Näiden tietojen perusteella on mahdollista kohhdistaa tulevaisuuden vakuutusmaksu aiheutetun riskin, tien käytön ja ympäristölle tuotetun päästön perusteella.  Autotehdaskin voi tarkistaa takuuehtoja soveltaessaan, että auton rikkoutuminen ei ole aiheutunut "väärästä käytöstä". Ja väylien erilaiset maksut sekä auton käytön verottaminen on saatu lähemmäs AIHEUTTAMISPERIAATETTA.

"Olemassa olevan ajoneuvokannan uusiutumista nopeutetaan ja uuden markkinoille tulevan energiatehokkaan ajoneuvoteknologian (ml. sähköautot) käyttöönottoa edistetään. Keskeisiä toimenpiteitä ovat auto-, ajoneuvo- ja polttoaineverotuksen kehittäminen (VM) sekä henkilöautojen energiatehokkuusmerkintöjen käyttöönotto (LVM). Toimenpiteet mitoitetaan niin, että ne eivät johda ajoneuvokannan kasvuun."

Miten se toteutetaan??

Veikkaisin autojen luokitusta kuljetuskyvyn tai kantavuuden mukaan. TRAFIN ohjelmistoon pystytään ilmeisesti ohjelmoimaan useampia muuttujia, joiden perusteella ajoneuvovero tulee määräytymään.

Tämä olisikin mielenkiintoista nähdä. Alueella jossa asun on yllättävän yleisiä autoja mm. R ja GL-sarjan mersut. Tilaa 7, kantavuutta kohtalaisen hyvin, mutta aamulla töihin lähtee perheestä toinen, toisen viedessä skidit tarhaan esim V70:llä. Energiatehokkuudet on varmasti kohdillaan ja thats all that matters.

Jorman kuvaileman mustan laatikon yhdeksi parametriksi voisi esittää anturia joka mittaa istuimelle tulevan paineen lisäksi lämmön, jotta laatikko ei hämätä Hämeenlinnassakaan perunasäkillä.

Toisaalta , jos kaikki autoilijoilta kerätyt verorahat korvamerkittäisiin takaisin liikenteelle, ajaisimme varmaankin yksillä euroopan parhaimmilla teillä. Nyky tiestön kunto vastaa lähinnä ent. itäblokin tiestön kuntoa.

Jos auton romutuspalkkio voitaisiin periä auton omistajalta Suomen valtio olisi hyvin kiinnostunut asiasta!

Äläs sano, ketjun aloittajan mielestä tiestömme on paremmassa kunnossa, kuin esim. länsinaapurissamme.

SaimaH kirjoitti:

Toisaalta , jos kaikki autoilijoilta kerätyt verorahat korvamerkittäisiin takaisin liikenteelle, ajaisimme varmaankin yksillä euroopan parhaimmilla teillä. Nyky tiestön kunto vastaa lähinnä ent. itäblokin tiestön kuntoa.

Äläs sano, ketjun aloittajan mielestä tiestömme on paremmassa kunnossa, kuin esim. länsinaapurissamme.

Mielestäni teiden kunto ei selitä Ruotsin parempaa liikenneturvallisuutta.

Suomen liikenneturvallisuutta on enää mahdotonta parantaa näin vanhalla autokannalla.

Kyseessä on ilmeisesti Espoon kauppala, jossa isi menee tila-autolla töihin aina yksin ja äiti menee töihin bussilla tai fillarilla vieden lapset samalla hoitoon?! Espoon kauppalassahan on pakko olla iso auto, kun muuten kaikki pitää p-aukisena pikkuautoilla ajavia sekä kadut että parkkiruudut ovat siellä niin leveitä sekä isoja, ettei niillä kehtaa ajella ympäristöystävällisellä autolla kuin hipit?! :) 

Espoon kauppalasta saa halvalla pottuja johtuen agraariyhteiskunnasta noin kauppaloiden kohdalla eikä pottusäkki Hämeenlinnan kaupungin kohdalla poikkea mitenkään keskiverto espoolaisen älykkyysosamäärästä vaan päinvastoin, potut ovat ympäristöystävällisiä sekä vain kauppalalaisia kaupungin kohdalla! Eivätkä vaaranna liikennettä kaupunkialueella toisin kuin Espoon kauppalalaiset... :)

Ymmärsitkö, mistä tässä ketjussa kirjoitin? Auto, neljä pyörää, 7 istuinpaikkaa, 1matkustaja, ekologisuus. Kerro mitä et ymmärtänyt niin yritän sinulle sen kuvailla hieman paremmin, että pääset mukaan keskusteluun ja sen aiheeseen. Kerro vaan rohkeasti ja lakkaa olemasta näsäviisas nörtti vaikka koulutustaustasi kautta olet saanut sen otettuna.

Joshua kirjoitti:

Mielestäni teiden kunto ei selitä Ruotsin parempaa liikenneturvallisuutta.

Ei mikään yksittäinen asia sitä selitäkään, mutta on päivänselvää, että sillä on iso merkitys ja nimenomaan Ruotsin eduksi.

Joshua kirjoitti:

Suomen liikenneturvallisuutta on enää mahdotonta parantaa näin vanhalla autokannalla.

Höpö höpö. Ilman rahaa se ei onnistu, jos suomalaiset eivät yhtäkkiä muuta asenteitaan ja juomakulttuuriaan, mutta autokannan merkitystä on turha painottaa liikaa. Autokanta uusiutuu jatkuvasti.



On kuitenkin hyvä, että Joshuakin on huomannut Ruotsin paremman tieverkon. Ei siitä kovin kauaa ole, kun hän oli kovasti erimieltä.

