Osaisivatko palstan asiantuntevat ja autoista kiinnostuneet keskustelijat vastata siihen, miksi viralliset CO2-päästölukemat näyttävät usein suorastaan hatusta vedetyiltä? Tietämätön autonostaja voi pettyä pahasti (tai yllättyä iloisesti), jos uskoo vain virallisia kulutuslukemia.
Minulla on Audi A8 3,0 TDI, vuosimallia 2005. Sen virallinen päästölukema on niinkin korkea kuin 231 g/km, mikä vastaa 8,6 litran keskikulutusta. Vaikka ajoni on hyvin vaihtelevaa (lähinnä työmatka-ajoa Helsingin ja lähikuntien välillä) enkä todellakaan aja kovin kevyellä kaasujalalla, kulutus ei käytännössä koskaan nouse niin korkealle. Ajotietokoneen näyttämä pitkän ajan keskiarvo on 7,6 litraa sadalla eli noin 200 g/km. Kun tankkaan 75 litraa, sillä pääsee lähes aina yli tuhat kilometriä.
Samaan aikaan monien pienempien autojen päästöjä vähätellään: autolehdet ovat tulvillaan testejä, joissa todetaan testiajon päätteeksi lakonisesti, että kulutus on mennyt "litran tai pari" virallisen lukeman yli. Logiikka tuntuu olevan se, että pienitehoiset autot kuluttavat käytännön ajossa 1-2 litraa enemmän kuin on luvattu, kun taas isotehoiset autot kuluttavat todellisuudessa 1-2 litraa vähemmän kuin virallinen lukema on.
Nyt talvella kylmäkäynnistysten ja lumipöpperössä tehtyjen rivakoiden kiihdytysten vuoksi tankillisen kulutus on noin 8,5 litraa. Mutta jos Audi A8:aan sovellettaisiin samaa verologiikkaa kuin uusiin ns. ekoautoihin, minunkin autoani pitäisi verottaa korkeintaan 7 litran keskikulutuksen ja päästöjen mukaan.
Ilmeisesti EU-päästömittauksen sykli on rakennettu niin, että valmistajat voivat sopivasti välityksiä manipuloimalla saada alhaiset mittaustulokset, mutta käytännössä auto on epämukava (esim. kuutosvaihteen puuttumisen vuoksi) ja kuluttaa paljon. Iso ja tehokas auto puolestaan saa kohtuuttoman korkeat päästöarvot, koska EU-syklissä siitä otetaan tehoja irti paljon enemmän kuin normaaliajossa on tarpeen (tietysti kiihdytyksiä ja ohituksia lukuun ottamatta.) Tämä osoittaa jälleen sen, että kaikenlaiset verosubventiot johtavat kikkailuun ja vääristymiin.
Viralliset päästömittaukset eivät taida olla kovin luotettavia, koska oma ajotapa ja auton käyttö vaikuttaa kulutukseen niin paljon. Ja erityisen paljon ajotapa vaikuttaa, jos alla on iso ja tehokas auto. Harmi vain, että verotuksen muodossa joutuu maksamaan suhteellisesti enemmän kuin mihin todelliset päästöt johtaisivat. No, hyvä auto on niin iso jokapäiväinen ilo, että ylimääräiset veroeurotkin ovat ehdottomasti sen arvoisia.
(lähinnä työmatka-ajoa Helsingin ja lähikuntien välillä)
No mutta mitäs sä tämmönen peli on. Veteleekö se ollenkaan? Onko nyt niin, että tohtorilla on perhe useammassakin lähikunnassa, vai suuntaako tohtori Audin nokan työmatkatarkoituksessa useampaan kuntaan.
Asiaan
Mitä tehokkaampi auto sitä vääristyneempi tulos.
Käytännössä niitä hyviä tuloksia pukkaavia autoja joutuu kuormittamaan ihan muulla syklillä kun testisyklillä.
autotehtaat haluavat ilmoittaa kaupallisista syistä matalat co2 -numerot. Että oltaisiin "edistyksellisiä" jne.
Kylmäkulutusta ei oteta huomioon virallisissa kulutus-sykleissä. EU -ajosykli "ajetaan" labrassa rullilla. Autonvalmistaja saa itse ilmoittaa ajovastukset. Niissä huijataan kovasti. Eikä oteta huomioon kylmää.
Käytännössä auto kuin auto kuluttaa älyttömän paljon enemmän, jos ajetaan lyhyttä pätkäajoa, verrattuna pitkään siivuun.
Juuri nyt asetelma on erityisen epäselvä: 2015 rekisteröintiveron poistuminen, diesel-veromuutokset, käytettyjen tuonnin epäselvyydet tekevät minkäänlaisen kannattavuuslaskennan vaikeaksi.
Ei sillä, että autoa kannattaisikaan viimeisillä rahoillaan ostaa. Olin jo ostamassa uutta. Tämän korttitalon rakenteita sorvataan monta kertaa vuodessa. Nyt ei uskalla ostaa !
Heh heh, kirjoitinpas epäselvästi: tohtorilla on yksi perhe, jonka luota tohtori ajaa päivittäin Helsinkiin tienaamaan rahaa näiden loputtomien autoiluun liittyvien verojen maksuun. Ajoa tulee kyllä muihinkin alueen kuntiin, ja siksi ajosyklini on hyvinkin vaihteleva.
