Onko Tuulilasin toimituksella mulkunjatkeita ajossa? Tällä te tarkoitatte ilmeisesti 17” tai suurempia 225 leveitä matalaprofiilisia renkaita. Merivan koeajo on hyvä esimerkki siitä miten erilailla TM ja Tuulilasi suhtautuvat 205/65/16 kokoa matalampaan profiiliin. Tuulilasi vetoaa tunteisiin kutsumalla matalaprofiilisia mm ”miehisyyden jatkeiksi” tai "tarpeeksi korostaa miehisyyttä...".
Tuulilasin koeajoissa hämmästyttävän usein niistä 20-30 rivistä 4-5 on varattu matalaprofiilirenkaiden päivittelyyn. Väheksytään sitä, että ostopäätöksissä myös visuaaliset puolet ratkaisevat jonkin verran… Toisinaan auton huonosti käyttötarkoitukseen sopivaa ulkoasua kuitenkin ihaillaan, mutta jos siinä on ulkoasuun sopiva rengastus, niin mulkkuahan sillä sitten jatketaan... ja Meriva ei jatka miehisyyttä edes 19”:lla. :)
En edes aloita siitä, että omaan makuun korkeaprofiiliset renkaat eivät herätä luottamusta. Ne tuntuvat huojakkailta erityisesti tila-autossa. En myöskään aloita siitä, miten kapeammat renkaat sietävät vesikelejä paremmin ja miten leveämmät renkaat taas antavat lyhyemmät jarrutusmatkat kuivalla noin yleistäen.
Mitä luulette toimitus: riittäisikö jo tämä joka toisessa jutussa läpi käyty päivittely asiasta? Mielestäni ABS:n tai TM:n valitsema faktaperusteisempi linja on mukavampaa luettavaa kun Tuulilasin ihmeellinen linja. Jotenkin tuntuu, että yksittäiset älyttömät yleistykset pilaavat koko muun asiallisesti ja asiasta kirjoitetun jutun.
Mitä luulette toimitus: riittäisikö jo tämä joka toisessa jutussa läpi käyty päivittely asiasta? Mielestäni ABS:n tai TM:n valitsema faktaperusteisempi linja on mukavampaa luettavaa kun Tuulilasin ihmeellinen linja. Jotenkin tuntuu, että yksittäiset älyttömät yleistykset pilaavat koko muun asiallisesti ja asiasta kirjoitetun jutun.
Rengasvalinnoissa kannattaa noudattaa valmistajan suosituksia, ne löytyvät käyttöohjekirjasta. Ja jos vaihtaa autoonsa leveämmät ja matalammat renkaat, renkaiden läpimitta pitäisi säilyttää suunnilleen alkuperäisenä. Usein tämä edellyttää suurempia vanteita. Ennen kaikkea pitää kuitenkin löytää lompakosta tai tililtä niin paljon rahaa, että pystyy hankkimaan kunnolliset renkaat. Loppuun ajetut laadukkaatkin renkaat ovat huonot ja turvattomat, ja useimmiten kaukoidän halparenkaat ovat sellaisia myös uusina.
Kiitoksia asiallisesta vastineesta.
Nyt kirjoituksestasi kävi selkeästi ilmi se seikka, joka mielestäni jää valitettavan usein autolehtien (ei siis yksin TL:n) jutuissa liian vähälle huomiolle. Eli se seikka, että se olennaisin juttu tässä koko hommassa on se, että rengas+vanne-yhdistelmä on sellainen, jota autonvalmistaja suosittelee ja jonka kanssa auton alusta on suunniteltu toimimaan. Rengaskoon pienentäminen ei siis ole automaattisesti hyvin toimiva ratkaisu, vaan olennainen asia on se, että rengaskoko + vanne (lähinnä ET-luvun puolesta) on oikeanlainen. Kun näistä suosituksista poiketaan, kumpaan suuntaan tahansa, negatiivisia vaikutuksia ominaisuuksiin saattaa olla luvassa.
Toinen huomioitava seikka on se, että useimmiten autojen rengaskokosuosituksissa on useita vaihtoehtoisia kokoja. Yksi tykkää tyttärestä, toinen äidistä - aivan samoin autoilijoilla on erilaisia mieltymyksiä autonsa ajo-ominaisuuksien vivahteiden suhteen. On ilman muuta totta, että kapeammalla renkaalla on kapeamman renkaan ominaisuudet ja leveämmällä renkaalla on leveämmän renkaan ominaisuudet ja ne eivät ole samanlaisia. Pitää kuitenkin muistaa, että joku autoilija haluaa autoltaan hieman tarkempaa ja jämäkämpää ohjaustuntumaa, toinen taas haluaa ennenkaikkea painottaa mukavuutta. Siksi toinen ei koe minkäänlaisena ongelmana sitä, että leveämpi ja matalaprofiilisempi rengas jysäyttää jossakin saumakohdassa hieman enemmän kuin kapeampi ja korkeampi rengas, mutta saattaa kokea todella häiritsevänä sen, että kapeampi ja korkeampi rengas sortaa aavistuksen mutkaisella tiellä nautiskellen ajettaessa. Toinen taas ei koe tuota pientä sortamista minkäänlaisena ongelmana, mutta häntä häiritsee suunnattomasti tuo jysähtely tien saumakohdissa.
