ALV/ELV asiaa

Oletan, että osoitit kysymyksen minulle. En itse ole vielä kehitellyt määrämuotoista, lomakepohjaista valitusta ihmisoikeustuomioistuimeen. Periaatteessa valittaminen EIT:een vaatii koko valitusketjun läpikäymistä kansallisessa tuomioistuimessa. (tulli, HAO, KHO). Oletan, että olet aiheeseen tutustunutkin, mutta niille, joille asia on oudohko, on hyvä vilauttaa wikipedian linkkiä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Euroopan_ihmisoikeustuomioistuin

Leike wikipediasta:  Nelosen uutisten selvityksen mukaan (17.9.2006) Suomi saa väkilukuun suhteutettuna erittäin paljon langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta. Suomelle annetaan moitteita lähes kaksi kertaa niin paljon kuin maille keskimäärin. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomi saa noin seitsenkertaisen määrän langettavia päätöksiä.

Valittaminen EIT:een sekä valittamisen edellytykset: http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=34611&contentlan=1&culture=fi-FI

Valituksen voi tehdä vapaamuotoisesti, mutta tuomioistuin suosittaa valituslomakkeen käyttämistä.

OHJEET ja LOMAKKEET: http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=34611&contentlan=1&culture=fi-FI#Valitusohjeet%20ja%20lomakkeet

Lomakkeiden täyttöohjeita en ole vielä miettynyt. Tällä foorumilla vilisee lakiaisiain tuntijoita (juristeja) sen verran, että melko varmasti lainopillisesti loogiset "täyttöohjeet" tulevat  jossain vaiheessa käytettäväksi.

Omissa tuontiautoissani mennään kolmatta valituskierrosta, tällä kertaa oikaisuna tullissa. Jahka tulli saa tehtyä oikaisut, niin katson, onko aiheellista virittää jatkotoimenpiteitä. Toisin sanoen, minun ei ole vielä kertaakaan tarvinnut valittaa KHO:seen saakka omien tuontiautojeni osalta. Mitä tulee kavereitteni autoihin, niin neljästä autosta on ollut pakko tehdä "anomus" KHO:een.

***

Jos ja kun KHO tekee ensimmäiset päätökset elvistä (ja verotusarvosta) ajalta ennen 2006, niin tilanne selkiytynee. Mutta valitettavasti vain osittain. Mielestäni KHO:n ratkaisun jälkeen voi olla aika alkaa miettimään valituksia EIT:een.

Muutoin minusta tuntuu siltä, että autoverotuksen kokonaispaketti on tällä hetkellä niin sekaisin, että valtiovallan on aivan pakko jopa lähiaikoina tulla uunista ulos ja tehdä radikaaleja ratkaisuja tilanteen normalisoimiseksi. Kuitenkin samalla pitäisi saada selvitettyä nämä verotukselliset virheet, joitten aikajana alkoi jo vuonna 1994...

http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=gn043101150286...
...Tämän lisäksi yhteisöoikeudella on vaikutusta myös sellaisissa kansallisissa lainsäädännön soveltamiskysymyksissä, joissa viranomaisen ratkaisu sisältää syrjiviä, estäviä tai rajoittavia vaikutuksia yhteisöoikeuden määrittelemiin oikeuksiin tai yhteisöoikeuden oikeusperiaatteisiin. Oikeusasiamiehen ratkaisukäytännössä tällaiset kysymykset ovat usein liittyneet autoverotukseen ja sen toteuttamiseen.
Verotuksen määräämiseen liittyvät asiat tulevat muutoksenhaun yhteydessä hallintotuomioistuinten ratkaistaviksi, mutta kysymys käsittelyn systemaattisesta viivästyksestä voi olla yhteisöoikeudellisestikin relevantti.

http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=gn04310115028648&cmd=download
..."Oikeusasiamiehet suhtautuivat useassa tapauksessa varauksellisesti siihen, että heidän tulisi arvioinneissaan tukeutua yhteisöoikeuteen, jos kansallinen sääntely on ristiriidassa sen kanssa. Lawson piti tätä ongelmallisena. Olihan EY-tuomioistuin vakiintuneesti vahvistanut yhteisön oikeuden ensisijaisuusperiaatteen."
 
"EY-tuomioistuin vahvisti jo 1960-luvun alussa etusijaperiaatteen, jonka sisältö on myöhemmässä oikeuskäytännössä tarkentunut. Periaatteella tarkoitetaan sitä, että unionioikeuden normin ja kansallisen oikeuden normin välisessä ristiriitatilanteessa lainsoveltajalla on velvollisuus turvata unionioikeuden tehokkuus ja tarvittaessa jättää viran puolesta soveltamatta kansallisen oikeuden normi sen säädöshierarkkisesta asemasta huolimatta."

..."Sekä oikeusasiamiehen että valtioneuvoston oikeuskanslerin ratkaisukäytännössä on katsottu, että viranomaisen tai yksittäisen virkamiehen menettelyn moitittavuuden kynnys ylittyy vain, jos menettelyn yhteisöoikeuden vastaisuus on ilmeistä.
EU-oikeuden lainsäädännöllisessä toimeenpanossa olevan laiminlyönnin tulee myös täyttääyleensä ilmeisyyden kriteeri ennen kuin siihen voidaan puuttua. Jos direktiivi on kokonaan tai suurelta osalta toimeenpanematta, kysymys on ilmeisestä virheestä. Jos transponointi on virheellinen tai puutteellinen, ilmeisyyttä voitaneen myös edellyttää. Viranomaistoimintaan on tarpeen puuttua tilanteessa, jossa viranomainen systemaattisesti jättää huomioimatta jonkin asian ratkaisussa EU-oikeuden asettamat vaatimukset. Esimerkiksi viranomainen ei lainkaan perustele päätöstään huomioon ottaen yhteisöoikeuden, vaikka sinänsä on ilmeisen selvää, että asia kuuluu EU-oikeuden soveltamisalaan, tai että asia on muutoin välttämätöntä tarkastella myös EU-oikeuden näkökulmasta (vrt. tästä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu KHO 2005:37, joka koskee valtioneuvoston päätöksen perusteluja rahapelilupa-asiassa). Yhteisö-oikeuden soveltamisessa yhteisöoikeuden vastaisuus on ilmeistä myös, jos lakia ei ole syrjäytetty siitä huolimatta, että se on ilmeisessä ristiriidassa yhteisöoikeuden kanssa, tai selkeästi yhteisöoikeuden turvaama yksilön oikeus estyy tai viivästyy."

 Huomatkaa vielä yhteisöoikeuden mukainen lojaliteettiperiaate. Autovässykkää kun valistaa vähän yhteisöoikeudesta niin johan loppuu virkamiehen valehtelu. Mikä onkaan joutavanpäiväisen virkamiehen intressi tulla keskustelupalstalle valehtelemaan vuodesta toiseen? Omanarvontunto - no joo joo. Raha - hmm ehkä, mitenkäs se Kuitusen asuntoautoilu menikään? 
Onko joku ihan oikeasti selvittänyt intressikytköksiä ja kassavirtoja tullihallituksen/tullin/vm/ake:n virkamiesten ja kartellin välillä? Mitään muuta syytä virkamiesten tahalliseen lainrikkomiseen en voi keksiä. Ei kai ne todella voi olla niin tyhmiä ja lapsellisia, että kuvittelivat olevansa oikeassa ja että kartellin kaverit tukivat heitä ihan hyvää hyvyyttään?