at)a-lehdet.fi.  Tervetuloa sähköauton kyytiin!

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.