En laske veroja ostaessani autoa: halusin dieselmoottorilla varustetun edustusauton sen takia, että sillä on mukava ajaa ja dieselmoottori on etenkin isossa autossa selvästi taloudellisempi kuin vastaavan tehoinen ja vääntöinen bensa-V6. Autollani oli jo ostaessani ajettu varsin paljon, lähes 400 000 km, joten sen hinta oli laskenut uuteen verrattuna melkein sata tonnia. Ihmeen hyvin se silti edelleen pelittää. Oli ollut edustusautokuljetuksia tarjoavan yrityksen käytössä; vaihdelaatikko ja ilmajousituksen kompressori kertaalleen vaihdettuina. Nyt olen ajanut kyseisellä autolla reilut puoli vuotta ja 17 000 km, ja todella mukavaa kyytiä on ollut. Kyllä siinä verotkin unohtuvat.
Vanha kone ja auto kunnossa ollessaan kuluttaa vähemmän kuin uusi samanlainen ....
Paikat sen verran jo väljiä, kitkaa vähemmän, kulutuskin pienempi....
Paikat sen verran jo väljiä,
Väärä saitti
autotehtaat haluavat ilmoittaa kaupallisista syistä matalat co2 -numerot. Että oltaisiin "edistyksellisiä" jne.
Kylmäkulutusta ei oteta huomioon virallisissa kulutus-sykleissä. EU -ajosykli "ajetaan" labrassa rullilla. Autonvalmistaja saa itse ilmoittaa ajovastukset. Niissä huijataan kovasti. Eikä oteta huomioon kylmää.
Onkohan vaan noin, että saisivat ilmoittaa mitä lystää? En usko. Testi kyllä tehdään valvonnan alla. Tuo on jo kuluttajasuojan kannalta tärkeää. huom: nyt en puhu Suomesta vaan Saksasta, jossa ollaan ihan eri tasollla kuluttajasuojan kanssa.
Topikin aloittajalle: todennäköisesti autossasi on jotain vikaa,. Syöttöä liian vähän, eikä sitten kuljekaan mihinkään. Ensimmäinen kerta, kun joku veisi vähemmän kuin luvattu, en usko.
Onkohan vaan noin. Ensimmäinen kerta, kun joku veisi vähemmän kuin luvattu, en usko.
Minä uskon? Jos moottori on ylisuuri ( paljon hv:a) ei sitä tarvitse mottia puristaa kaikkeja konneja töihin vaan kulkee näillä matalilla nopeusrajoituksilla losovauhtia, Diesseleissä tämän huomaa helposti.
Seat Altea 2.0tdi kulutteli 5,5 tankkauksista mitattuna. EU-kulutus taisi olla 5.9. Asuin 001xx alueella niihin aikoihin, mutta ruuhkat ovat keskustasta lähtiessä aina vastaantulijoiden puolella ja valosyklitkin tuttuja, joten tottakai se tuollaisessa ajossa alhaiseksi jääkin. Kesäiset ajot nostivat keskiarvoa ilmeisesti motarin ja kovempien nopeuksien vuoksi.
Nyt sitten hieman eri meno ja syklin mukaiset grammat eivät riitä kuin 750 metrille, kaupungissa ehkä 500 metrille.
Paljon riippuu myös siitä, kuinka pitkälle normikulutusta on optimoitu. Karkeana sääntönä voisi sanoa, että mitä uudempi auto, sitä hankalampi normilukemiin on päästä. Uuden A8 3.0 TDI:n normikulutus on enää 6,0 l/100 km ja -päästö 158 g/km. Noita lukemia on jo hankalampi alittaa.
Paljon riippuu myös siitä, kuinka pitkälle normikulutusta on optimoitu. Karkeana sääntönä voisi sanoa, että mitä uudempi auto, sitä hankalampi normilukemiin on päästä. Uuden A8 3.0 TDI:n normikulutus on enää 6,0 l/100 km ja -päästö 158 g/km. Noita lukemia on jo hankalampi alittaa.
Näin varmaan on. Totta kai uusi Audi A8 3,0 TDI on taloudellisempi kuin vuoden 2005 malli, mutta en mitenkään pysty uskomaan, että siinä olisi oikeasti 2,6 litran ero sadalla kilometrillä! Pikemminkin kyse lienee siitä, että vielä vuonna 2005 valmistajilla ei ollut tarvetta verotussyistä kikkailla kulutuslukemien kanssa siinä määrin kuin nykyään.
Sama juttu oli edellisen autoni kanssa. Se oli vuosimallin 2006 Lexus IS 220d Sport-välityksillä - virallinen kulutuslukema rekisteröintitodistuksen mukaan oli peräti 7,4 litraa ja päästöt 194 g/km. Siinäkin todellisessa ajossa auto kulki melkein litran pienemmällä kulutuksella. Ne sport-välitykset varmaan vaikuttivat jossakin hiivatin EU-päästömittaussyklissä, mutta eivät ne perusmalliin verrattuna lisänneet kulutusta normaaliajossa.
