Jos nopeusrajoituksia ei olisi?

Voisi olla villiä menoa. Olen ajanut autoa jo vapaiden nopeuksien aikana, ja kyllähän nopeuserot silloin olivat joskus aika huimia. On vielä muistettava, että 60- ja 70-lukujen taitteessa liikenteessä oli varsin vähän autoja, jotka kulkivat yli 150 km/h. Nyt taitaa ainakin 80 % uusina myytävistä autoista kulkea vähintään 180 km/h, ja kolmatta sataa kulkeviakin on vaikka millä mitalla.

Ongelmahan eivät ole normaalijärkiset kuskit vaan ne, joilla korvien väli on jollei tyhjä niin ainakin autionpuoleinen. Liikenteessä on aika hankala arvioida, millä nopeudella vastaan tuleva auto ajaa, ja jos se nopeushaitari venähtäisi tavallisilla pääteillä nykyisestä satasen teillä ajettavista 80-120 km/h vauhdista lukemiin 80-250 km/h, niin vaaratilanteita tulisi melko lailla enemmän. Ilmeisesti myös pahoja kolareita sattuisi enemmän.

Tämä ilmiö on jo nyt haittaamassa liikennettä kun jotkut paukapäät viis veisaavat risteyalueiden rajoituksista. Omalla kotisudullani on pari sellaista risteystä kantiellä, että näkyys riittää kunhan kaikki ajaisivat sitä kuuttakymppiä mikä risteysalueelle on määrätty. Noissa risteyksissä ajetaan vähän väliä kolari, itselläkin kerran tosi lähellä, ja syy aivan ilmeinen. Rajoitusta eivät läheskään kaikki noudata.
Jos rajoitukset poistettaisiin, sivuteiltä ei uskaltaisi pyrkiä sekaan ollenkaan kun ei koskaan voisi olla täysin varma mitä nopeutta autot risteyksiin tulee sillä etuajo-oikeutetulla tiellä. Tai ainakin pitäisi odottaa tie täysin tyhjäksi.
Melko varmaa on että omat ajonopeuteni eivät muuttuisi koska jo nyt ajan ainakin motarilla alle 120 km/h. Muita nopeuksia ajan likimain sitä mikä on sallittu mutta jos pitkässä letkassa niin lievää ylinopeutta. Lähinnä 80 rajoituksilla. 100 alueilla en ylinopeutta  juuri ajele.
Loppupäätelmäni on siis: Nopeusrajoituksia tarvitaan!

Rajoituksia tarvitaan, se on selvä, moottoritiet voisi olla ainoa poikkeus. 

  Aika paljon on liikenne määristä kiinni kuinka joutuhun voi ajaa.Jos ajaa jatkuvassa jonossa niin ei kannata juurikaan ohitella,koska se ei torellakaan eristä matkan tekoa.On taas aivan toinen juttu jos sen jonon on saanut aikaan joku tumpelo ajamalla alle rajoituksen,yleensä nämä ei aja kovin pitkältä,vaan kääntyvät läimpään kirkonkylään kauppa asioille,tai apeekiin rohtoja hakeen,sitten taas paana aukee.Suomessa on vielä paljon vähä liikenteisiä valtateitäkin joita yksistään ajaessa 80 km talvinopeutta,tuntuu ettei tässä ole mitään järkeä.Esimerkiksi Kajaani-Kuusamon väli on tälläinen puuruttavaa taivalta.

 110 olisi hyvä yleisrajoitus, lapin pitkillä suorilla 120.