Olennainen asia on siis se, että rengas + vanne on valmistajan suositusten mukainen, loppu riippuu kuljettajan mieltymyksistä. Toki ulkonäköseikatkin painavat jonkin verran, mutta se ei ole tässä niin merkittävässä asemassa kuin monissa jutuissa lehdissä annetaan ymmärtää. Siellähän henki on lähinnä se, että vaikkapa se aiemmin mainitsemani 225/45/17 on puhtaasti ulkonäkösyihin liittyvä peniksen jatke jolla pilataan auton ominaisuudet - vaikka tosiasiassa se on rengaskoko jolla saadaan alustan urheilullisuuteen viittaavia piirteitä korostettua. Nuo urheilulliset piirteet eivät ole "huonoja ominaisuuksia" - ne ovat erilaisia ominaisuuksia kuin mukavuutta painottavat ominaisuudet!
Yksi asia josta muuten voisi kenties joskus tehdä jutun TL:iin on vanteen offset (ET-luku) ja sen merkitys auton ominaisuuksiin. Hyvin moni autoilija käyttää kalliissakin autoissa edullisia vanteita. Useimmiten noiden vanteiden ET-luvut ovat lähinnä "sinnepäin" - eli kompromissiratkaisu yleisimpien autojen vaatimista ET-luvuista, mutta ei mihinkään autoon se oikea. Se on tietysti selvääkin, koska muuten ei saavuteta edullista hintaa jne jne, mutta asialla on ainakin joissakin autoissa myös merkitystä suoraan auton ominaisuuksiin. Esimerkiksi monissa takavetoisissa MB- ja BMW-malleissa on vanteen ET takana ja edessä erilainen ja kun siihen laittaa alle vanteet joiden ET on edessä ja takana sama, mutta kumpikaan ei ole oikea, on joskus ongelmia ajettavuuteen tiedossa. Myös vanteen painolla on merkitystä ajo-ominaisuuksien kanssa.
Joskus aikanaan viittasin kintaalla noille vanneasioille, en uskonut että noilla mainitsemillani asioilla olisi mitään merkitystä tieliikennekäytössä ja käytin autoissani talvirenkaissa usein edullisemman pään aluvanteita. Sitten kerran, monen sattuman kautta sain käyttööni BBS:n, silloiseen automalliini valmistamat vanteet. ET-luvut olivat oikeanlaiset, vanteet olivat painoltaan varmaan puolta kevyemmät kuin aiemmat "tarvikevanteet" ja vanteet olivat varmasti suorat jne. Siihen saakka olin luullut, että autoni talvirengasominaisuudet johtuivat talvirenkaista - huomasin nopeasti olleeni väärässä. Ne heikot ominaisuudet johtuivat mitä ilmeisimmin vanteista!
Tuulilasi kirjoittaa asiaa, kun kritisoi liian matalia ja leveitä, vesiliirtoherkkiä renkaita.
Renkaat ovat osa auton ulkonäköä, mutta myös yksi tärkeimmistä turvallisuuteen vaikuttavista seikoista liikenteessä.
Itse koen auton kulkuneuvona enkä koriste-esineenä, joten renkaiden ulkonäkö on sivuseikka.
Leveillä renkailla saavutetaan hieman lyhemmät jarrutusmatkat kuivissa olosuhteissa, mutta paljon tärkeämpää on se, miten renkaat toimivat huonoissa olosuhteissa.
Toisin sanoen turvallisuuteen vaikuttaa eniten se, onko ääriolosuhteissa jarrutusmatka 200 % vai 300% pidempi kuin hyvissä olosuhteissa, koska kuljettajalla on kuitenkin aina jonkinmoinen "perstuntuma" auton ajettavuuteen, ja mitä rajumpi muutos on kelin vaihtuessa, sitä suurempi on onnettomuusriski.
Tulee myös muistaa, että renkaat ovat aina kustannustekijä, joten Tuulilasin koeajajat ajavat meidän lukijoiden etua arvostellessaan liian leveitä renkaita ja kertoessaan niden aiheuttamista ongelmista.
Renkaiden profiilisuhde vaikuttaa ajomukavuuden lisäksi sekä auton pyöränripustusten puslien kestävyyteen että meidän auton kuljettajien / matkustajien selkä ym nivelten kulumiseen.
Itse henkilökohtaisesti inhoan "umpikumirenkaisia" autoja, koska selkäni kipeytyy tärinästä, koska on noita iästä johtuvia kulumia tuolla "selkäruodossa".
TakatukkaJack saa minun puolestani ajella mieluisillaan matalaprofiilirenkailla, kunhan muistaa vaihtaa ne riittävän ajoissa.
Muistisääntö: Profiilisuhde / kulutuspintaa vähintään, jotta sadekelillä voi ajaa turvallisesti
70 / 3 mm
60 / 4 mm
50 / 5 mm
40 / 6 mm
Mielestäni "miehisyyden korostaminen" ei ota kantaa turvallisuuteen. TM esittää kuvailemasi asiat niinkuin ne ovat ilman asennetta. Tätä yritin ajaa takaa.
T: nykyisessä 205/65/16 kesät ja talvet... ei tosin enää nautiskella 80-teillä, kun ei uskalla noilla renkailla.
Tuo sanonta "miehisyyden korostaminen" kyllä kertoo selvästi, miksi em matalaprofiilirenkaita myyydään Suomessa, jossa suurin sallittu ajonopeus on 120 km / h.