Sitä edellinen autoni oli puolestaan erilainen tapaus: Audi A3 1,9 TDI vuosimallia 2008. Sen virallinen kulutuslukema 4,5 litraa sadalla oli hieman liian optimistinen, mutta lähellä totuutta. Talviajossa se vei vain 5-5,5 litraa, ja kerran keväällä maantiepainotteisen tankillisen kulutuslukemaksi mittasin 4,3 litraa.
Tässäkin päti se lainalaisuus, että uudempi ja pienitehoinen auto vie yleensä aina enemmän kakkua kuin ilmoitetaan. Epäilen vahvasti, että kulkeeko se uusi Audi A8 sentään ihan kuudella litralla sataa kilometriä. Maantieajossa siihen lienee mahdollista päästä; itse mittasin kerran kesällä Audi A8:ni tankillisen keskikulutukseksi 6,8 litraa, mutta silloin ajelinkin Baltian maiden sileillä valtateillä ja nautin Liettuan sujuvasta liikenteestä - Liettuassahan muuten saa kääntyä punaisista valoista oikealla.
En tiedä, mutta ei tuokaan kait ennenkuulumatonta olisi - onhan autonrenkaidenkin kulumisindeksi (treadwear index) rengasvalmistajien ihan itsensä määrittelemä, eikä sitä vielä(kään) tietääkseni kontrolloida mitenkään järkevästi. Lue: erimerkkisten, ja jopa saman valmistajan eri rengasmallienkaan, vertailu treadwear indeksilla on about mahdotonta.
-JJ-
Mutta tuo kulutus onkin virallinen EU-lukema, siis "standartoitu". En silti vängä vastaan, ihmeelliseltä vaan kuulostaisi, jos sen lukeman suuruuden ilmoittaminen olisi täysin valmistajan käsissä.
Noita Tohtorin lukemia kovasti ihmettelen, itse en ole päässyt yhdelläkään autolla lähellekään ilmoitettuja. Lähimpänä taitaa olla uusin 320d, jossa maantiekulutus on ilmoitettu 4,4, pääsin kerran 4,9:ään ajettuani reilun 100 km:n matkan maantiellä, körötellen. Kaupungissa, en sinne päinkään, eroa kaupunki-ilmoitettuun tulee järjestään varmaan yli litra. Tuo siis kesäkelillä, jolloin Start/stop tekniikka oli käytössä. Talvi tietysti oma lukunsa. Mutta sen toki ymmrrän.
No jos vähän laajemmin mietitte niin täyden kantavuuden Kuorma-autoja/yhdistelmiä voi ostaa 12 litran moottorilla ~450 heppaisina ja 16 litran moottorilla jopa ~600 heppasena. Sitten käytännön ajossa ne molemmat kuluttaa ammattimiehen käsissä ihan saman verran. Mutta jos ne laitettaisiin siihen EU-normitestiin niin ero olisi tietysti merkittävä. Sillä että se 600 heppanen saa jossain metsätiellä nykästyä tukkikuormassa johonkin mäkeen riittävästi vauhtia että se pääsee sen ylös sen 450 heppasen kaivaessa itsensä siihen kiinni ei tietysti ole mitään merkitystä normitestiin verrattuna. Suomea se ei juuri koske mutta sellainenkin asia on fakta että se 16 litranen moottori moottorijarruttaa tehokkaammin alamäessä ja säästää siten jarruja ja siis kustannuksia.
Jos Suomi ei olisi täynnä "Taustalta" -tyyppisiä vatipää ääliöitä niin olisin saattanut paljastaa teille keinon jolla Suomessa voisi säästää n. 200 Miljoonaa litraa polttoainetta vuodessa, parasta siinä on vielä se että toimintatapoja muuttamalla syntyy muitakin etuja, kuten nyt esim se budjettivaroja säästyisi. Mutta palataan siis asiaan vasta valtion konkurssin jälkeen, tai voittehan te siellä toki itsekkin asioita miettiä.
jaa mutta tääkin on tietysti vaan taas fantasia-satua, koska Suomessa nyt ei kertakaikkiaan vaan ole yhtään mitään mitä voisi tehdä paremmin.
Noita Tohtorin lukemia kovasti ihmettelen, itse en ole päässyt yhdelläkään autolla lähellekään ilmoitettuja. Lähimpänä taitaa olla uusin 320d, jossa maantiekulutus on ilmoitettu 4,4, pääsin kerran 4,9:ään ajettuani reilun 100 km:n matkan maantiellä, körötellen.
En muuten minäkään, Suomessa, mutta sitten kun muutin tänne sivistyksen pariin niin pääsin jopa alle. Asia herätti mielenkiintoni ja selvitin syyt. Ja sanottakoon vielä että suorin mittaukset moottoritiellä distronicin avulla vakioidulla tavalla. Niin hyvin kuin tällainen pillkua viilava "vitun-insinööri" vaan osaa.
Tuossa sinun eismerkissäsi ero on 11 %, laskeppa mitä se tekee 2 miljoonaa autoa ja 17 000 km vuotuista ajosuoritetta kohden. itse päädyin tosin vain n. 7-8% eroon.
