Kuolonkolarit ja niiden taustat

Ei meinaa mitään, tästä on puhuttu jo vuosia, tuloksetta. 

Kaikki normaalit ovat tiennet tuon asian jo vuosia, mutta Eki ja kisälli Rezi eivät tuota kykene hyväksymään ja samaa paskan jauhamista on jatkunut jo vuosia. Älä aloita enää uutta ketjua tästä asiasta, kiitos!

Alinopeus on yleensä suurin onnettomuuden aiheuttaja maanteillä ja sitä ei voi kumota edes "ITSE UKKO YLIJUMALA EKIKÄÄN"?

Piti se päivä nähdä tällainenkin. Samaa mieltä Iravin kanssa. Paitsi että eki ei ole ylijumala.

Näitä Moottori-lehren raporteja on Ekin pyyretty homioimaan monet kerrat, kun hän yleensä luottaa viralliseen tietoon, näitä raporteja hän vähättelee sentakia kun ne ei tue hänen valettaan lievien ylinopeuksien turmiollisuuresta. Kysunkin miksi ne eivät näy kuolonkolarin tilastoissa? Vastaukseksi ei kelpaa että ne laitetaan liijan suuren tilannenopeuren piikkiin, se on toinen Ekin hokema vale. Kuka niin on sanonut, toristtaa sen pitävän paikkansa millä. Faktaa näkyviin ei musta tuntuu tietoa.

Mitä sinä Bexks pidät lievänä ylinopeutena esim. 80 rajoituksella?

Se nopeus mistä ei tule sakkoa.

Käytettynä tuotu vm 1992 mallin Manne-Eemeli parantaa Suomen liikenneturvallisuutta, nuorentaa Suomen autokantaa ja tappaa tuhansia suomalaisia hiukkaspäästöineen??? :(

1992 W124 on ehkä noin sata kertaa parempi auto verrattuna 2000 luvun Nisuun suhteessa auton ikään ja muutenkin. Ainakin bensakutosella ja coupena. Suomen oloissa hiukkaspäästöihin ei tietääkseni ole vielä kuollut kukaan.

Vuorokauden asiaa mietittyäni sain esiin monta kysymystä ja myös yhden uuden ajatuksen. Etenkin, miten määritellään nopeuden vaikutus onnettomuuden syntyyn? Sitähän ei voi ennalta määritellä vaan vasta sitten kun on rysähtänyt. Onnettomuuden tutkijat määrittelevät autojen sijainnin perusteella miksi onnettomuus tapahtui mutta miten määritellä nopeudet? Voiko romuista päätellä osapuolten nopeudet niiden kohdatessa? Miten? Melkein kaikissa autoissahan on lukkiintumattomat jarrut joten jarrustus matkat epämääräisinä jälkinä tiessä ja jos ei ole lainkaan ehditty jarruttamaan niin miten määritellä nopeus?
Uutta ajatusta onnettomuuksien synnystä ja käytetyistä nopeuksista en taida vielä esitellä koska se on mielestäni mullistava. Liittyy edelliseen väittämääni siitä ketkä niille kamerapöntöille "todellisuudessa" hiljentelee ja jonka jo useimmat ylinopeutta suosivat myönsivätkin.
Pyysit Bexks faktatietoa mutta tämä ei sitä ole. En osallistu enempää jos niin haluat. Faktat kiinnostaisivat minuakin!

 
Ammattitaidolla.

Eikö retsi taulukko 33 ole sinusta faktaa vaan satua?

Eipä niistä romuista pysty kuin törmäysnopeuden päättelemään. Ei mitään mahdollisuutta päätellä mitä nopeutta on käytetty kolaria edeltävällä 20 kilometrillä, eikä ole tarviskaan. Olennaista on se millä nopeudella on lopullisesti lähestynyt onnettomuustilannetta ja missä vaiheessa alkanut toimimaan ja miten hyvin on toiminut. Romuista voidaan päätellä että onnettomuus on tapahtunut ja joku on tehnyt virheen. Turha siinä on alkaa virheettä ajavien nopeuksia hillitsemään. Virheherkkien toimintamalleja ajotilanteissa ehkä olis ennemminkin syytä parantaa. Ei siellä auton ratissa voi ihan miten tahansa toilailla.

Rattijuoppo? Vaihda bussiin!

Sinun kannattaa ilman muuta tehdä asiasta väitöskirja. Rajalin voisi toimia vastaväittäjänä

Jos pystytään sanomaan mikä nopeus on turvallinen niin jostakinhan se tieto on kerätty. Tämä vakuutusyhtiöiden tilasto kertoo vain tuloksen, ei sitä miten tiedot on kerätty. Minusta on hyvin olennaista millaisilla nopeuksilla kolareita ajetaan ja kenen virheestä ne syntyvät. Täällä on jonkin aikaa väitetty että alinopeus on vaarallisinta. Millä perusteella niin voidaan väittää jos nopeutta ei pystytä määrittelemän kohtaamistilanteessa.

