Koeajossa Renault Twizy – kuten mopoauto mutta ilman noloutta

Otetaan mopoauto. Otetaan kaikki siihen liittyvä nolous pois ja laitetaan tilalle jotain siistiä. Mitä saadaan? No Renault Twizy 80 tietysti.

Kirjoitin eilen sähköisestä roadtripistämme Hankoon ja mainitsin, kuinka katse kiinnittyi Regatta-hotellin kahvilan edessä oleviin, suomalaisittain eriskummallisen näköisiin menopeleihin.

Mainoksen mukaan lysti maksoi 20 € tunnilta, joten pakkohan niitä oli kokeilla. Lapsi takapenkille, turvavyöt kiinni ja menoksi.

Tämän auton – eikun siis nelipyörän, ajoneuvoluokka L7e – käyttöliittymä on pelkistetyn yksinkertainen. Ohjauspyörän alta löytyy hieman jäykkä käsijarru, ja vasemmalta puolelta vaihteenvalitsin: vapaa, eteen ja taakse.

 

Virta päälle ja menoksi. Kahvilan työntekijä varoittaa kanttareihin ajamisesta, Twizyssä kun pyörät ovat rungon ulkopuolella joten vahinko voi sattua ensikertalaiselle helposti.

Twizyssä ei ole ikkunoita, mutta aerodynamiikka on suunniteltu onnistuneesti: ajoviima ei iske ohjaamoon ainakaan häiritsevästi, ja viidenkympin vauhdissa etu- ja takapenkkiläisen keskustelu sujuu päätä kääntämättä.

Sähköhenkilöautoihin tottuneelle kiihtyvyys ei huimannut päätä, kuten tästä videosta voi todeta. Mutta ei sen aina tarvitsekaan (ja jääpähän rakentelijoille haastetta). Akkua puolen tunnin kaupungilla pyöriminen kulutti mittarin mukaan 20 prosenttia. Valmistaja arvioi toimintamatkaksi noin 80 kilometriä.

Lataaminen on tehty helpoksi: kulkupelissä on tavallinen suko-piuha näppärästi luukun alla:

Yksi sähköautoilussa eniten vihaamistani asioista, sen kuraisen piuhan kaivaminen jalkatilasta tai takakontista, jää puuttumaan (ilman lisäostoksia). 6,1 kilowattitunnin litiumakku latautuu tyhjästä täyteen noin kolmessa ja puolessa tunnissa.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Huomionarvoista oli, että ajopeli käänsi kaikkien katseet ikään ja sukupuoleen katsomatta, ja reaktiot olivat positiivisia. Twizy oli ikään kuin käänteinen mopoauto: siinä missä papattava, liikenteen tukkiva lasikuitukoppi herättää vihareaktioita, tämä ihastutti, ei vihastuttanut.

Ehdotankin, että lainsäädäntöä rukataan niin, että nuoriso saisi ajella tällaisilla mopoautojen sijaan. Kapea menopeli mahtuu tarvittaessa pientareelle, joten se ei tuki liikennettä maanteillä ja 80 km/h huippunopeuskin edesauttaa tätä. Kun ikkunat puuttuvat, lasikuitukopin tuoma väärä turvallisuuden tunne jää puuttumaan, mikä todennäköisesti vähentää onnettomuuksia.

(Mainittakoon sivuhuomiona, että Twizyä valmistetaan myös mopoauton eli kevyen nelipyörän speksit täyttävänä Twizy 45 -mallina. Kokeiltu malli oli kahdeksaakymppiä kulkeva Twizy 80.)

Ajelin tällä vain kaupungissa, joten se kahdeksankympin nopeus jäi kokeilematta. Tottumattomalle (ja prätkäkorttia omistamattomalle) jo viidenkympinkin vauhti tuntui kovalta, ja kuoppaan ajaminen viidestäkympistä tuntui sekin epämiellyttävältä.

Kyllä tästä sen noin kymppitonnin maksaisi. Ja käänsi muuten päitä tehokkaammin kuin Tesla.

Voisinkin ihan hyvin kulkea työmatkat tällaisella, ainakin huhti-lokakuun ajan. Yksin ajaessa takapenkille ja jalkatilaan mahtuu isompikin reppu ja vaikka ruokaostokset. Koska Twizyssä ei ole ikkunoita, siitä puuttuu yksi henkilöauton hyvä ominaisuus eli tavaransäilytyspaikkana toimiminen. Läppärilaukku lähtee voron matkaan Twizystä äkkiä.

Sähköhenkilöautothan eivät ole mikään patenttiratkaisu kaupunkiliikenteen ongelmiin. Vaikka sähköauto on hiljainen ja paikallispäästötön, se vie neliömetrikaupalla tilaa, vaikka se kulkisi millä taikavoimalla. Itse asiassa yksi sähköisen liikenteen worst case –skenaarioita on, että hyvätuloiset hipit vaihtavat bussin, junan ja ratikan sähköautoon, mikä pahentaa ruuhkia.

Sen sijaan Twizyn kaltaisia nelipyöriä mahtuu parkkiruutuun neljä kappaletta (kunhan vain lakia rukataan niin että tällainen pysäköinti on sallittua) ja kadullakin ne vievät vähemmän tilaa.

Liikenteen sähköistymisessä kannattaakin pitää silmät auki ja olla ennakkoluuloton eri vaihtoehdoille. Sähköavusteinen fillari, sähkömopo ja sähköbussi ovat nekin sähköistä liikennettä. Suomen talvi on kahden ensin mainitun menopelin yleistymisen este, mutta toimisiko Twizy myös talvimenopelinä, jos siihen heittää talvirenkaat alle? Olen erittäin skeptinen, mutta kokeilunhaluinen. Mutta ihan ensimmäisenä se pitää vielä koeajaa sateella, kahdeksankympin nopeudessa sekä viileällä syyskelillä.

Kokeilenpa – vai ehditkö sinä ensin?

 

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.