Noita Tohtorin lukemia kovasti ihmettelen, itse en ole päässyt yhdelläkään autolla lähellekään ilmoitettuja. Lähimpänä taitaa olla uusin 320d, jossa maantiekulutus on ilmoitettu 4,4, pääsin kerran 4,9:ään ajettuani reilun 100 km:n matkan maantiellä, körötellen. Kaupungissa, en sinne päinkään, eroa kaupunki-ilmoitettuun tulee järjestään varmaan yli litra. Tuo siis kesäkelillä, jolloin Start/stop tekniikka oli käytössä. Talvi tietysti oma lukunsa. Mutta sen toki ymmrrän.
Kyllä 4,4 litraa kuulostaakin epärealistisen alhaiselta tuon kokoluokan autolle. BMW on ymmärtääkseni ihan "markkinajohtaja", mitä tulee ilmoitettujen ja todellisten kulutuslukemien väliseen suhteeseen. Vaatii aikamoista ajotaitoa ja kurinalaisuutta, jos meinaa normaalissa arkielämässä todella päästä virallisiin lukemiin. En silti epäile, etteivätkö Bemarin moottorit olisi energiatehokkaita, mutta ajotapa vaikuttaa tosi paljon.
Kyllä nuo ilmoittamani A8:n lukemat ovat ihan tosia. Tuskin matkamittarini ja ajotietokone niin pahasti heittävät. Jos tankkauksen jälkeen mitattu kulutuslukema alkaa kahdeksalla, olen joko pettynyt tai sitten vain totean, että Suomen talvi lisää auton kuin auton energiankulutusta.
Audi A8:n (varmaan muidenkin mallien?) Tiptronic-vaihteistossa on sellainen verraton piirre, että kun laskee jalan kaasupolkimelta, vauhdin hidastuessa kone laittaa itsestään pienempää pykälää silmään ja tehostaa näin moottorijarrutusta. Moottorista kuuluu sellainen mukavan hiljainen, hieman formulamainen ääni, kun vaihteet vaihtuvat pienemmälle. Tämän ominaisuuden ansiosta autolla ei normaaliajossa tarvitse käyttää jarrupoljinta muuta kuin aivan pysähdyksen loppuvaiheessa. Esimerkiksi kun tulen liikennevaloihin Hämeenlinnantietä Hakaniementien risteykseen, en juuri käytä jarrupoljinta paitsi auton paikallaan pitämiseen.
Koska autoni massa satakiloisen kuskin kanssa on noin 2000 kiloa, ennakoivan ajotavan merkitys korostuu entisestään. Ilmeisesti EU-päästösyklit lähtevät siitä, että 233 hevosvoiman A8:aa poljetaan ja jarrutellaan yhtä vimmatusti kuin jotain 60 hevosvoiman 1,2 TDI pikkuautoa.
A8:ssa kierrokset pysyvät satasen matkavauhdissakin alle 2000:ssa, kahdeksassakympissä jurnutellaan 1500 kierroksella. Kun alamäkeä on edes hieman, kierrokset valahtavat tyhjäkäynnin tasolle. Periaatteessa momentinmuunnin varmaan lisää kulutusta, mutta maalaisjärkeni sanoo, että se voi oikealla tavalla ajettaessa jopa säästää, koska kuormitus jakautuu tasaisemmin; aina on "oikea vaihde" päällä.
Eu sykli on valmistajilla tiedossa ja he voivat optimoida autot (etenkin automaattivaihteiset) tätä varten. Normiajo ja sykli poikkeavat toisistaan sen verran ettei ole ihme jos kulutuslukemat heittelevät, puolin ja toisin. Siistillä ajolla optimoimattomalla autolla, kuten Audi A8 lienee silloin vielä ollut, pääsee matalampiin lukemiin.Nyt luvut on jo ihan toisenlaiset ja tulos saattaisi kääntyä toisin päin.
Ajoin juuri n 1600 km vuoden ekoautoksi valitulla Octavia 1,6 TDI:llä keskikulutuksella 4,8 litraa. Tämä oli todella positiivinen yllätys sillä ajotyylini ei ole säästäväisin mahdollinen, seassa myös joutokäyntiä yms. käryytystä ja sudittelua jatkuvalla ylinopeudella ohituksia säästelemättä. Olisin arvellut että jään mukitolkulla virallisista kulutuslukemista 4,2 ltr. Eikä auto ihan lahna ollut, joten suunta on hyvä jos alle 5 litran pääsee reippaalla normiajolla talviolosuhteissa.
A-kasia vastaavalla omalla Phaetonilla kulutuslukema ajotietokoneen mukaan reilun litran alle virallisen, kone V8 bensiini joka saa kyllä piiskaa riittävästi.
Kaivoin piruuttani esille vanhojen autojeni excel-fileet ja kolmen edellisen autoni toteutuneet kulutuslukemat ovat poikenneet valmistajan ilmoittamista maks. 0,2L/100km ... Mitsu GDI koneella osui lähimmäksi eron ollessa 0,06L/100km, kakkosena on 308 kiisselipökötti eron ollessa 0,11L/100km ja "pahiten" heitti Passat jossa eroa oli tuo mainittu 0,2L/100km. Joskin mainittakoon, notta Pasuunassa oli webasto ... kesäaikojen kulutukset olikin alle ilmoitetun likimain jatkuvasti.
Jopa nykyinen AutoUnion, V6-bensalla näkyy menevän aika tarkasti ilmoitetun kulutuksen paikkeilla, eikä tolla vaan kurnuteta maantiellä vaan myös kaupunkia.