Minä kerkisin ajaa lähes 10 v.vapaiden nopeuksien aikana,jos nopeusrajoitukset tulivat voimaan energiakriisin aikaan v.1974.Muistanko oikein?Minulla oli silloin Saab kausi meneillään,eikä 96:lla juuri yli 160 pääsyt.Siinä oli nopeusmittarissakin toppari juuri sillä kohdalla.Kyllä se viisari joskus alamäissä siihen toppariin koputteli.Yksi sellainen paikka oli kun laskeuduttiin alamäkeen motaria ollisiko Hattelmalan harjulta keskustaan päin.Hankin varsinaisen sen aikaisen menopelin käytettynä v. 1972.BMW-2002 ti:n.Sillä oli kyllä menoheluja sen aikaisille teille riittämiin 200 km/t meni rikki Tampere-Lempäälä välisellä moottoritiellä,mutta ei sillä sorateillä paljon yli sataa viitsinyt ajella.Saabilla pääsi suurempiin matkanopeuksiin,koska se oli vakaampi ajettava huonoilla teillä.Sen aikaisista ohittajista jäi mieleeni ID ja DS Sitikat ja jotkut Pösö 404 sekä Volvo matsonit ja kuplaperät.Sen aikaisilla amerikanraudoilla ei juuri yli 60:ä voinut sorateillä ajaa löysän jousituksen takia.Liikenne oli harvaa.Eikä mieleeni ole mitään vaaratilanteita jäänyt.No oli mulla tosin yksi väistö lumipenkan läpi väärää puolta tulevan vastaantulijan takia ja siinäkään ei paksun lumikerroksen takia tullut muita vaurioita kun lisävalojen suuntaus osoitti kuusen latvoihin.Kun ylämäessä mäentöppärän alla ohitusyrityksen kohteeksi joutunut höylä vetäisi minut takaisin tielle.Luulempa,että epäonnistuneen ohitusyrityksen tehneen auton kuski siinä suurimmat  vammat sai noin henkisellä puolella.Itse kysymykseen vastaisin,että kyllä talvella varmaan ajaisin hyvissä olosuhteissa sataa ja joillain 80 km/t rajoitusalueilla,jotka on unohdettu paikalleen kesäksi.Mulla on sellainen automaatti joka menee mieluumin 100 km/t kuin 80 km/t.Tomaatti vaihtaa herkästi pienemmällä nopeudella alas aivan turhaan,jolloin kulutus kasvaa.

Rajoitukset taisi tulla -73 lopussa. 

Vapaita nopeuksia on maailmallakin vain moottoriteillä, joten keskitytään ensin niihin. Vapaat nopeudet sopeutuvat teille joilla on vähintään kolme kaistaa samaan suuntaan = raskaalle liikenteelle oma kaista ja lisäksi pari nopeampaa kaistaa. Suomen oloissa vapaat nopeudet aiheuttaisivat tienhoidolle (a rakentamiselle) kuitenkin aikamoiset lisäkustannukset, koska  liukasta ei saisi olla missään olosuhteissa.

Elikä olen nopeusrajoitusten kannattaja (kunhan ne on järkevästi asetettu tien laadun, pyörätiet yms. ja likennemäärät huomioiden).
Pääasiallinen perustelu nopeusrajoituksille on mielestäni se, että ne auttavat ohitukisia, koska ohittaja tietää vastaantulevan liikenteen nopeuden (rajoitus + 20 km /h) ja osaa siten paremmin arvioida ohitulksen turvallisuuden.

Ohituksissa hyväksyn nopeusrajoituksen ylittämisen parilla kympillä, sillä nopeasti suoritettu ohitus on kokemukseni mukaan liikenneturvallisuutta lisäävä, kun taas nopeusrajoituksen mukaan "kituuttamalla" suoritettu ohitus aiheuttaa usen vaaratilanteita ohittajalle itselleen, vastaantulijalle ja ohitettavalle. Tästä on paljon kokemusta, koska olen usein se ohitettava osapuoli, ja olen oppinut siirtämään jalan jarrulle aina kun minua aletaan ohittamaan.