Aloittajan vinkistä on helppo päätellä mitkä syyt onnettomuuksia aiheuttavat mutta aiheista ei pysty suoraan päättelemään että lievä ylinopeus olisi turvallisin. Linkistä ei myöskään pysty päättelemään että alinopeus olisi vaarallisempaa kuin lievä ylinopeus. Vaarallisin on jokatapauksissa korkea ylinopeus ja se on helppo päätellä autojen romuttumisasteesta. Siis mistä faktatieto on kerätty?

Missä niin on sanottu? Mikä nopeus on turvallinen, sen minäkin haluan tietää!

Mitäs kun muistan että sä mainostat vähän väliä lievien ylinopeuksien turvallisuutta?!

Oikeastaan odottelen tänne vaikkapa ekiä kertomaan siitä miten nopeudet saadaan selville, joilla ne kolarit ajetaan. Vai saadaanko tieto autoilijoilta itseltään eli jos ei ole kolareita ajanut ja käyttää aina samaa nopeutta, tehdäänkö siitä johtopäätös että kyseinen nopeus on turvallinen. Jos näin on niin kuinkahan moni autoilija on rehellinen tietoa antaessaan?

Rezi, ei se noin voi mennä. Yli puolet liikennevirrasta ajaa ylinopeutta, mutta turmista ylinopeudella on virallisenkin tiedon mukaan ajettu alle puolet. Eihän lievä ylinopeus voi liturgian mukaan olla turvallista, kun se on tien viereen pystyten kyltin mukaisen numeron ylittävä nopeus.

Ekillä on muuten edelleen selvittämättä, miksi kaikkia taustatekijöitä ei voi tarkastella samalta viivalta ilman uskonnollista vakaumusta rajoitusnopeuden ylittävien nopeuksien vaarallisuudesta. Tilannehan on sama kuin tutkisi verenpainetautiin altistavia tekijöitä varmana siitä, että vain homeopaattiset lääkkeet ovat tehokkaita.

 
Missä helvetissä! En minä nopeuden turvallisuudesta pönttö ole puhunut mitään, vaan sanonut että lievää ylinopeutta ajavat joutuvat hyvin harvoin onnettomuuksiin, etkö tajua eroa!?

Lievää ylinopeutta ajavat kuljettajat ovat siis turvallisin porukka liikenteessä eikä nopeudella ole mitään muuta merkitystä tämän kanssa kuin se että heitä ei juuri tarvitse ohitella.

Niin minäkin orottelen, mitä Eki karttelee tätä viestiketjua, kysynkin häneltä miksi ne pienetylinopeuret näjy kuolonkolareissa. Ei se että jotain tehrään paljon, myös aiheuttaa paljon vahinkoa, ei se näin mene. On aivan naurettavaa väittää että kun ylittää jonkun peltilätkässä olevan luvunn niin alkaa tulla ruumiita. Onko virkamiehillä mahdotonta myöntää että 80 km talvirajoitus on valtatiellä liijan matala, uskallan myöntää etten pyrikkään sitä nourattaan, ei kaikkia herraan kotkotuksia pirä ottaa tosissaan. Olen luulut valtion virkamiesten olevan kansalaisten palvelioita, nykyään taitaa olla päinvastoin.

Uudessa Moottori lehdessä oli naurettava yleisönososton kirjoitus, kirjoittaja kritisoi miksi lehti uhraa joka numeroonsa 10 sivua kuolonkolari tilastoja esitelläkseen pelkästään;"rattijuoppoja, vaiettuja itsemurhia, aistivammaisia vanhuksia, sairaita tai sairaskohtauksen saaneita. Surullisia tapauksia, joiden elämän päättymisellä ei ole syytä mässäillä autolehdessä."

Kirjoittaja vaikutti kovasti närkästyneeltä miksi nämä joka kuukausi toistuvat asiat pitää toistaa. Häneltä on valitettavasti mennyt se asia ohi että kyseessä ei ole mässäily vaan onnettomuuksien erittely, ne on mitä ne on, samoja juttuja kuukaudesta toiseen. Naurettavaksi asian tekee se, että eki ei ole sitä vielä tähän ikään tajunnut. 