Joten kyllä mulla tulee mieleen väkisin, että se isoin tekijä "reaalikulutuksen" ja ilmoitetun välillä on penkin ja ratin välissä.
-JJ-
Eu sykli on valmistajilla tiedossa ja he voivat optimoida autot (etenkin automaattivaihteiset) tätä varten. Normiajo ja sykli poikkeavat toisistaan sen verran ettei ole ihme jos kulutuslukemat heittelevät, puolin ja toisin. Siistillä ajolla optimoimattomalla autolla, kuten Audi A8 lienee silloin vielä ollut, pääsee matalampiin lukemiin.Nyt luvut on jo ihan toisenlaiset ja tulos saattaisi kääntyä toisin päin.
Ajoin juuri n 1600 km vuoden ekoautoksi valitulla Octavia 1,6 TDI:llä keskikulutuksella 4,8 litraa. Tämä oli todella positiivinen yllätys sillä ajotyylini ei ole säästäväisin mahdollinen, seassa myös joutokäyntiä yms. käryytystä ja sudittelua jatkuvalla ylinopeudella ohituksia säästelemättä. Olisin arvellut että jään mukitolkulla virallisista kulutuslukemista 4,2 ltr. Eikä auto ihan lahna ollut, joten suunta on hyvä jos alle 5 litran pääsee reippaalla normiajolla talviolosuhteissa.
A-kasia vastaavalla omalla Phaetonilla kulutuslukema ajotietokoneen mukaan reilun litran alle virallisen, kone V8 bensiini joka saa kyllä piiskaa riittävästi.
Tuo on ihan oikea tapa arvioida kulutuksia, että ajaa riittävän pitkän matkan ja sitten mittaa itse kulutuksen. Noiden EU-syklien ongelma lienee se, että valmistajat tekevät autoja mittaajille eivätkä autojen käyttäjille. Sitten kärsitään ylipitkien viitosvaihteiden ja muiden jippojen aiheuttamista epämukavuuksista.
Olen ollut kiinnostunut autojen kulutuksista ja taloudellisesta ajotavasta jo siitä lähtien, kun sain ajokortin, eli reilut 15 vuotta. Ensimmäinen oma autoni oli vuosimallin 2002 Audi A4 1,8 bensaturbo, jossa oli urheilualustasarja ja lastutuksella kutiteltu 190 heppaa. Siitä alkoi rakkauteni autoihin.
Kerran kun oma Audini oli huollossa, sain sijaisautoksi Audi A3 1,9 TDI:n. Kun syyskesäisen viikonlopun jälkeen tankkasin auton ennen palautusta, oikein hätkähdin huomatessani, että tankkiin meni 300 kilometrin ajon jälkeen vain reilut 12 litraa. Siis noin neljä litraa sadalla!
Kun A4:ni alkoi käydä vanhaksi ja siinä esiintyi kaikenlaisia virityksen aiheuttamia moottorivikoja, vaihdoin sen juuri samanlaiseen A3:een, jollainen minulla oli ollut sijaisautona. Kyllähän se oli taloudellinen, mutta varsin pian aloin kaivata tehokkaampaa ja hiljaisempaa peliä. Puolentoista vuoden Lexus-rupeaman jälkeen ostin vihdoin sen pelin, joka minulle oli aina ollut autojen auto ja haaveiden kohde, eli Audi A8.
Näinä kalliin dieselin aikoina joskus tankatessa muistelen sitä, että A3 vei jopa kolme litraa vähemmän sadalla kuin nykyinen A8:ni, mutta toisaalta erot ajomukavuudessa, suorituskyvyssä ja yleisessä laadukkuudessa ovat niin huikeita, että en haluaisi enää palata pienitehoiseen autoon. Eipähän enää tarvitse kuulla perheenjäsenten iänikuista napinaa takapenkiltä, että "isi, vedä penkkiä eteenpäin kun mun jalat ei mahdu tänne!"
Isot autot ovat järkeviä monissa tapauksissa, neliveto, hiljaisuutta arvostaa kun puhuu paljon puhelimeen, tehot ei lopu kesken, ajo-ominaisuudet sekä varustelut on kohdallaan, mahdollisessa törmäystilanteessa on turvavarusteet ja riittävästi massaa sekä rypistymistilaa. Näistä ominaisuuksista mielellään maksaa hiukan premiumia. Omassa tallissa on ollut "isoja" M6, 735i, CLS ja Pheaton, jälkimmäinen näistä kaikista selkeästi paras kokonaisuus. Olisi pitänyt tosin ostaa dieselinä mutta puhetta oli 5,0 V10 koneen ongelmista ja hintaero oli aika iso. Seuraavana Tesla S-model, katsotaan miten maailma pyörähtää ensimmäisen jenkkini kanssa ympäri.
Takapenkki ongelma tuli taas tutuiksi, kolme natiaista ei mahdu penkkeineen istumaan Octaviassa joka on kuitenkin suht-koht kookas auto. Turvavöiden laitto oli yhtä helvettiä, lapset ei siihen pysty itse kunnolla vaikka vain kaksi istuinta oli käytössä. Tuli koti-ikävä.