Pääteille tuli tiekohtaiset rajoitukset 1.8.1973 alkaen. Kyseessä piti olla seitsemää eteläisintä lääniä koskeva määräaikainen kokeilu. Esimerkiksi Turku-Hämeenlinna-väli oli alkupäätä ja Forssan seutua lukuun ottamatta 120 km/h tietä, samoin KT 41 Turun lähistöltä Huittisiin. Moottoriteillä oli tuolloin vapaa nopeus, niitä tosin oli vain Tarvontie eli ykköstie Helsingin Munkkivuoresta Lohjanharjulle, Jorvaksentie Espoonlahdelle, Lahdentie Jakomäkeen ja Porvoontietä pätkä ennen Sipoonlahtea.

Kesken kokeilukauden, 21. joulukuuta 1973 valtioneuvosto määräsi koko maahan yleisen 80 km/h kattonopeuden, mainosvalojen käyttö kiellettiin, ja samoin kävi moottoriurheilulle. Nämä säännökset olivat voimassa vuoden 1974 kesäkuun loppuun.

Heinäkuun alussa nuo muut energiansäästöön tähdänneet toimet lopetettiin, mutta nopeusrajoitukset säädettiin nyt pysyviksi ja kaikille teille. Tuli käyttöön termi perusnopeus, nopeusrajoitus oli kaikkialla 80 km/h, ellei liikennemerkillä toisin määrätty. Tämä järjestelmä on voimassa edelleenkin.

Uudesta järjestelmästä karsittiin pois kokeilukauden 120 km/h nopeudet kaksikaistaisilta teiltä, ja rajoituksia on pikkuhiljaa väännetty alaspäin - tuskin missään niitä on nostettu lukuun ottamatta niitä osuuksia, jotka on rakennettu moottoriteiksi.

Yleisten nopeusrajoitusten puolesta käytiin aikanaan kovaa taistelua vuosikausia. 60-luvulla oli useampikin "kokeilu", maahan säädettiin 90 km/h kattonopeus kolmen kesäkuukauden ajaksi.

 

Otetaanpa kuvitteellinen tilanne, että nopeusrajoitukset olisi poistettu. Kaikki rajoitusmerkit olisi kerätty pois tienvarsilta. Miten ajaisin. Tutuilla teillä samoja vauhteja kuin nykyisin, en  kovempaa.  Oudommilla teillä tietenkin pitäisi ottaa huomioon, ettei tunne tietä ja vauhti voisi olla usein nykyrajoituksia hitaampi ja toisinaan turhankin kova -nykyrajoituksia kovempi, kun ei tietäisi, että nyt on tarvetta ajaa tietystä syystä hitaammin.



No joo. Se oli kuvitelmaa aika huonosta tilanteesta. Liikenteessä ei kuitenkaan olla yksin eikä sitä voi katsoa siitä näkökulmasta mitä itse ajaa.

 Onneksi on nopeusrajoitukset. Ei taitaisi oikein liikenne sujua hyvin ja "tervellisesti" ilman rajoituksia. Nopeusrajoitukset ohjaavat ajamaan kullakin tiellä sopivalla nopeudella. (Tietenkin nopeusrajoituksen idea on olla se suurin nopeus hyvissä olosuhteissa). Ne ohjaavat liikennevirtoja kulkemaan sujuvasti. Tuo Ketosen ja Rezin painottama ennakoitavuus on tärkeä osa myös tätä sujuvuutta.  Ennakoitavuus liittyy tietenkin myös liikenneturvallisuuteen. Ellei tietäisi millä vauhdilla sieltä pitkältä edestä joku tulee niin kovin hitaastikin ajavan ohittaminen voisi olla riskipeliä.  Kun liikennettä on niinkin paljon, kuin meillä Suomessa nykyisin niin myös ympäristön huomioinnin kannalta tarvitaan rajoituksia. Esimerkiksi melun tasoon voidaan vaikuttaa nopeuksia säätelemällä. 

Nyt on nopeusrajoitukset. Jotta liikenne pelaisi mahdollisimman hyvin niin tuossa edellä olevista syistäkin on ihan paikallaan noudattaa niitä. Eikö niin? 