Muistisääntö: Profiilisuhde / kulutuspintaa vähintään, jotta sadekelillä voi ajaa turvallisesti
70 / 3 mm
60 / 4 mm
50 / 5 mm
40 / 6 mm
Mitenköhän tuo profiilisuhde oikein vaikuttaa, kun kyseessä on samanlevyiset renkaat, esim. 205/70, 205/60, 205/50 ja 205/40 ?
Muistisääntö: Profiilisuhde / kulutuspintaa vähintään, jotta sadekelillä voi ajaa turvallisesti
70 / 3 mm
60 / 4 mm
50 / 5 mm
40 / 6 mm
Mitenköhän tuo profiilisuhde oikein vaikuttaa, kun kyseessä on samanlevyiset renkaat, esim. 205/70, 205/60, 205/50 ja 205/40 ?
Kokojen vastaavuus: 205 / 70 / 16, sopivat samaan autoon (sama kehämitta)
225 / 60 / 16
245 / 50 / 16
265 / 40 / 16
Kävin hiljattain koeajamassa BMW X1:stä ja kyllähän oli sinällään ok auto pilattu aivan järjettömällä rengastuksella. Autossa oli alla 245/40/18 -renkaat.
Auton ajotuntuma oli toki terävä, mutta ajomukavuus oli täysin alle arvostelun. Auto veteli urissa ja kaikki pienetkin poikittaissaumat ja töyssyt tuntuivat kuin tehostettuina. Korin liikehdintä sivuttaissuunnassa oli niin terävää, että olkapään leikkauksesta toipumassa oleva vaimoni pyysi lopettamaan koeajon lyhyeen, kun jokainen liike teki kipeää. Nuorimmainenkin alkoi takapenkillä valittelevaan pahoinvointia, joten jätin perheen pikimmiten pois kyydistä.
Yksinäni lähdin sitten havittelemilleni sorateille, kun alla oli kuitenkin SUVi. Eihän siinä ajokäytöksellä ollut mitään tolkkua sorallakaan. Nimismiehen kiharat ravistiviat koko autoa siihen malliin, että ajaminen kävi mahdottomaksi. Eikä tarvinne kertoa jatkuvasta ESP:n vilkutuksesta, kun renkaat eivät saaneet pitoa. Täysin p**ka auto tuollaiseen ajoon, ainakin niillä renkailla..
Koeajon loppumetrit kaupungissa olivat nekin vähän niin ja näin. Hidastetöyssyssä meinasi varmasti iskeä vanteelle, kun ajelin normaalia vauhtia hidastelematta töyssyyn. Luulin ajaneeni maasturilla, mutta renkaat olivatkin jostakin kinneristä. Palautin Biimerin myyjälle ja totesin, että unohdetaan koko auto.
Se, että auto on iso lotja, ei muuksi muutu älyttömällä rengaskoolla. Jos sitä tuntumaa pitää urheilullisena saati hyvänä, niin ei kyllä paljoa hyvistä ajo-ominaisuuksista ymmärrä.
Väittäisin kuitenkin tietäväni jotakin hyvästä ajokäytöksestä, kun olen jo kuusi kesää ajellut erilaisilla roadstereilla. Niissä alusta toimii oikeastikin, eikä mitään älyttömiä rengaskokoja tarvita.
Kokojen vastaavuus: 205 / 70 / 16, sopivat samaan autoon (sama kehämitta)
225 / 60 / 16
245 / 50 / 16
265 / 40 / 16
Kannattaisi siis puhua renkaiden leveydestä eikä profiilisuhteesta. Koot voivat olla myös esim. 205/60/14, 205/50/16 jne. Samanlevyisillä renkailla eri profiilisuhteilla ei ole eroa sadekelillä, kun kulutuspintaa on saman verran.
Tuossa esimerkissäsi tosin kehämitat eivät ole läheskään samat. Tarkista täältä: http://www.miata.net/garage/tirecalc.html
Eiköhän tuohon samaan kategoriaan mene 80-luvulla matalaksi tituleeratut 65-sarjalaiset, kun yleisnopeusrajoitus on 80kmh. Mikä on riittävän korkea profiili sinun standardeissa? Entä jos vanteet on on persreiän näköiset tai ostaja on valinnut autoonsa vakiovanteet? Pääseekö sitten pannasta?
Pelkkä mielipide muiden joukossa, ei mitään muuta arvoa. No palataan alkuperäiseen aiheeseen tästä vannekeskustelusta, johon totesin, etten edes aloita sitä.
Eiköhän tuohon samaan kategoriaan mene 80-luvulla matalaksi tituleeratut 65-sarjalaiset, kun yleisnopeusrajoitus on 80kmh. Mikä on riittävän korkea profiili sinun standardeissa? Entä jos vanteet on on persreiän näköiset tai ostaja on valinnut autoonsa vakiovanteet? Pääseekö sitten pannasta?
Ongelma on autojen maahantuontihenkilöstössä (ja myös autoliikkeiden myyjissä), jotka eivät ymmärrä millaiset renkaat ovat parhaita Suomen heikosti hoidetuilla teillä.
Itse joudun ajamaan yli 95 % ajoistani muilla kuin moottoriteillä, ja yli 50 % ajoista teillä joilla on kulumauria ja routaheittoja vielä syksylläkin, joten katson em asiaa omasta näkökulmastani. Uusista autoista on mielestäni suurin osa "väärinrengastettuja" minun käyttööni, koska ajamillani teillä matalasta profiilista on on emmän haittaa kuin hyötyä.