CO2 päästövaatimukset = pyyntö TEHKÄÄ MEILLE HUONOJA AUTOJA
Päästöjen alentamiseksi on käytetty pääasiassa kahta tapaa.
Ohjelmoidaan moottorista alakierrosvääntöä pois. Ja jos vanhemman mallisarjan moottoria vertaa uuteen CO2 viritettyyn, niin moottorin käytettävyydessä ero on suorastaan masentava.
Toinen tapa on minimoida moottorin ulkoisia kuormia, esim. laturin ottama teho on tavalla ja kolmannella minimoitu. Mikä tarkoittaa, että useimpia autoja on pakko ladata ulkoisesti tolpasta. (muuten ei toimi)
Sokerina pohjalla CO2 viritetyn moottorin lämmöntuotto on niin onnetonta, että auto on varustettava lisälämmittimellä. Tämä sitten tuottaa päästöjä ilmakehään ilman minkäänlaisia suodattimia.Talvikelissä CO2 viritetyn auton auton kokonaispäästö on varmasti suurempi, kuin vanhemman automallin kokonaispäästö ilman lisälämmitintä!
Kyllä 3.0tdi menee tukkoon tuollaisella köröttelyllä. Jos taloudellisuus ja tilat on tärkeitä, niin ostaa superb:n. 2.0 tdi 170hv:n saa nelivedolla ja softalla saa yli 200hv:aa. Octavia on golfin kokoluokan auto, joten aivan turha verrata A8:iin. Aika ontuvia perusteluja valita 400tkm:ä ajettu auto. Vaikka auto on varmastikin ihan ok.
CO2 päästövaatimukset = pyyntö TEHKÄÄ MEILLE HUONOJA AUTOJA
Päästöjen alentamiseksi on käytetty pääasiassa kahta tapaa.
Ohjelmoidaan moottorista alakierrosvääntöä pois. Ja jos vanhemman mallisarjan moottoria vertaa uuteen CO2 viritettyyn, niin moottorin käytettävyydessä ero on suorastaan masentava.
Toinen tapa on minimoida moottorin ulkoisia kuormia, esim. laturin ottama teho on tavalla ja kolmannella minimoitu. Mikä tarkoittaa, että useimpia autoja on pakko ladata ulkoisesti tolpasta. (muuten ei toimi)
Sokerina pohjalla CO2 viritetyn moottorin lämmöntuotto on niin onnetonta, että auto on varustettava lisälämmittimellä. Tämä sitten tuottaa päästöjä ilmakehään ilman minkäänlaisia suodattimia.Talvikelissä CO2 viritetyn auton auton kokonaispäästö on varmasti suurempi, kuin vanhemman automallin kokonaispäästö ilman lisälämmitintä!
Tänä päivänä ylivoimaisesti voimakkain trendi CO2-päästöjen vähentämisessä on downsizing. Sen jälkeen tulevat hybridit. Molemmat teknologiat parantavat alavääntöä paljon. CO2-kunkku Prius perillisineen on erittäin vähäpäästöinen ja lämpenee esimerkillisen hyvin. Myös monet downsizing-koneet lämpenevät hyvin. Toisenlaisista toteuttuksista esimerkiksi Bemarin 320d EDE ei kärsi alaväännön tai lämmön puutteesta. Useimmat eivät myöskään autojensa akkuja ulkopuolisella laturilla lataa.
Päästöjen alentamiseksi on käytetty pääasiassa kahta tapaa.
Ohjelmoidaan moottorista alakierrosvääntöä pois. Ja jos vanhemman mallisarjan moottoria vertaa uuteen CO2 viritettyyn, niin moottorin käytettävyydessä ero on suorastaan masentava.
Toinen tapa on minimoida moottorin ulkoisia kuormia, esim. laturin ottama teho on tavalla ja kolmannella minimoitu. Mikä tarkoittaa, että useimpia autoja on pakko ladata ulkoisesti tolpasta. (muuten ei toimi)
Pystyt varmaankin antamaan esimerkkejä ja malleja. Kiinnostaa kovasti.
Päästöjen alentamiseksi on käytetty pääasiassa kahta tapaa.
Ohjelmoidaan moottorista alakierrosvääntöä pois. Ja jos vanhemman mallisarjan moottoria vertaa uuteen CO2 viritettyyn, niin moottorin käytettävyydessä ero on suorastaan masentava.
Roskaa: itsellä rinnakain E46 ja E91 320d. Uudempi on HUOMATTAVASTI joustavampi kone. Vanhempi kuolee = sammuu alle 1500 kierroksen. Uudempaa voi aja kuin bensakonetta, melkein tyhjäkäynniltä alkaen. Plussana hämmästyttävän värinätön ollakseen 4-syl diesel..
Toinen tapa on minimoida moottorin ulkoisia kuormia, esim. laturin ottama teho on tavalla ja kolmannella minimoitu. Mikä tarkoittaa, että useimpia autoja on pakko ladata ulkoisesti tolpasta. (muuten ei toimi)
Totta, jos autolla ajetaan vain pätkää.
