Sähköautoilijan elämää: Vika vai ominaisuus?

05.06.2014 | Niko Rinta

Jos ei ensimmäinen, niin vähintään toinen esille nouseva asia sähköautoista puhuttaessa on ajomatkan pituus.

"Pääseekö tuolla muka mökille" tai "pitääkö koko ajan olla lataamassa" ovat peruskysymyksiä joihin törmää joka puolella.

Näihin on helppo vastata: riippuu miten kaukana mökkisi on ja ladata pitää kesäaikaan noin 130 kilometrin ajon jälkeen.

Näin siis ajossani olevan Nissan Leafin kohdalla. Toimintasäteeseen tietysti vaikuttavat muun muassa ajo-olosuhteet ja ajotapa. Leafista on markkinoilla jo toinen sukupolvi, jonka myötä auton toimintamatkaa on saatu pidennettyä hieman. Suurin parannus tuli uuden lämmitys- ja ilmastointiratkaisun myötä. Se toimii nyt lämpöpumpputekniikalla, jonka avulla energiankulutusta on vähennetty. Parhaimmillaan Leaf kulkee täyteen ladatulla akulla Nissanin mukaan lähes 200 kilometriä, mutta noihin kilsoihin on arkiajossa mahdoton päästä.

Erot eri sähköautojen toimintamatkojen välillä ovat suuria. Kokemukset esimerkiksi Mitsubishin iMiev-mallista osoittavat, että valmistajan ilmoittamat maksimit, 140 kilometriä, kutistuvat kovalla pakkasella 50 kilsaan.

Toisaalta taas esimerkiksi Tuulilasinkin testissä viime talvena olleella Tesla Model S:llä voi ajaa pienessä pakkasessa matka-ajoa noin 250 kilometriä. Ihanneoloissa Model S:lle luvataan jopa 500 kilometrin toimintamatkaa.

Rajallinen toimintamatka tuo omat mausteensa autoiluun – niin hyvässä kuin pahassakin.

Ajotyyli rauhoittuu auton olemuksen, ajotuntuman ja eko-ajo-ohjelman myötä. Kaasupolkimen järkevä käyttö ja jarrutusenergian kerääminen ovat luonnollinen osa ajamista. Ilmastointia ja lämmitystä käyttää hillitymmin, sillä ne tietysti syövät energiaa. Sähköautolla ajaessa ohjaamoon kuuluu vain tuulen ja renkaiden suhina sekä sähkömoottorin pieni ajoittainen ulina. Ääni on samantapainen kuin vaikkapa modernissa raitiovaunussa. Naapurikaistan auton pärinä saattaa jopa herättää pientä närkästystä.

Vastapainona tulevat lisäpysähdykset niin matka-ajossa kuin joka toinen päivä tehtävä vierailu kodin läheiselle huoltoasemalle, jolta löytyy pikalautauspiste sekä onneksi myös ruokakauppa. Auton toistaiseksi ilmainen pikalataaminen käy näppärästi reilussa 20 minuutissa ja samalla hoituvat ruokaostokset. Pikaladatessa akun varaustaso nousee nopeasti 80 prosenttiin. Täyteen akun saa vasta pidemmällä latauksella, jolloin elämä on helpointa ladatessa autoa kotona yön yli. Lataus onnistuu, jos käytössä on 230 voltin jännite ja 16 ampeerin maadoitettu pistorasia. Erillisen latauspisteen saa kotipihaan reilulla 1 500 eurolla – pikkusumma siinä vaiheessa, kun on pulittanut autostaan kymmeniä tuhansia.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Sähkiksellä ajaessa reittisuunnitelmat syntyvät usein sen mukaan, miten kauas ollaan menossa ja onko päätepisteessä latausmahdollisuutta. Tekesin sähköinenliikenne.fi -sivustolta löytyvät Suomen julkiset latauspisteet. Pitkien matkojen suunnitelma kannattaa siis tehdä latauspisteiden sijainnin kertovan kartan kanssa. Liikenteessä ollessa auton oma latauspistelistaus kertoo latauspaikkojen sijainnin. Kätevää!

Pikavilkaisu latauskarttaan osoittaa, että Lappiin ei etelästä sähköautolla voi suunnata. Edes Ouluun ei kannata pyrkiä. Toki pohjoisimmat latauspisteet sijaitsevat juuri siellä, mutta perille ei pääse ainakaan julkisia latauspisteitä käyttämällä.

Latauspisteiden verkosto painottuu tällä hetkellä vahvasti eteläiseen Suomeen. Tähän tulee kuitenkin muutoksia lähivuosina, sillä huhtikuussa Euroopan parlamentin hyväksymä direktiivi velvoittaa jäsenvaltiot maan kattavan latausverkoston rakentamiseen. Suomeen pitäisi siis saada noin 4 000 julkista latauspistettä vuoteen 2020 mennessä.

Sähköauton latausta käsitellään tässä blogissa myöhemmin erikseen.

Moni pitää toimintamatkaa suurimpana esteenä sähköauton hankinnalle. Käytössäni se on osoittautunut enemmänkin ominaisuudeksi, jonka kanssa on yllättävän helppo elää. On selvää, että sähköautoilu ei sovi kaikille autoilijoille, mutta suuren osan kohdalla on kyse asenteesta – viimeistään sitten, kun sähköauton esteenä ei ole korkea hankintahinta.

Toimintamatkaan palataan jälleen loppuvuodesta, kun kylmät kelit saapuvat. Silloin näemme, miten paljon pakkaset todella syövät kilometrejä.

Sähköautoilijan elämää -blogissa seurataan Nissan Leafin sopeutumista perhe-elämään, suomalaisen perusautoilijan tarpeisiin ja Suomen olosuhteisiin eri vuodenaikoina. Lisätietoja Leafista löydät Tuulilasi.fi:n mallisivulta sekä Nissanin omilta nettisivuilta.

Kesä-joulukuun ajan pyörivän seurannan blogaajana toimin minä, Tuulilasi.fi:n tuottaja Niko Rinta. Kysymyksiä otetaan vastaan ilomielin, ja voit esittää ne postauksien kommenteissa, Twitterissä @nikorinta tai sähköpostitse niko.rinta@a-lehdet.fi.  Tervetuloa sähköauton kyytiin!

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.