Koeajo: Mercedes-Benz V

08.05.2014 | Tapio Ketonen
Koeajo: Mercedes-Benz V

On väärin kutsua V-luokkaa pikkubussiksi, muttei se oikein tila-autoltakaan tunnu.

Mercedes-Benz toi vuonna 1996 pakettiauto Viton rinnalle paremmin varustellun henkilömallin, joka sai nimen V-luokka. Vuonna 2003 esitelty toinen sukupolvi oli takavetoinen, ja henkilöautomaisempi versio sai nimekseen Viano. Nimikäytäntö poikkesi muista Mercedes- henkilömalleista.

Nyt vanha nimi otetaan jälleen käyttöön. Vito uudistuu ensi syksynä, mutta uusi V-luokka esiteltiin jo Geneven autonäyttelyssä samaan aikaan uuden C-luokan kanssa. Viton ensi-ilta koittaa Hannoverin hyötyajoneuvonäyttelyssä syyskuussa.

Yksi moottori tarjolla

Peruskonsepti on entinen, eli moottori on edessä pitkittäin ja takapyörät vetävät. Mercedes-Benz tosin lupailee malliston kasvavan myöhemmin nelivetoversiolla. Aiemmasta poiketen tekniikkapuolella tarjotaan vain yhtä moottoria. 2 143-kuutioinen OM650-dieselmoottori on saatavana kolmena versiona. Mallissa V200CDI se tuottaa tehoa 100 kW (136 hv), V220 CDI:n teho on 120 kW (163 hv) ja V250 Blue TEC-mallissa moottori tuottaa 140 kW (190 hv), lyhytaikaisesti jopa 150 kW (204 hv).

Bensiinimalleja ei ole ohjelmassa. Kaikkiin malleihin on tarjolla perinteisellä momentinmuuntimella varustettu seitsenvaihteinen 7G-Tronic Plus. Kahteen pienitehoisimpaan malliin on saatavana kuusivaihteinen manuaali, mutta V250 Blue TECiin sitä ei saa.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Selitys löytyy vaihteiston tyyppimerkinnästä. ECO Gear 380 viittaa sille sallittuun suurimpaan vääntöön. V250 Blue TECin suurin vääntömomentti on 440 Nm, hetkellisesti jopa 480 Nm. V-LUOKAN MERCEDEKSELLÄ on yksi suora ja kova kilpailija, nimittäin Volkswagen Transporteriin pohjautuva Multivan. Tähän nähden sillä on yksi etu, nimittäin korivaihtoehtojen määrä.

Edustavaa tilaa

Kun VW:ssä käytetään vain mallisarjan lyhyempää versiota, V-luokkaan on tarjolla kolme eri pituutta. Lyhyessä ja keskipitkässä on sama akseliväli, mutta keskipitkän peräosa on 245 mm pidempi. Pitkän version akseliväli on lisäksi 230 mm pidempi, joten pituuseroa on kaikkiaan 475 mm. Mersun ajettavuus on hyvä, vaikkei aivan taida yltää pahimman kilpailijansatasolle. Varustelu on jo perus- sekä Avantgarde-tasoilla kilpailukykyinen. Esimerkiksi sivutuuliavustin kuuluu vakiovarusteisiin.

Lisävarustelista onkin sitten jo usean sivun pituinen. Sen avulla auto yltää valmistajan tavoittelemalle premiumtasolle, ja hinta nousee helposti kuusinumeroiseksi. V-luokka tähtää ennen kaikkea edustustason tila-autoksi. Sisustettuna kuuden henkilön erillisistuimilla se soveltuu korkeatasoiseen matkaan, jonka aikana voidaan pitää neuvotteluja.

Ja miksipä sillä ei matkustaisi myös perhe, jonka monipuoliset harrastukset vaativat paljon tilaa – ja jolla on riittävästi rahaa. Sen sijaan taksikäytössä näitä tuskin nähdään. Etenkin Suomessa pakettiautosta sisustettu pikkubussi on tässä käytössä edullisempi, ja erikoistuneiden yritysten sisustamina edustavuuskaan ei juuri jää huonommaksi.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.