Sokerina pohjalla CO2 viritetyn moottorin lämmöntuotto on niin onnetonta, että auto on varustettava lisälämmittimellä. Tämä sitten tuottaa päästöjä ilmakehään ilman minkäänlaisia suodattimia.Talvikelissä CO2 viritetyn auton auton kokonaispäästö on varmasti suurempi, kuin vanhemman automallin kokonaispäästö ilman lisälämmitintä!
Höpö höpö. Ilmakanavan vastukset lämmmittävät ohjaamon todella nopeasti. Lisäksi BMW:ssä ei tarvita mitään naurettavia pahveja keulassa, koska siellä on jo tehtaan jäljiltä sähkökaihdin. Myös se, että moottori on pitkittäin auttaa hieman lämpenemistä : ajoviima ei jäähdytä niin tehokkaasti (en tiedä pitääkö tämä väite paikkansa).
Taitaa olla puolustautumispuheenvuoron aika...
Tässä ketjussa esiintynyt 3.0TDI on automaatin kanssa ominaisuuksiltaan hyvä. Kannattaa käydä ajamassa, sen jälkeen ei viitsi Priuksista edes puhua.
Noin 30 vuotta sitten Audilta tuli 2,2 turbo eri versioina, mikä on käyttömukavuudeltaan parempi kuin uusi BMW 520i automaatilla. On se sanottava, että bmw kulkee, mutta sitä on oikeasti poljettava, kun haluaa saada pienen nypyn eteenpäin. Auomaatti hakee pienenpää ja kone käy kierroksilla.
Jos nykyinen osaaminen hyödynnettäisiin käyttömukavan moottorin rakentamiseen, siitä tulisi varmasti hyvä...
Allroadille audi on hyvä esimerkki. 4F:n spekin mukainen latausjännite on 13,5-14.0V, mikä tarkoittaa että auton akku on aina vajaa. Korkeintaan 80% varaus talvella. >> Akku pilalla muutamassa vuodessa. Se on yks ja sama millaista matkaa ajetaan, jos jännite on liian alhainen. Vanhaan hyvään aikaan akun navoista löytyi 14,5 ja akun kestoikä oli helposti 15v.
Etsintäkuulutus: Löytyykö Suomesta 5v vanhaa käytössä olevaa 4F:ää missä on alkuperäinen akku ja sitä ei ole kertaakaan ladattu ulkopuolisella laturilla?
Sokerina pohjalla CO2 viritetyn moottorin lämmöntuotto on niin onnetonta, että auto on varustettava lisälämmittimellä. Tämä sitten tuottaa päästöjä ilmakehään ilman minkäänlaisia suodattimia.Talvikelissä CO2 viritetyn auton auton kokonaispäästö on varmasti suurempi, kuin vanhemman automallin kokonaispäästö ilman lisälämmitintä!
höpö höpö. Selvitä nyt alkuun otto ja diesel-moottorin hyötysuhde nykyautoilla ja vähän vanhemmilla ja tule sitten levittämään näitä kaupunkilegendoja...
Onkohan vaan noin. Ensimmäinen kerta, kun joku veisi vähemmän kuin luvattu, en usko.
Minä uskon? Jos moottori on ylisuuri ( paljon hv:a) ei sitä tarvitse mottia puristaa kaikkeja konneja töihin vaan kulkee näillä matalilla nopeusrajoituksilla losovauhtia, Diesseleissä tämän huomaa helposti.
Pari kommenttia tähän keskusteluun.
1. ottomoottorin hyötysuhde on korkeampi lähellä huipputehoa, kuin vedätettäessä.
2. dieselmoottorin hyötysuhde on ottomoottoria olennaisesti korkeampi matalilla kierroksilla.
Tästä syystä suurempikin diesel voi olla suht taloudellinen.
Noin 30 vuotta sitten Audilta tuli 2,2 turbo eri versioina, mikä on käyttömukavuudeltaan parempi kuin uusi BMW 520i automaatilla. On se sanottava, että bmw kulkee, mutta sitä on oikeasti poljettava, kun haluaa saada pienen nypyn eteenpäin. Auomaatti hakee pienenpää ja kone käy kierroksilla.
Jos nykyinen osaaminen hyödynnettäisiin käyttömukavan moottorin rakentamiseen, siitä tulisi varmasti hyvä...
Meniköhän nyt omenat ja appelsiinit sekaisin? Verrokki Priukselle on ennemminkin 1.6 TDI. Hybridejäkin löytyy toki eri teholuokkiin. Esimerkiksi Lexus GS kulkee jo paremmin.
Mitä vikaa UUDEN 520i:n käyttöominaisuuksissa on? Oletko edes ajanut kyseisellä moottorilla? Jos puhut jostakin vanhasta vapaastihengittävästä 520i:stä, niin silloin on taas verrokit pahasti pielessä. 2,2 litrainen ahdettu ei ole ahtamattoman 2,0 litraisen verrokki. Uudessa 520i:ssä on vääntöä 270 Nm alkaen 1250 rpm. Moottori nostaa hyvin nopeasti maksimivääntönsä ilman noiden vanhojen turbomoottoreiden potkua. Jos vääntöä tarvitaan enemmän, niin silloin tarjolla on saman moottorin tehokkaampi versio 528i. Siinä on 350 Nm välillä 1250-4800 rpm. Itse en muista yhtään 80-luvun turboa, johon verrattuna tuo ei olisi käyttöominaisuuksiltaan ylivertainen.