Ei niitä ennen kolaria käytettyjä nopeuksia koskaan saadakkaan tarkkaan selville ainakaan ilman ajopiirturia olevista autoista.Ei sitä kertomaan tarvita ekiä,koska hän ei sitä ymmärrä.Liikenneonnettomuuksien tutkijat joutuvat usein arvioimaan asioita ja varsinkin nopeuden.Lieviä peltilätkän ylittäviä  nopeuksia 1-10 km tasolla on jälkikäten lähes mahdotonta määritellä tarkasti ellei ole todistajia, jotka ovat onnettomuusauton perässä tai edellä nopeuden havainneet.

eki nyt on viimeinen ihminen jolta retsi kannattaa odottaa mitään, ainakaan tietoa.

Noiden juttujen tarkoitushan on saada lukija ymmärtämään millaisten tekijöiden vallitessa vakavia liikenneonnettomuuksia tapahtuu, ja että kokeneen mieleltään tasapainoisen autoilijan valtatiellä ajamana 100km/h nopeudessa ei ole mitään liikenneturvallisuuden kannalta merkittävää riskiä.

Rattijuoppo? Vaihda bussiin!

Erittäin hyvä mittari olisi käydä nuo moottori-lehden tilastot läpi turma kerrallaan ja laatia kuvitteellinen tapahtumainkulku siten, että lievän ylinopeuden sijaan ajoneuvot olisivat kulkeneet rajoitusnopeutta. Voisihan sillä kurin säästyä ehkä yksi henki vuodessa.

Sitten voisi tehdä saman tempun olettamalla ei-kännin, turvavyön, hyväkuntoisen uuden auton, ei-nukahtamisen jne.

Saa vähän mittakaavaa ekittämisiin.

Huhuu Eki sanonyt miksei ne lievät ylinopeuret näy Moottorilehden kuolonkolari raprteissa, vastaukseksi ei kelpaa: ne on laitettu liijan suuren tilannenopeuten piikkiin, sillä se on sinun keksimä emävale.

Oliko se? http://plaza.fi/moottori/kuolemankolarit/kiihtyneena-liikaa-vauhtia

Ainakaan ekiltä ei saa osakseen haistattelua ja minusta aikuisten pitää pystyä asialliseen keskusteluun mutta myös huulenheittoon.
Mutta asiaan. Kun olet kertoillut lievien nopeuksien erinomaisuudesta se tarkoittaa siis sitä että ettet ole joutunut onnettomuuksiin. Oletko sitten jollain muulla nopeudella joutunut?

Minulla noin kymmenenvuoden takaa sellainen kokemus liikenteessä, pieni peltikolari, jossa myönsin syyllisyyteni koska tulin kolmion takaa (syystä että olin juuri kuullut erittäin huonoja uutisia) ja olin ehk hieman huolimaton (tai luulin niin). Nopeuteni oli ihan olematon koska olin juuri nostanut kytkintä ja oikealta tullut auto pyyhkäisi etukulmani romuksi. Törmänneeltä meni puolet kyljestä ja takalokasuoja lommoille. Törmänneen auton kuljettaja n. 30 v. Tilanne näytti ihan normaalilta silloin mutta myöhemmin tulin toisiin aatoksiin. Risteyksessä oli huono näkyvyys oikealle, vain n. 70-80 m puuston takia, ja vaikka katsoin oikealle kun lähdin liikkeelle en ollut huomannut ketään oikealta tulevan. Johtopäätös onkin että se toinen tuli huomattavaa ylinopeutta, aluerajoitus 50km/h, eikä ennättänyt huomata minua, eikä jarruttamaan lainkaan, pystyen vain osittain väistämään. Paikalla ei käynyt poliisia koska myönsin syyllisyyteni ja sillä sipuli. Jos olisin ollut härskimpi olisin voinut pyytää tutkijat paikalle.
Yllä kuvatusta pikkukolarista aloin päätellä sitä muistellessani, että kuinkahan usein kolareissa käy näin eli toisella ajoneuvolla on huomattavasti suurempi nopeus mutta jos toisen osapuolen autoa kuljettanut onkin ikäkuski ja tämä vielä ajanut siihen nähden hitaasti ja siksi tästä hitaammasta leivotaan syyllinen onnettomuuteen, esim. siksi että oletetaan ajotaidon heikentyneen iän takia? Tästä ajatuksestani tein johtopäätöksen ettei hitaat välttämättä kolaroikaan keskenään vaan toinen osapuoli käyttänyt liian suurta nopeutta ja siitä vedetään päätelmä hitaan nopeuden turmiollisuudesta.
Mitäpä mieltä ollaan moisesta teoriasta (koska faktoja ei kukaan esitä)?

 
Ei tarkoita mutta olen selvinnyt 30 vuotta ilman niitä. Olen ottanut lievien ylinopeuksien 'erinomaisuuden' suoraan Valt taulukosta, älä vaan sano että se on sinulle uusi asia??