Käytännössä tämä järjestelmä tarkoittaa, että "perusnopeus" tai yleisrajoitus säilyisi, vaikka tielaitoksen laittamat liikennemerkit poistettaisiin kantateiltä. Lailla yleisrajoitus voitaisiin säätää 90 km/h, kuten joku ehdotti. Moottoritienopeudet ja taajamanopeudet osoitettaisiin liikennemerkein.

Ihmettelen kun talvirajoituksien ja 80 km/t rajoitusten lisäämisen puolustajat selittävät,että nopeudella ei ole vaikutusta ajoaikaan tai vaikutus on hyvin vähäinen.Minulla on tässä tuore esimerkki ajansäästön"vähäisyydestä".Pojan perhe kävi viime viikonloppuna syyslomalla Oulusta etelä Suomessa.Matka oli n.750 km.Alaspäin tullessa oli kesänopeudet ja matka kesti 7 tuntia.Ylöspäin palatessa oli Astia ahkeroinut talvirajoitukset kasitielle ja matka kesti 9 tuntia.Eikö kahdella tunnilla ole kansantaloudelista merkitystä.Varsinkin jos matka tehdään 5 kertaa viikossa ja muutama kymmenen-tai satatuhatta autoa matelee tämän matkan 5 työpäivässä ajoaikaa tulee 10 tuntia lisää per auto.10 työpäivässä 20 tuntia jne.Laskekaa siitä kuinka paljon tulee hukka -aikaa vuodessa.Eikö sillä ole kansantaloudellista merkitystä.Kummalinen on virkamiehen järjenjuoksu.

Kuljettajan tosiaankin pitää säätää käytetty nopeus sen mukaiseksi miltä tie näyttää ja tuntuu - myös nopeusrajoituksen puitteissa eli on huomioitava tilannenopeus. Esimerkiksi tänä aamuna tie oli osin jäässä ja myös melko sakea sumu. Siinä aamuhämärissä töihin mennessäni katsoin, että rajoitusnopeuskin on selvästi liikaa. Niin tekivät useimmat kuskeista . Osa sitten ajoi olosuhteista välittämättä sitä samaai "lievää" ylinopeutta kuin muulloinkin. Ja kuten sanoit, myös noilla 80 km/h yleisrajoitusteillä tuo nopeus on monesti ihan liikaa hyvissäkin olosuhteissa. Tutulla  hyvällä  mökkitiellä minä ajelen välillä lähes kahdeksaakymppiä ja  joissain kohtia noin viittäkymppiä .Kyllä  tälläkin tiellä ensimmäistä kertaa ajellessani oli vauhti, jostain puolestavälistä. Tätä tarkoitin sillä, että  mikäli rajoituksia ei olisi ( niillä teillä, joissa rajoitus on merkitty tien "laadun" mukaan) voisi vauhti olla hitaampi kuin nykyiset rajoitukset tai sitten turhan kova.   Vaikka en näe nopeusrajoituksia valtiovallan holhouksena, niin pöljää  (turmiollista) on, jos ei osaa huomioida tien laatua ja muita  olosuhteita ja  ottaa rajoitukset sellaisena, että rajoitusnopeutta voi, pitää tai saa ajaa enempiä ajattelematta.

 

Täällä on samanlaisia kokemuksia. Kuopio-Helsinki välillä n. 380 km ajoaika kesärajoituksilla 4 tuntia ja talvirajoituksilla 5 tuntia.  (Otos: n. 10 matkaa kumpanakin rajoitusaikana, eli kyse ei ole yksittäisistä tapauksista) Mielestäni tuo on jo aika merkityksellinen muutos.

Minusta nopeusrajoitus pitää saada kaikkialle maanteille 20 km/h, samaa tasoa kuin rauhallisella polkupyöräilijällä. Hki-Kuopio-väli sitten lienee siellä 20 tunnin kieppeillä. ;)



Ei vainenkaan. Maanteillä suurelta osin 80 km/h-alueilla nosto sataseen, satasen alueet 120-130 km/h ja motareille vaikkapa max 160. Joutuisi jo kivasti. Ainoastaan ne vilkkaat risteysalueet alempi rajoitus, se on järkevää.