Kyllä 3.0tdi menee tukkoon tuollaisella köröttelyllä. Jos taloudellisuus ja tilat on tärkeitä, niin ostaa superb:n. 2.0 tdi 170hv:n saa nelivedolla ja softalla saa yli 200hv:aa. Octavia on golfin kokoluokan auto, joten aivan turha verrata A8:iin. Aika ontuvia perusteluja valita 400tkm:ä ajettu auto. Vaikka auto on varmastikin ihan ok.
On ilo kirjoittaa tälle palstalle, kun tulee vilkasta keskustelua. Onpa hienoa, että on jokin paikka, jossa voi keskustella autoista toisten asiasta kiinnostuneiden kanssa. Työkaverini (jotka ovat antaneet minulle lempinimen Audi-tohtori), perheenjäseneni ja ylipäänsä muut piirit, joissa liikun, kyllästyvät yleensä nopesti, kun tulee puhe autoista.
3,0 TDI on kyllä paras moottori, jonka minä tiedän. Joku muukin tällä palstalla sitä kehui. Siinä on tehoa ja vääntöä riittävästi, mutta kulutus pysyy kuitenkin inhimillisissä lukemissa. En usko, että moottori menee tukkoon minun ajoillani, koska ajan paljon pitkää maantieajoa ja moottoritielläkin tulee päästeltyä. Lisäksi kiihdyttelen aika reippaasti, jos vain pääsen liikennevaloissa ensimmäiseksi.
Varsinainen unelma-autoni olisi Audi A8 Hybrid, mutta eihän minulla tavallisella tohtorilla ole sellaiseen varaa ainakaan uutena. 25 tuhatta euroa oli autobudjettini yläraja. 400 000 km kuulostaa kyllä paljolta, ja pitkään mietin itsekin, kannattaako sellaista ostaa. Kuukausien jälkeen auto tuli uudelleen myyntiin, hinta 23 900 euroa, ja silloin en enää malttanut olla koeajamatta sitä. Kun koeajolla huomasin moottorin muhkean voiman, nelivedon ja pitkän akselivälin tuoman vakauden, säädettävän ilmajousituksen sekä sokerina pohjalla mahtavan laadukkaan äänentoistojärjestelmän, olin myyty. Parasta on se, että penkkejä ei tarvitse säätää, kun tila riittää aina.
Ennen ostopäätöstä selvitin auton runkonumeron ja rekisteritunnuksen avulla huoltohistoriaa soittamalla suoraan Audi Centeriin, jossa sitä oli aina huollettu. Mekaanikko kertoi autosta paljon ja totesi, että se on hyvin huollettu ja saattaa olla erinomainen löytö. Seuraavaksi edullisin single frame -A8 maksoi lähes 40 000 euroa, ja siinäkin oli yli 200 tuhatta kilsaa mittarissa. Automaattivaihteisto oli uusittu alle 100 tkm sitten, joten järkeilin, että nykyisellä laatikolla pitäisi päästä vielä pitkä taival. Automaattilootahan on sellainen osa, joka yleensä kestää sen pari-kolmesataa tuhatta kilsaa.
Ainahan käytetyt autot ovat yksilöitä, ja ostoon sisältyy riski, mutta yleensä autoja vaihdetaan uusiin ihan muiden kuin teknisten syiden takia: yleisen syy lienee kyllästyminen vanhaan malliin. Ei hyvin huolletulle autolle ole määriteltävissä mitään kilometrien ylärajaa, jolloin sen pitäisi lakata toimimasta. Voihan olla, että autooni yhtäkkiä tulee lähiaikoina jokin kauhean kallis remontti, mutta niin se voi tulla paljon vähemmänkin ajettuun autoon (kokemusta on). Automiehelle tärkeintä on ajamisen nautinto - huolestutaan sitten, jos tulee jotain huolestumisen aihetta.
3,0 TDI on kyllä paras moottori, jonka minä tiedän. Joku muukin tällä palstalla sitä kehui. Siinä on tehoa ja vääntöä riittävästi, mutta kulutus pysyy kuitenkin inhimillisissä lukemissa. En usko, että moottori menee tukkoon minun ajoillani, koska ajan paljon pitkää maantieajoa ja moottoritielläkin tulee päästeltyä. Lisäksi kiihdyttelen aika reippaasti, jos vain pääsen liikennevaloissa ensimmäiseksi.
Mielestäni ensimmäisten 3.0tdi:den kulutus on korkea. Saman tehon ja väännön saa ulos 2.0 pumppusuutin dieselistäkin ja pienemmällä kulutuksella. A8:ssa tuo dieselin valinta on helppoa, kun se alkaa tuosta 3.0:sta. Ei ole tarkoitus mollata autoasi, mutta fakta on faktaa.
Helposti ne dieselit tukkoon saa, kun pienillä kierroksilla jatkuvasti rullaa. Suosittelen ns. karstanpolttolenkkejä, varsinkin keväällä. Itse joudun tuon operaation suorittamaan joka kevät, kun vaimo köröttelee talvella koneen tukkoon. Tuon tukkoisuuden huomaa heti, kun alkaa moottoria kierrättämään rajoitinta kohti. Pienillä kierroksilla tuota ongelmaa ei huomaa.