Kolarien ajonopeus voidaan saada tarkasti, jos autossa on ollut nopeutta rekisteröivä laite. Kuorma- ja linja-autoissa on lakisääteisesti oltava ajopiirturi. Moottori-lehden kuolonkolariselostuksissa näkyy, että  rekka-auton aiheuttamassa kuolonkolarissa on voitu tarkasti sanoa auton käyttämä nopeus esim. "rekka ajoi 86 km/h" -> "rekka ajoi ylinopeutta". 
Ilman rekisteröivää laitetta on jälkikäteen monesti vaikea sanoa kovinkaan tarkasti käytettyä nopeutta. Toki kuolonkolaritapauksissa se pyritään aina arvioimaan. Kysyin asiasta VALT:n liikenneturvallisuustutkijalta miten arvio tehdään. Hän vastasi:
 "Onnettomuustutkijat yrittävät selvittää ajonopeutta tietysti ensin ajonopeuden tallentavista laitteista, kuten piirtureista jne. Nykyaikaiset henkilöautot tallentavat nopeuksia ja hidastuvuuksia ajotietokoneisiin, mutta niitä tietoja on vielä vaikea saada käyttöön.
Muita tarkasteltavia asioita onnettomuutta edeltävän nopeuden ja törmäysnopeuden selvittämiseksi ovat mm.
-silminnäkijöiden ym. Haastattelut
-jarrutus- ja luistojäljet
-ajoneuvon vauriot
-ajoneuvon mittaristo, nopeusmittarin neula jää usein osoittamaan viimeistä nopeutta tai neulasta jää jälki mittarin taustaan
-ajoneuvojen kulkemat matkat törmäyksen jälkeen
-ihmisten vammat
-tietokoneella tehdyt rekonstruktiot (luotettavia rekonstruktioita varten on harvoin riittävästi jarrutus- ym. jälkiä näkyvissä)
Näiden tietojen perusteella pyritään aina tekemään arvio nopeuksista."

Kysymys liittyi siihen miten nuo "lievät" ( alle 20 km/h) ylinopeudet saadaan selville. Tähän hän vastasi: "Mainitsemasi ylinopeusalue 0-20 km/h on kieltämättä vaikea ja ehkä ns. harmaa alue, koska täyttä varmuutta ajoneuvon nopeudesta on vain harvoin saatavilla. Tilannetta vaikeuttaa vielä se, että tietoja ei voi tarkistaa mistään. Totean tähän, että onnettomuustutkijat pyrkivät saatavissa olevaan tietoon ja kertyneeseen kokemukseen perustuen antamaan mahdollisimman realistisen arvion nopeuksista."
Reilu vuosi sitten tuli katsottua noita Moottori-lehden kuolonkolariselostuksia tarkemmin. Silloin jäi mieleeni yksi tapaus, jossa sanottiin kuolonkolarin ajaneen henkilöauton nopeudeksi 80 -100 km/h  80 km/h:n tiellä. Koska nopeutta ei pystytty tuon tarkemmin jälkikäteen arvioimaan laitettiin kolarin syihin: liian suuri tilannenopeus. Hyvinkin mahdollista on, että monet ylinopeustapaukset, joita ei ole voitu varmistaa menevät "vain" liian suuren tilannenopeuden piikkiin.  Tästä samasta kertoi eräässä liikenneturvallisuusalan julkaisussa (laitan heti lainauksen , kun se löytyy uudelleen) ollut arvio siitä, että näissä kovin epävarmoissa tapauksessa laitetaan  kolarin syntyyn vaikuttaviin tekijöihin mieluummin "liian suuri tilannenopeus" kuin "ylinopeus". Näin siksi, että mahdollisessa oikeudenkäynnissä ei jouduttaisi todistamaan ylinopeutta.

Pahoja kolareita ajetaan niin rajoitusten mukaisilla nopeuksilla kuin ylinopeuksilla. Rajoitusten mukainen nopeus maanteillä riittää hyvinkin  tappamaan ihmisen ei siihen tarvita edes ylinopeutta. Toki suuremmalla nopeudella hengenlähtö on helpompaa.  Ja onnettomuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Liian suuri nopeus toki on erittäin merkittävässä asemassa. Viime vuosina n. 45%:ssa kuolonkolareita on kolarin syntyyn vaikuttaneeksi tekijäksi katsottu liian suuri nopeus (ylinopeus tai liian suuri tilannenopeus).  Huomattavaa on, että nopeusrajoituksen noudattaminen  ei sinänsä ole katsottu yhdessäkään tapauksessa kuolonkolarin syyksi, jos laisketaan pois nuo liian suuret tilannenopeudet.