Tuossa on esimerkki juuri siitä valtiovallan holhouksesta ja holhouksen turmiollisuudesta. Minun mielestäni kuljettajan pitää säätää käytettävä ajonopeus sen mukaiseksi, miltä tie näyttää ja tuntuu. Jos nopeusrajoitusten poistaminen johtaisi siihen, että joku ajaisi hitaammin kuin nykyisiä rajoituksia noudattaessaan, rajoitusten tarkoitus on ymmärretty pahasti väärin.

Täällä on kirjoitettu turhankin paljon alinopeuksista, mutta nopeusrajoitus ei suinkaan tarkoita sitä, että sitä suurinta sallittua nopeutta pitäisi aina ajaa. Tiestöllä on nytkin tuhansia kilometrejä sellaista tietä, jolla on voimassa tuo 80 km/h perusnopeus - tai yleisrajoitukseksi sitä kait nykyään kutsutaan - ja jolla ei kuitenkaan voida sitä vauhtia ajaa.

Ei eki Tapio tuota tarkoittanut. 

 
Olen niitä joka on sanonut ettei ajonopeudella ole merkittävää vaikutusta ajoaikaan ja olen edelleen samaa mieltä. Aikahävikki on mitätön siihen nähden kuinka paljon ihminen elinikänsä aikana ajaa. Vai lyheneekö elinikä sinun mielestä samalla ajalla minkä nopeudessa häviää?
Se, että olen viimeaikoina ollut sitä mieltä että joillakin teillä, varsinkin täällä Etelä-Suomessa, talvinopeusrajoitukset ovat tarpeettomia, on suomessa tuhansia kilometrejä teitä joilla talvikunnossapito satunnaista ja koska valtaosa kuljettajista (etenkin nuorista) ei osaa sovittaa nopeuttaan olosuhteisiin, on sitä yritettävä tiehallinnon toimesta. Aika harva nuori kuski osaa hallita autoa liukkaalla mutta siitä huolimatta nopeutta liian usein aivan liikaa.
Talvinopeusrajoituksilla yritetään rauhoittaa liikennettä ja jos ajaa koko päivän, taukoihinkin vierähtää taatusti tunti. Onko silloin kahdentunnin lisäys ajoaikaan niin merkittävä että siitä pitää tehdä suuri numero? Eikö perille pääsy turvallisesti ole kuitenkin se kaikkein tärkein pointti? Minusta on. Elämää ei saa takaisin jos sen kerran menettää. Ei vaikka kuinka katuisi kiirettään.

 
Eikö sinua harmittaisi jos matka tampereelta helsinkiin kestäisi sata tuntia, vähän niinkun ennenvanhaan hevosilla? Alkaisiko harmittaan jos siinä menisi 200 tuntia, ehkä ei vielä mutta mikä on sinun raja kun alkaisi harmittaan?

Aika ei maanpäällä lyhene mihinkään, toisin kun Marsissa. Täällä tunti on aina yhtä pitkä ja elämä lyhyt. 

Tuo mainittu esimerkki kertoo jotain ekin ajatusmaailman tunkkaisuudesta ja ihmiskäsityksestä, ja ehkä myös tarpeesta vaienta siitä , mitä toinen tarkoitti.  Tosiaankin yleisrahoitus on monin paikon (oudoimmillakin teillä) voimassa, vaikkei sitä liikennemerkein osoitetakkaan. Osataan silti asettaa ajonopeus oikein.
Kaikki palautuu tarpeeseen perustella nykyisiä nopeusrajoituksia.

Kertokaas nyt 1) Mitä teidän mielestänne Tapio tarkoitti 2) Mikä ajatusmaailmassani on tunkkaista?

Eki,olen ymmärtänyt ettei sinunmielestäsi rajoitus ei koskaan ajettavaan tiehen nähden liijan alhainen,onko näin?

Minusta ne on melkein aina liijan alhaala,mistähän tämä johtuu?

