Suomalan tuomio: Kalliimpi maksaa enemmän!

01.08.2014 | Timo Suomala

Tällä viikolla Timo Suomala ruotii blogissaan erilaisten autobrändien enemmän tai vähemmän hinnakkaita varusteita.

Viime lauantain Hesarissa osui silmään artikkeli, jossa ihmeteltiin autojen varusteiden hintaeroja. Otsikossa julistettiin Audi- kuskin rahanmenoa menopeliään varustellessaan. Audi- miehiä koetellaan taas... Vaikka jutun luki läpi useamman kerran, jäi vaikutelma, että tieto eri merkkisten autojen varusteiden hintaeroista olisi tullut ihan puskan takaa.

Äh. Brändeistä ja niihin liittyvistä strategioista puhutaan tänä päivänä kyllästymiseen asti. Brändi sitä, brändi tätä, sitä rakennetaan, hierotaan, kohdennetaan ja lopuksi se ammutaan raketilla tuotteistamisen kirkkaimmaksi tähdeksi.

Ja kuitenkin tulee yllätyksenä, että erihintaisten autojen varusteet ovat erihintaisia. Tässä tapauksessa hämmennystä aiheutti Audi A3:n ja Seat Leonin mukautuvan vakionopeudensäätimen 20 prosentin hintaero. Kalliimpi maksaa enemmän.

Molemmat merkit kuuluvat tätä nykyä Volkswagen- konsernin alaisuuteen. Eli omistaja on sama. Jotta kuvion monitahoisuus hahmottuisi paremmin, kerromme, että edellä mainittujen merkkien lisäksi konsernin alaisuuteen kuuluu myös kymmenen muuta merkkiä: Skoda, Bentley, Bugatti, Lamborghini, Porche ja tietysti itse Volkswagen.

Ja löytyypä pakasta vielä Volkkarin hyötyajoneuvopuoli sekä raskaamman kaluston edustajina Scania ja Man. Niin ja italialaisen moottoripyöräilyn ylpeys ja kulmakivi Ducati on tietysti myös saksalaiskonsernin hyppysissä. Kaksitoista merkkiä, brändiä, joita kehittämällä konserni pyrkii herättämään mahdollisimman monen potentiaalisen ostajan kiinnostuksen.

Miksi niin monta? Koska brändeillä on eroja kuten viineillä. Heinäkuussa paahteisella grillillä hyväksi todettu viilentävä tölkkivalkkari ei välttämättä napsahda kitalaessa yhtä osuvasti ensi talven paukkupakkasilla pihvin äärellä istuessa.

Pitää siirtyä punaiseen, arvioidaan muun ménuun vaikutus makukokonaisuuteen, arvailla sopiva rypäle, valita tuotantomanner- ja maa, vertailla ja etsiä sitä tärkeintä: kokonaisuutta tukevaa, mutta iloisesti yllättävää, tyrmäävän tehokasta WOW- efektiä.

Monimutkaista, mutta ei syytä paniikkiin. Jalon juoman tuottajalla on sama tavoite: mielihyvän tuottaminen ja nautinnon maksimoiminen. Uskon, että liiketoiminnan perusteiden mukaisesti myös VW- konserni pyrkii tyydyttämään laajan asiakaskunnan erilaiset mieliteot. Sillä on auto joka sormelle ja ukkovarpaat päälle. Kuvitteellisesta kahdentoista hengen testiautoilijasta löytynee suurella varmuudella useampi bensapää, joka löytää brändiperheestä sen juuri itseään puhuttelevan merkin. Vai voiko joku nyt väittää, ettei ole kiinnostunut ottamaan tuntumaa mihinkään edellä listattujen merkkien malleista? Mieti, mieti...

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Ai joo, raha. Brändiparven edustajat ovat kovasti eri hintaluokissa. Siinä ollaankin asian ytimessä. Esimerkiksi Seat:ia ostamaan harppovan rattimiehen tai -naisen vaakakupissa tuskin painaa Bentleyn yltiöylellisyys tai Bugattin yli neljän sadan huippunopeus. Skodan tai Volkarin tuotteet saattavat olla jo lähempänä. Tai entäpä, jos satsaisi hiukan lisää ja siirtyisi seuraavalle portaalle fiilistelemään Audin neljää rinkulaa.

Kyse on juuri näistä portaista, joita nousemalla auton hinta nousee mukana. Luonnollisesti pelkkä brändi ei sanele tuotteen tai sen lisävarusteen hintaa. Mm. tuotantomäärä, -aika ja -paikka, sekä materiaalivalinnat tekevät oman osansa hinnan määrittymisessä.

 Ei ole salaisuus, että Volkswagen on taituroinut tuotantostrategiassaan huolella synergiaetujen saavuttamiseksi. Tasa- arvoisuus ei kuitenkaan kuulu brändin kehittämisen vakiosanastoon. Brändien pitää onnistuakseen poiketa toisistaan. Hinta on yksi näitä eroja alleviivaava elementti.

Ja koska helle kärventää pääkoppaa edelleen, jatkamme ajankohtaisella esimerkillä. Mitä maksaa kahden eri VW- brändin kangaskatto avoautossa? Koska Seatilla tai Skodalla ei avokasta mallistosta löydy, saa viime viikolta tuttu Volkswagen Beetle Cabriolet toimia malliesimerkkinä. Audi- miehelle tarjoamme vastaavaa A3 Cabrioletin muodossa.

Mutta koska Kupla on Suomessa aina DSG- vaihteistolla, lataamme A3:een tasapuolisuuden nimissä Stronic- laatikon. Beetlen hinta on 31 445, 52 euroa. A3 irtoaa 39 657, 81 eurolla. Nopealla peruskoulumatematiikkalla todetaan Audi- kuskin maksavan noin 26 % enemmän. Halpaa vai kallista...? Kun Audin rinnalle pörähtää PDK- vaihteistolla varusteltu Porsche Boxter, hyväksyy sen kuljettaja 200 prosentin nousun Audiin verrattuna. Hmm...

Tässä rättikattojen suoraviivaisessa hintavertailussa jää kuitenkin toivomisen varaa itse brändien vertailulle. Eroja on kuten rypälemehuissa, vai siirrytäänkö avokatoilla jo shampanjoihin? Noh... Jos maku tarjoaa uusia vivahteita, otan sitä kalliimpaakin.

Automuotoilija Timo Suomala ruotii Tuulilasin blogissaan niin autouutuuksien kuin vanhempienkin mallien muotoilua. Oletko samaa mieltä?

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.