Sain tänään töistä palattuani luettavakseni uusimman Tuulilasin. Teemana
näyttäisi olevan EKOAUTO 2011. Raivostuin aiheesta. Olen ekoautoilun uhri. Näin sen koen kokemukseni valossa. Vuoden verran olen kärvistellyt BlueMotion -tekniikalla. Tämä kuukauden jo jatkunut pakkasjakso ja sitä ennen pari kuukautta jatkunut jatkuva lumentulo on osoittanut että moinen ekoauto ei ole tarkoitettu tänne pohjoisiin olosuhteisiin. Aloitin autoiluni vuoden 1967 kuplalla 1980-luvun alussa. Kyseinen auto oli peto menemään syvässä lumessa mutta armottoman kylmä. Nykyinen, vuoden vanha, saman valmistajan eko on yhtä kylmä ja ilmavastuksen pienentämisen vuoksi madalletun maavaransa ansioista tartttuu kiinni pienimpäänkin kinokseen ja nyt pakkasella pieninkin, irallinen jäälohkare tiellä paukkuu alustassa . Pahinta on kostea lumi joka kerääntyy alustaan ja etenkin leveisiin vanteisiin ja ravistaa armottomasti. Ennen tätä ajelin kahdeksantoista vuoden ajan kahdeksaa toista saksalaista merkkiä olevaa autoa ja joita ei tarvinnut kertaakaan käyttää huoltokorjaamolla ennalta määrättyjen huoltojen välillä. Nyt olen jotunut asioimaan tai kysymään ohjeita korjaamolta jatkuvasti. Miksi kuluttajana joudun olemaan tehtaan koeajaja omalla ajallani ja kustannuksellani?