Talviaikaan lumisilla teillä, joilla aamuisin voi olla 5-10 cm uutta lunta, kapeat, korkeaprofiiliset renkaat ovat parhaat, matalaprofiilisista renkaista em olosuhteissa on suoranaista haittaa....
Kokojen vastaavuus: 205 / 70 / 16, sopivat samaan autoon (sama kehämitta)
225 / 60 / 16
245 / 50 / 16
265 / 40 / 16
Kannattaisi siis puhua renkaiden leveydestä eikä profiilisuhteesta. Koot voivat olla myös esim. 205/60/14, 205/50/16 jne. Samanlevyisillä renkailla eri profiilisuhteilla ei ole eroa sadekelillä, kun kulutuspintaa on saman verran.
Mitä hyötyä on vaihtaa 205 / 60 / 14 renkaat kokoon 205 / 50 /16 ??
Jos olet rengas-ja vannekauppias, ymmärän kyllä hyötysi.
Jos olet rengas-ja vannekauppias, ymmärän kyllä hyötysi.
Jos unohdetaan ulkonäköseikat, niin syy laittaa isommat vanteet on isommat jarrut. 14" vanteisiin mahtuvat jarrut ovat kyllä todella onnettoman kokoiset ja häipyvät jo parin kovemman jarrutuksen jälkeen. 16" tuuman vanteisiin saa jo ihan kohtuullisen kokoiset jarrut.
Kuinka moneen autoon vaihdetaan isommat jarrut sen jälkeen kun se varustetaan teinivanteilla ja -renkailla?! Prosentuaalisestikin veikkaus käy, itse veikkaisin jotain vähän alle 1 % tulokseksi...
Zetori oli oikeassa tuon ammattisi suhteen siis... :)
Kerro missä automallissa on noin huonot jarrut, että ne pitää isompiin vaihtaa, niiin tiedämme me muut varoa kyseistä mallia.
Auton ajotuntuma oli toki terävä, mutta ajomukavuus oli täysin alle arvostelun. Auto veteli urissa ja kaikki pienetkin poikittaissaumat ja töyssyt tuntuivat kuin tehostettuina. Korin liikehdintä sivuttaissuunnassa oli niin terävää, että olkapään leikkauksesta toipumassa oleva vaimoni pyysi lopettamaan koeajon lyhyeen, kun jokainen liike teki kipeää. Nuorimmainenkin alkoi takapenkillä valittelevaan pahoinvointia, joten jätin perheen pikimmiten pois kyydistä.
Yksinäni lähdin sitten havittelemilleni sorateille, kun alla oli kuitenkin SUVi. Eihän siinä ajokäytöksellä ollut mitään tolkkua sorallakaan. Nimismiehen kiharat ravistiviat koko autoa siihen malliin, että ajaminen kävi mahdottomaksi. Eikä tarvinne kertoa jatkuvasta ESP:n vilkutuksesta, kun renkaat eivät saaneet pitoa. Täysin p**ka auto tuollaiseen ajoon, ainakin niillä renkailla..
Koeajon loppumetrit kaupungissa olivat nekin vähän niin ja näin. Hidastetöyssyssä meinasi varmasti iskeä vanteelle, kun ajelin normaalia vauhtia hidastelematta töyssyyn. Luulin ajaneeni maasturilla, mutta renkaat olivatkin jostakin kinneristä. Palautin Biimerin myyjälle ja totesin, että unohdetaan koko auto.
Se, että auto on iso lotja, ei muuksi muutu älyttömällä rengaskoolla. Jos sitä tuntumaa pitää urheilullisena saati hyvänä, niin ei kyllä paljoa hyvistä ajo-ominaisuuksista ymmärrä.
Väittäisin kuitenkin tietäväni jotakin hyvästä ajokäytöksestä, kun olen jo kuusi kesää ajellut erilaisilla roadstereilla. Niissä alusta toimii oikeastikin, eikä mitään älyttömiä rengaskokoja tarvita.
Ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa näiden juttujen kanssa mitä tässäkin threadissä on selitelty. Ja sitten tulee tällainen viesti joka EI VOI olla hävettämättä itse kirjoittajaakin. Hohhoijaa. Ihme juttuihin ihmiset käyttävät aikaansa.
Kerro missä automallissa on noin huonot jarrut, että ne pitää isompiin vaihtaa, niiin tiedämme me muut varoa kyseistä mallia.
Ainakin Lexus (en muista oliko ehkä Toyota) on saanut jo parikin kertaa hälyttävän huonoja tuloksia AMS:n jarrutesteissä. Ja sitten on vielä vaikka kuinka paljon ns. ihan perusluokan karvalakki-autoja jotka ovat aika heikkoja varmasti jarruominaisuuksiltaan, puhumattakaan sitten näistä vanhemmista sen luokan kamppeista, ja sitten vielä lisätään niihin huono kunto ja halpis- tai vanhat renkaat... Tuollainen pikkujarrullinen auto suunnilleen alletaittuvilla renkailla (josta on tarkistettu rengaspaineet viimeksi ties milloin...) kun on täyteen lastattu niin takuulla on hazardimpi jo renkaiden takia, ja varsinkin kun vertaa autoon jossa kunnon jarrut, ja sitten voi vielä verrata autoon jossa parempi alusta.