Tapio Ketonen tarkoitti niitä tuhansia soratiekilometrejä, joilla on voimassa 80 km /h perusnopeus.

Ajappa Eki joskus Länkipohjasta Ouninpohjan kautta Kuhmoisiin, niin ymmärrät jotain  perusnopeudesta ja sen soveltamisesta käytäntöön.

Ajatusmaailmaasi en ota sen suurempaa kantaa,  koska sinulla on oikeus ajatella omalla tavallasi niinkuin kaikilla Suomen kansalaisilla.

Rezi kirjoittaa asiaa.  Toki ajonopeudella on merkitystä ajoaikaan, mutta esimerkiksi sillä ajaako rajoituksia noudattaen tai 5 -10 km/h ylinopeutta silloin, kun pystyy niin eipä juuri tunnu, kun ottaa huomioon, että ajomatkat ovat pääosin aika lyhyitä. Liikennevalot ja liikenerytmi yleensäkin pitää huolen siitä.  Jos sinun duunimatkasi on vaikkapa 20 km ja puolet siitä ajat 80 km/h.n rajoitusalueella 90 km/h niin "säästö" on 50 sekuntia.  Helvetin moinen "säästö"!
Talvinopeuksilla yritetään tosiaankin rauhoittaa liikennettä., kun olosuhteet yleensä on heikommat kuin kesällä (pimeää, hämärää, lunta, jäätä, alhaalta paistavaa aurinkoa...)  jos ajetaan hitaammin niin aikaa kuluu enemmän.  Kuinka paljon siitä saa käsityksen seuraavasta.  "Satasen talvinopeus hidasti Helsingin-matkaa vain 5 minuuttia" 
Testissä ajettiin 178 km:n matka Tampere - Helsinki ensin  moottoritien "kesänopeudella" 120 km/h ja sitten "talvinopeudella 100 km/h.  http://www.aamulehti.fi/teema/autot/jutut/Satasen+talvinopeus+hidasti+Helsinginmatkaa+vain+5+minuuttia/110180
Olisikohan johtopäätös seuraava: ylinopeuksia ei kannata ajaa ja talvinopeuksista ei kannata kiukutella?

Ei sinun johtopäätöksillä ole mitään merkitystä. 

"Jos nopeusrajoitusten poistaminen johtaisi siihen, että joku ajaisi hitaammin kuin nykyisiä rajoituksia noudattaessaan, rajoitusten tarkoitus on ymmärretty pahasti väärin." 

Vai mitä eki? 

Aika mielenkiintoinen teksti tuossa Ekin linkissä;
 "Professori Timo Ernvall esitteli viime viikolla Tampere-talossa Väylät ja liikenne -tapahtumassa talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitusten vaikutuksia kuljettajille.
Suomessa yli 80 prosenttia automatkoista on alle 20 kilometrin mittaisia. Yli 100 kilometrin matkoja on vain 2,5 prosenttia kaikista.
Keskimääräinen suomalainen tekee talvessa yhden yli 300 kilometrin matkan."
Kyllähän meiltäkin kun menee esim Espooseen Otaniemeen niin ajallisesti taitaa puoliväli olla Keimolan Nesteen kohdalla (siis töihinmeno ja paluuaikoina arkisin) eli ei siinä paljon talvinopeus motarilla kokonaisaikaa lisää?! Tsadin keskustaan menen kyllä junalla tai Expressbussilla, huomattavasti mukavampaa kyytiä eikä tarvi huolehtia pysköintipaikoista....
Toisaalta tuo Ekin linkki on kyllä "epäuskottava", siinähän maasturin kulutus PIENENI n 0,9 dl/10km verrattuna kesänopeuteen eli se ei vienytkään vähemmän polttoainetta nopeuden kasvaessa, vaikka rellukin on sitä täällä todistellut satojen viestien avulla että talvinopeudet lisäävät hänen autonsa kulutusta?! :) :)
 

Ajatko jope vieläkin ylinopeutta? Jos ajat niin miksi?