Autokanta uusiutuu jatkuvasti.

[
Toistan: Mielestäni teiden kunto ei selitä Ruotsin parempaa liikenneturvallisuutta.

[
Kaikki tietävät miksi et painota autokannan merkitystä, vaan yrität epätoivoisesti selittää Ruotsin parempaa liikenneturvallisuutta noilla keskikaiteilla.

Petteri kirjoitti:

Autokanta uusiutuu jatkuvasti.

Kummallista kyllä, keski-ikä on nousussa?

jäsen kirjoitti:

Petteri kirjoitti:

Autokanta uusiutuu jatkuvasti.

Kummallista kyllä, keski-ikä on nousussa?

Keski-ikä on kyllä nousussa, mutta autokanta uusiutuu. Yhä suuremmassa osassa on aktiivisia turvalaitteita ja passiivinen kolaturvallisuuskin on parantunut merkittävästi, kun vanhimmat autot hyppäävät 80-luvulta 90-luvulle jolloin turvallisuuteen on alettu satsaamaan enemmän.



Eli nyt keski-ikä oli jossain 10 vuoden nurkilla ja romutusikä 18 vuotta? Tarkoittaa siis sitä, että keskimääräinen auto on vuosituhannen vaihteesta ja romutusiässä oleva on 90-luvun alun auto, kun kymmenen vuotta sitten autojen keski-ikä oli jossain 8-9vuoden nurkilla mikä tarkoitti sitä, että keskimääräinen pirssi oli 90-luvun alun auto (nykyinen romutusikä) jolloin ABS:t, airbagit oli todella harvinaisia ajonvakaudenhallinnasta ja passiivisesta kolariturvallisuudesta puhumattakaan.

Oliko varapyörä mukana? No ei kai sitä tarvi jos pyörii vain yksin isopäästöisellä autolla Espoon kauppalassa ja on paljon rahaa, renkaan vaihtoa varten ovat hinausautot ja rengasliikkeet... :)

PS Onko Espoon kauppalassa ollut paljon lunta, kuulemma Helsingin kaupungissa on vaikka muille jakaa...

Jos auton romutuspalkkio voitaisiin periä auton omistajalta Suomen valtio olisi hyvin kiinnostunut asiasta!

Eli olet kuitenkin huomannut itsekin, että Ruotsin tiestö on parempi kuntoinen kuin Suomessa, vaikka Pajalaan menevä kantatie ei vetäisikään vertoja Suomen puolella kulkevaan "valtatiehen"

Johan sanoin, että liikenneturvallisuutta ei pysty selittämään millään yhdellä tekijällä. Keskikaitella ja varsinkin niiden yhteydessä olevilla ohituskaistaosuuksilla on tutkitusti iso vaikutus liikenneturvallisuuteen. Ruotsin valtaväylät ovat joko ohituskaistaosuuksilla varustettuja keskikaideteitä tai sitten moottoriteitä.

Lisäksi Ruotsin liikennekulttuuri on aivan toista maata verrattuna suomalaiseen. Suomessa rattijuopot aiheuttavat suhtessa 2-3x enemmän kuolonkolareita kuin Ruotsissa. Varmasti autokannallakin on jonkinlainen vaikutus, mutta kuten tilastoista kävi ilmi, niin vaikka monessa keski-euroopan maassa autokanta oli useita vuosia Ruotsiakin nuorempaa, niin eivät silti pärjänneet Ruotsille ja moni hävisi Suomellekin.

Keski-ikä on kyllä nousussa, mutta autokanta uusiutuu. Yhä suuremmassa osassa on aktiivisia turvalaitteita ja passiivinen kolaturvallisuuskin on parantunut merkittävästi, kun vanhimmat autot hyppäävät 80-luvulta 90-luvulle jolloin turvallisuuteen on alettu satsaamaan enemmän.

Eli nyt keski-ikä oli jossain 10 vuoden nurkilla ja romutusikä 18 vuotta? Tarkoittaa siis sitä, että keskimääräinen auto on vuosituhannen vaihteesta ja romutusiässä oleva on 90-luvun alun auto, kun kymmenen vuotta sitten autojen keski-ikä oli jossain 8-9vuoden nurkilla mikä tarkoitti sitä, että keskimääräinen pirssi oli 90-luvun alun auto (nykyinen romutusikä) jolloin ABS:t, airbagit oli todella harvinaisia ajonvakaudenhallinnasta ja passiivisesta kolariturvallisuudesta puhumattakaan.

Tuon Tornionlaakson valtaväylän huonon kunnon olivat havainneet kyllä muutkin. Vedit varsin pitkälle meneviä johtopäätöksiä jonkun Kiirunaan menevän tien hyvän kunnon perusteella. Ei kannattaisi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä yksittäisten teiden perusteella.

Koko Eteläinen Suomi ja valtaosa liikenteestä on nyt moottoriteiden kattama. Samaa tuskin voi sanoa Ruotsin liikenteestä.

Rattijuoppojen määrä on Suomessa liian suuri. Suomalaisten nopeusrajoitusten noudattaminen on kuitenkin ylivertaista, mikä on tärkeä asia liikenneturvallisuuden kannalta. Hurjastelu selittää monen maan huonoa liikenneturvallisuutta.

Noin siis teoriassa. Ehkä kannataisi seurata eri automerkkien keskustelupalstoja, voisi hieman yllättyä. Totta, 90-luvun alun autoissa alkaa jo "teoriassa " olla airbageja, turvarakenteita ja katalysaattori. Käytäntö vaan on toinen.

Autokanta uusiutuu jatkuvasti.