Kun auto pysähtyy 100km/h:sta alle 35m niin siinä on aika suuri ero yli 90%iin niistä autoista jotka Suomen teillä liikkuu, ja kun lisätään vielä se ettei heistä varmasti vähintään 70% osaa edes ABS-jarruilla jarruttaa optimaalisesti niin siinäpä sitä ollaan: pääasia edelleen vain että ajaa rajoitusten mukaan ja höpöttää ties mitä horinoita nettipalstoilla asioista joista ei tajua mitään.
Muutenkin melkeinpä kaikki väitteet keskustelussa ovat olleet vääriä. Tiesittekö että eräät semi-slicksit joissa kuviota ei ole juuri ollenkaan ja toinen reuna melkeinpä kokonaan ilman kuviota ovat itseasiassa märkäpidoltaan parhaitakin normaaleja leveitä renkaita parempia, eikä tavallisilla Suomi-kokoisilla renkailla pääse läheskään niihin pito-ominaisuuksiin?
Vesiliirto on sitten eri juttu noilla ensimmäisen sukupolven semi-slickseillä (nykyisen sukupolven rata/katurenkailla ei enää ole juuri vesiliirto-ongelmaa samalla tavalla), tosin niiden liirto-ominaisuudetkaan eivät ole ollenkaan niin toivottomat kuin luulisi. Urheilullisilla tavalliseen tieliikennekäyttöön tarkoitetuilla leveillä renkailla on vesiliirto-ominaisuudet todella hyvät (renkaat kun suunnitellaan eri tavalla riippuen luokasta, leveissä tietenkin otetaan huomioon koon vaikutus ja tehostetaan veden syrjäyttämistä). Ja kun Suomen nopeuksilla ollaan muutenkin aika helpostikin vesiliirtorajojen alapuolella niin tavallinen märkäpito on se joka merkitsee ja silloin leveät renkaat ovat yksiselitteisesti paremmat kuin 'perus-Suomikokoiset' jotkut 185:set!
Näin siis yleisesti kun puhutaan rengasluokista, ja pari esimerkkiä siitä kuinka äärimmäiset urheilurenkaatkaan eivät ole ollenkaan sellaisia mitä jotkut Suomalaiset mehtänmiehet luulevat vanhojen ukomustensa perusteella. Tarkasti kun katsoo tiettyjä tapauksia niin pitää muistaa että puhutaan monimutkaisista kokonaisuuksista joissa lukemattomat tekijät vaikuttavat toisiinsa.
Nimim. renkaat yli 255 leveät takana.
Kuinka moneen autoon vaihdetaan isommat jarrut sen jälkeen kun se varustetaan teinivanteilla ja -renkailla?! Prosentuaalisestikin veikkaus käy, itse veikkaisin jotain vähän alle 1 % tulokseksi...
Zetori oli oikeassa tuon ammattisi suhteen siis... :)
Kuinka monessa keskiluokan autossa (edes primerassakaan) enää mahtuu pyörimään 14" vanne? (unohda jape se micra ja saivartelu). Kyllä aika standardi on perusautossa jarrujen takia 16". Näiden 2000 kiloisten farkkujen (mondeo, 5-sarja, MB ET jne) osalta edes 16" ei taida jarruille riittää.
ps 225/45 rengas on reilut 10 senttiä korkea. Alemman nopeusluokan versiona renkaat sivutkaan eivät ole kovin jäykät, joten ajotuntumassa tuskin on muuta kuin positiivista sanottavaa 205/65 kokoon nähden.
pps. ei mennä tähän profiilikeskusteluun tässä ketjussa, kun aihe on kuitenkin lehti ja sen sisältö.
Palautin Biimerin myyjälle ja totesin, että unohdetaan koko auto.
Ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa näiden juttujen kanssa mitä tässäkin threadissä on selitelty. Ja sitten tulee tällainen viesti joka EI VOI olla hävettämättä itse kirjoittajaakin. Hohhoijaa. Ihme juttuihin ihmiset käyttävät aikaansa.
Totta, on syytäkin hävetä, että menee tuollaista Bemaria edes koeajamaan.
Ajo-ominaisuuksiltaan yksi huonoimmista autoista jolla olen kuunaan ajanut ja hintaluokka (varusteineen 78 tonnia) huomioiden ehdottomasti p**kin auto millä olen päässyt ajamaan!
Edit: Päinvastaisena esimerkkinä käy vaikkapa Volvo V70 vs XC70. XC:ssä on erittäin miellyttävä rengastus ja parantaa huomattavasti V:n ajo-ominaisuuksia.
Ulkonäkösyyt ovat yleensä tärkein syy matalaprofiilisten renkaiden hankkimiseen. Valitettavan usein niitä asennetaan myös koeajoon annettaviin autoihin samasta syystä. Tämä on valitettavaa siksi, että periaatteessa autoa pitäisi voida arvostella vakiokuntoisena. Jos autoon on asennettu erikoisen kokoiset pyörät ja alustasarja, siitä ei saa oikeaa käsitystä. Tästä syystä asiasta pitää tekstissä huomauttaa. Suomen teillä matalaprofiilisten renkaiden niukempi ilmatila heikentää mukavuutta, ja urissakin esiintyy usein ikävää ohjauksen vetelyä.
Joskus käy niinkin, että matalaprofiiliset renkaat eivät sovi lainkaan yhteen auton alustan muun virityksen kanssa. On esiintynyt tapauksia, jolloin liian terävästi ohjautuvat renkaat ja liian joustavat tuennan kumihelat ovat tehneet autosta ikävän hermostuneesti käyttäytyvän. Pari kertaa on tullut vastaan sellainenkin tapaus, että ulkonäkösyista asennetuissa koristeellisissa vanteissa on ollut autoon täysin sopimaton offset eli väärä ET-mitta, jolla ohjautuvuus on tehty kamalaksi.
Matalaprofiilinen rengas tekee myös auton luistot äkkinäisemmiksi, joskin paremman pidon ansiosta ne alkavat vasta myöhemmin eli suuremmassa nopeudessa. Tämä ei välttämättä paranna turvallisuutta. Mutta kuten aiemmin on todettu, kyllähän matala rengasprofiili normaalisti tekee autosta tanakamman ajettavan.
Palautin Biimerin myyjälle ja totesin, että unohdetaan koko auto.
Ei tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa näiden juttujen kanssa mitä tässäkin threadissä on selitelty. Ja sitten tulee tällainen viesti joka EI VOI olla hävettämättä itse kirjoittajaakin. Hohhoijaa. Ihme juttuihin ihmiset käyttävät aikaansa.
Totta, on syytäkin hävetä, että menee tuollaista Bemaria edes koeajamaan.
Ajo-ominaisuuksiltaan yksi huonoimmista autoista jolla olen kuunaan ajanut ja hintaluokka (varusteineen 78 tonnia) huomioiden ehdottomasti p**kin auto millä olen päässyt ajamaan!
Edit: Päinvastaisena esimerkkinä käy vaikkapa Volvo V70 vs XC70. XC:ssä on erittäin miellyttävä rengastus ja parantaa huomattavasti V:n ajo-ominaisuuksia.
Joojoo, ja perhekin piti evakuoida autosta... Selkärankainen, järkevä ihminen ei edes ajattelisi tuollaisen tuuban suoltamista.
MItä sinä tiedät ajo-ominaisuuksista ylipäänsä?
Ulkonäkösyyt ovat yleensä tärkein syy matalaprofiilisten renkaiden hankkimiseen.
Uskoisin että on juuri näin, tämä on tärkein syy.
Ei, vaan PERUSTELLUSTI ne asennetaan koeajoautoihin edellämainitusta syystä. Testattavaksi annetaan sitä mitä ihmiset haluavat, eli ostaisivat jos olisi varaa kaikkeen mitä haluavat.
Paitsi jos suurin osa myydään muuna kuin 'vakiokuntoisena', ja ihmiset haluavat juuri noita isompia rengaskokoja ja se antaa parhaan kuvan auton potentiaalista (no joo...).
Aika turha muutenkaan puhua erikseen jostain matalaprofiilisista jonain erikoisvarusteena kun matalaprofiiliset, leveämmät renkaat ovat ne vakiokamat autoissa, vanhanmallisia renkaita ei saa kuin erikoistapauksiin. Väitteet mukavuuden heikkenemisestä ja vetelyistä ovat muutenkin epäpäteviä jos autot on suunniteltu kyseisiä renkaita varten, eikä muuta saakaan alle kuin matalampaa ja leveämpää kuin 80-luvun köyhän kansan yltiöverotetussa kalustossa oli.
Samoin jos laittaa vääränlaiset kapeat renkaat ym. menee huonoksi. Tarkoitat varmaan muutenkin näitä vanhempia autoja jotka oli suunniteltu sen ajan tarjolla olevien rengaskokojen keskiarvokoolle ja niihin isketty nykykokojen yläpään kamaa tai joka tapauksessa isointa mitä alle saa laittaa.
Kaikki on suhteellista. Jos moderni tai parempien alustaominaisuuksien auto on muutenkin parempi käsiteltävyydeltään niin ei paljon auta jos peruspulkka luistelee 'vähemmän äkkinäisesti'. Koita väittää että mallistojen urheilullisimmat, urheilualustaiset joissa vakiona hyvin leveätä rengasta olisi yleisesti ottaen millään tavalla huonoa käytökseltään ja ajettavuudeltaan, etenkin verrattuna peruskinnereihin!
Toinen asia on se että ESP on kaikissa kuitenkin näille jotka eivät esim. sateella osaa autoaan ajaa järkevästi ja/tai käsitellä niitä.
Kolmas asia on se että pitotasot ovat AIVAN eri tasolla!
Neljäs asia: harvassa peruspulkassa jossa jotkut alle 225-renkaat on juuri siihen merkkiin ja malliin räätälöidyt rengastyypit tarjolla! Tämä on kuitenkin arkipäivää useilla merkeillä nykyään. Monessa tapauksessa on siis ne erittäin leveät, matalat renkaat nimenomaan paaaaljon tarkemmin räätälöidyt sopimaan JUURI siihen autoon.
On siis jotenkin väärä lähtökohta ajatuksissa jos ajattelee että leveät ja matalaprofiiliset ovat jotenkin poikkeusrengastus ja etenkin se ettei autoa ole suunniteltu toimivaksi niiden kanssa. Se oli joskus 20 vuotta sitten se aika.
Onpas Hattiwatilla hermot pinnassa.
Hitsasko kiinni, kun moitin BMW:tä, sitä ajamisen iloa lupaavaa unelmapeliäsi?
Ulkonäkösyyt ovat yleensä tärkein syy matalaprofiilisten renkaiden hankkimiseen. Valitettavan usein niitä asennetaan myös koeajoon annettaviin autoihin samasta syystä. Tämä on valitettavaa siksi, että periaatteessa autoa pitäisi voida arvostella vakiokuntoisena. Jos autoon on asennettu erikoisen kokoiset pyörät ja alustasarja, siitä ei saa oikeaa käsitystä. Tästä syystä asiasta pitää tekstissä huomauttaa. Suomen teillä matalaprofiilisten renkaiden niukempi ilmatila heikentää mukavuutta, ja urissakin esiintyy usein ikävää ohjauksen vetelyä.
Joskus käy niinkin, että matalaprofiiliset renkaat eivät sovi lainkaan yhteen auton alustan muun virityksen kanssa. On esiintynyt tapauksia, jolloin liian terävästi ohjautuvat renkaat ja liian joustavat tuennan kumihelat ovat tehneet autosta ikävän hermostuneesti käyttäytyvän. Pari kertaa on tullut vastaan sellainenkin tapaus, että ulkonäkösyista asennetuissa koristeellisissa vanteissa on ollut autoon täysin sopimaton offset eli väärä ET-mitta, jolla ohjautuvuus on tehty kamalaksi.
Matalaprofiilinen rengas tekee myös auton luistot äkkinäisemmiksi, joskin paremman pidon ansiosta ne alkavat vasta myöhemmin eli suuremmassa nopeudessa. Tämä ei välttämättä paranna turvallisuutta. Mutta kuten aiemmin on todettu, kyllähän matala rengasprofiili normaalisti tekee autosta tanakamman ajettavan.
Juuri näin. Lehdessänne nämä on referoitu pariin lauseeseen ilmeisesti tilan asettaman rajoituksen vuoksi. Tuulilasi on referoinut edellä olevan termeillä "miehisyyden jatke" tai "korostaa miehisyyttä". Onko "mulkun jatkaminen" se punainen lanka, jonka toimittaja halusi asiasta välittää. Onko se myös se sanoma, jonka toimittaja halusi välittää lukijoille? Yleisemmin onko se päätoimittajan valitsema linja, koska se tuntuu olevan yleinen tapa Tuulilasissa?
Asenteellista se toki on ja lapsellista se toki myös on.
TM kirjoittaa kuten Ketonen nyt kirjoittaa samasta asiasta faktoilla perustellen jättäen toimittajan oman mielipiteen vähemmälle huomiolle. He eivät omaa samaa (typerää) asenteellisuutta kuin Tuulilasin toimittajat. Voiko tämän tulkita näin? :)
Onpas Hattiwatilla hermot pinnassa.
Hitsasko kiinni, kun moitin BMW:tä, sitä ajamisen iloa lupaavaa unelmapeliäsi?
Miksi ketään hermostuttaisi kun joku kukalie kirjoittaa nettiin jotain hälyyttävän sekopäistä tilitystä?
Et edes sinä voi oikeasti usko että joku läheskään uskoisi sinun täysin yli meneviin satuihin, että ihan vaimo ja lapset piti evakuoida... Meni jutut paitsi pahasti yli jo alussa niin sitten iskit vielä ylivaihteen ja menit niin pitkälle naurettavuuden rajan ohi että se näkyi korkeintaan enää pisteenä horisontissa.
No onpa tosiaan erikoinen tapa esiintyä. Jos perhe ei autossa viihdy, niin ei viihdy. Silloin on parempi päästää perhe kyydistä.
Itse en juurikaan perusta ns. kunnon renkaista ja ajelen ihan kernaasti köyhän kansan peruspulkalla. Ostan paremman auton kun saan sen ostaa syrjimättä mistä haluan ja hinnan pulittaa pääomatuloista. Siihen asti mennään Sarviksella.
Mutta nyt mentiin ohi aiheesta, rengastuksessa ei kai ole kyse peruspulkista ja kunnon autoista vaan halutusta ajotuntumasta.
Bemu kuskillekkin on alettu valmistaa omat kumit http://www.findance.com/uutiset/10582/lasten-extra-pienet-kondomit-myyntiin-sveitsissa
Ha ha haa, he he hee :)
Vanhaan hyvään aikaan, kun autot oli halpoja ja bensa vielä halvempaa, niin minulla oli W107 SLC 2,8 koneella.
Siinä oli 205/70-14 renkaat. Ne oli muuten ihan älyttömän korkeat nykyrenkaisiin verrattuna.
Olen elämäni aikana ajanut kolmella eri autolla ja täytyy sanoa, että nuo renkaat yhdistettynä auton jousitukseen, niin ei paremmasta väliä. Kyllähän se vähän kallisteli ja mutkissa kumit ulvoi kuin elokuvissa konsanaan, mutta kyyti oli tasaista ja pehmeää. Routareiät ja hiekkatien nimismiehen kiharat mentiin yli kuin citikalla konsanaan. Tuskin W107 olisi tullut parempi ajettava, jos sinne alle olisi lykännyt vaikkapa 205/55-16 renkaat. Jämäkämpi se olisi varmaan ollut, mutta olisiko se ollut parempi...
Jos 2000-luvulla kortin saanut juniori kävisi esim. ko. Mersulla ajamassa, niin saattaisi muuttua mielipide matalien renkaiden tarpeellisuudesta.
Joten kuulun ryhmään:
Heterot
En innostu matalaprofiilirenkaista ja alumiinivanteista.
Aina voi olla jotain mieltä.
Ei, vaan PERUSTELLUSTI ne asennetaan koeajoautoihin edellämainitusta syystä. Testattavaksi annetaan sitä mitä ihmiset haluavat, eli ostaisivat jos olisi varaa kaikkeen mitä haluavat.
Jos tuo olisi perusteltua, niin miksiniissä autoissa kutenkin malliin ja ilmoitettuun hintaan kuuluva perusvarustus on toisenlainen? Eikö olisi paremmin perusteltua varustaa auto alunperin sellaiseksi kuin ihmiset sen haluavat?
Paitsi jos suurin osa myydään muuna kuin 'vakiokuntoisena', ja ihmiset haluavat juuri noita isompia rengaskokoja ja se antaa parhaan kuvan auton potentiaalista (no joo...).
Jos sitä autoa kuitenkin kaupataan ihmisille "vakiokuntoisena" eli ilman niitä erikoisvanteita ja -renkaita, niin miksi sitä ei pitäisi testata nimenomaan sellaisena? Jos se todella on tuollaisena kelvvoton, niin eikö se pitäisi päästä kertomaan ihmisille, etteivät erehtyisi sellaista ostamaan?
Aika turha muutenkaan puhua erikseen jostain matalaprofiilisista jonain erikoisvarusteena kun matalaprofiiliset, leveämmät renkaat ovat ne vakiokamat autoissa, vanhanmallisia renkaita ei saa kuin erikoistapauksiin. Väitteet mukavuuden heikkenemisestä ja vetelyistä ovat muutenkin epäpäteviä jos autot on suunniteltu kyseisiä renkaita varten, eikä muuta saakaan alle kuin matalampaa ja leveämpää kuin 80-luvun köyhän kansan yltiöverotetussa kalustossa oli.
Nimenomaan niitä vakiokamojahan minä kaipailin. Jos vakiona ovat vaikka 25-sarjalaiset, niin ok, kokeillaan niillä. Mutta jos vakiona ovat 65-sarjalaiset, niin mitä ihmettä koeajoauton alla tekevät ne 25-sarjalaiset?
Samoin jos laittaa vääränlaiset kapeat renkaat ym. menee huonoksi. Tarkoitat varmaan muutenkin näitä vanhempia autoja jotka oli suunniteltu sen ajan tarjolla olevien rengaskokojen keskiarvokoolle ja niihin isketty nykykokojen yläpään kamaa tai joka tapauksessa isointa mitä alle saa laittaa.
Aivan. Sitähän tuossa juuri yritin selittää, että renkaiden ja alustan täytyy sopia yhteen. Väärillä renkailla voidaan pilata auton ajettavuus, olivat ne sitten liian leveät tai kapeat. Esimerkiksi Bemarit muuten on yleensä suunniteltu niin, että autolle suositellut renkaat myös sopivat siihen.
Kaikki on suhteellista. Jos moderni tai parempien alustaominaisuuksien auto on muutenkin parempi käsiteltävyydeltään niin ei paljon auta jos peruspulkka luistelee 'vähemmän äkkinäisesti'. Koita väittää että mallistojen urheilullisimmat, urheilualustaiset joissa vakiona hyvin leveätä rengasta olisi yleisesti ottaen millään tavalla huonoa käytökseltään ja ajettavuudeltaan, etenkin verrattuna peruskinnereihin!
Toinen asia on se että ESP on kaikissa kuitenkin näille jotka eivät esim. sateella osaa autoaan ajaa järkevästi ja/tai käsitellä niitä.
Kolmas asia on se että pitotasot ovat AIVAN eri tasolla!
Neljäs asia: harvassa peruspulkassa jossa jotkut alle 225-renkaat on juuri siihen merkkiin ja malliin räätälöidyt rengastyypit tarjolla! Tämä on kuitenkin arkipäivää useilla merkeillä nykyään. Monessa tapauksessa on siis ne erittäin leveät, matalat renkaat nimenomaan paaaaljon tarkemmin räätälöidyt sopimaan JUURI siihen autoon.
On siis jotenkin väärä lähtökohta ajatuksissa jos ajattelee että leveät ja matalaprofiiliset ovat jotenkin poikkeusrengastus ja etenkin se ettei autoa ole suunniteltu toimivaksi niiden kanssa. Se oli joskus 20 vuotta sitten se aika.
Lähinnä kysymys on siitä, että renkaat pitäisi valita sillä perusteella, että ne tekevät auton miellyttäväksi ja turvalliseksi ajaa. Ei sillä, että ne tekevät auton hyvän näköiseksi ajettavuudesta välittämättä. Jokainen saa toki varustella oman autonsa siten kuin itse haluaa. Koeajoautot pitäisi kuitenkin saada ajoon sellaisina kuin niitä kaupataan ostajille. Jos auto on vakiovarusteisena kelvoton, sellaisen kaupitteleminen on vastuutonta.
Huonopintaisella tiellä korkea ilmatila parantaa mukavuutta. Aivan samoin soralla kapea rengas pitää paremmin kuin leveä. Sileällä pinnalla leveä ja matala rengas antaa korkeaprofiilista täsmällisemmän ajokäytöksen. Käyttöolosuhteillakin on merkitystä.
ESP on hyvä varuste kaikille, siksi se onkin piakkoin tulossa pakolliseksi kaikkiin uusiin autohin. Ajettavuutta ei kuitenkaan pidä jättää pelkästään sen hoidettavaksi. Homman pitää mennä niin päin, että auton perusajettavuus laitetaan tuotekehityksessä ensiksi kohdalleen, ja ajonvakautusjärjestelmä laitetaan mukaan lisävarmistukseksi.