Turboahtimet katoavat turhina

`ja finski: olen ihmetellyt tuulilasin testiautojen kulutuksia. Melkein pistäsin tuularin porukkaa taloudellisen ajon kursseille, mutta ehkä kovat kulutukset johtuvat enemmän siitä, ettei itse makseta polttoaineita.

Minun 1.6 litraiselle vapari Astralle valmistaja ilmoittaa 7.0 litraa keskikulutukseksi ja 186g päästöjä, joiden mukaan myös maksan paljon veroa, vaikka todellisuudessa en ole ikinä saanut sitä kuluttamaan noin paljoa (paitsi autobahnoilla). Yleensä keskikulutus on luokkaa 6.5 l/100km ja maantiellä rauhallista ajoa 5.5 l/100km (mitattu tankkaamalla). Eikä ajotyylimme ole mitenkään äärimmäisen taloudellista pihistämistä.
Paremmalla puoliskolla on vapari Corolla 1.6, jolle myöskin samat viralliset lukemat kuin Astralle: 7.0l ja 186g. Samoin Toyota pääsee vähemmällä mitä lupaa yltäen suurinpiirtein Opelin arvoihin. Mutta sen mitä tunnen kavereita näillä uudemmilla ahdetuilla (VW, Opel ym..), niin käytännön kulutus on aina ollut suurempi, jopa litroja!

Enpä tiedä eli muista. Mutta sen muistan, kun vuonna 1985 Japanissa Toyotan edustajat ennustivat, että suurelle yleisölle tarkoitetuista bensamoottoreista turbot katoavat, koska 16-venttiilisyydellä saavutetaan sama suorituskyky ilman turbojen teknisiä ongelmia. Todennäköisesti laitoin tuon käsityksen näkyville johonkin juttuuni.

Itse asiassa näin tapahtuikin, japanilaisilla valmistajilla turbo jäi vain kalliiden erikoismallien herkuksi. Kieltämättä turbo tuohon aikaan olikin hieman hankala siinä mielessä, että niitä varsinkin Saksassa rikottiin aika paljon väärällä käytöllä eli sammuttamalla moottori liian nopeasti kovan ajon jälkeen, ilman jäähdytyskäyttöä.

Asiaa siis tarkasteltiin tuolloin pelkästään suorituskyvyn kannalta. Tuon jälkeen tekniikka on kehittynyt melkoisesti, ja turbojen hajoamiset alkavat olla harvinaisempia tapauksia. Nykyisin turbolla yleensä pyritään parantamaan hyötysuhdetta eli laskemaan kulutusta. Dieseleissä se myös vähentää päästöjä, vapaasti hengittävillä moottoreilla saattaisi olla vaikea täyttää nykyisiä päästövaatimuksia.

Poliitikko.

Viimeistään siinä vaiheessa turbot katoavat autoista kun ajetaan täyssähköllä, joten ennustus tulee pitämään hyvinkin paikkansa. Kun öljy loppuu, tavaran siirto palaa kiskoille. Laivoista taas purjeilla liikkuvia ja lentäminen ilmalaivoilla. Eikös vaan!

Tärkein asia kuitenkin on, että tuollaiset isot muutokset kuten öljyn loppuminen ja sähköautoihin siirtyminen eivät tapahdu kovin nopeasti. Eikä öljy lopu, mutta sen hinta kyllä nousee, jolloin se saattaa menettää kilpailukykynsä. Koko ajan kehitetään myös muita polttoaineita ja voimanlähteitä.

Ensinnäkin nyt ostetut polttomoottorikäyttöiset autot ovat todennäköisesti liikenteessä vielä 2030. Sähköautojen tuloon taas menee vielä aika monta vuotta. Kaikki nyt myynnissä tai tiedossa olevat sähköautot ovat vielä käytettävyydeltään hankalia ja hankintahinnaltaan tolkuttoman kalliita. Käytännössä niitä voidaan kutsua prototyypeiksi, korkeintaan esisarjan autoiksi.

Asiantuntijoiden mukaan polttomoottorissa on vielä paljon kehittämisen varaa, Boschin mukaan kulutusta voidaan laskea varsin lyhyessä ajassa noin 30 %. Kehitysvaraa on akuissakin, ja siellä tehdään nyt paljon työtä. Kun saadaan ratkaistuksi, miten akkuihin ladataan parissa minuutissa vaikkapa 500 kilometrin ajoon tarvittava energia, sähköauton mahdollisuudet paranevat ratkaisevasti.

Varsinaiseen läpimurtoon tarvitaan kuitenkin vallankumous akkujen hinnassa. Kun polttomoottoriautot alkoivat yleistyä, niille ei ollut muita kilpailijoita kuin harvalla rautatieverkolla liikkuneet junat sekä hevoskärryt. Hionnallakaan ei alkuvaiheessa ollut väliä, ja sitten tuli Henry Ford, joka kehiottämällään suursarjatuotannolla romahdutti polttomoottoriautojen hinnat.

Tämän päivän sähköauto sen sijaan joutuu kilpailemaan toistasataa vuotta kehittyneen polttomoottoritekniikan kanssa ennen kaikkea hinnallaan. Yhteiskunnat voivat vaikuttaa kehitykseen lainsäädännöllä, tukiaisilla ja verotuksella, mutta näidenkään keinojen käytöllä sähköauto ei toden teolla yleisty, ellei siitä tule aidosti kilpailukykyinen.

Off topic

Kysy Ketoselta palstalla vastasitte vuonna 2001 että Frantic media tehnee foorumille toimivan hakutoiminnan. Sitä hauskaa odotellessa lähden mattolaiturille. Huomenna aloitan uudessa työpaikassa. Jippii!

Mihin sinä hevoset unohdit?

Tuosta hyötysuhteen parantamisesta turbojen avulla. Dieselien kohdalla tuo tietenkin pitää paikkansa mutta miten on bensamoottorien kohdalla. Parantaako tuo oikeasti hyötysuhdetta? Luulenpa että käytännössä ei. Tehoa kyllä saadaan lisää mutta hyötysuhde tuskin merkittävästi parempi. Käytännön ajossa jopa huonompi.

Siinä mielessä myös bensiinimoottortin hyötysuhde paranee, että sama teho saadaan pienemmästä iskutilavuudesta. Tällöin häviöt nimenomaan osakuormituksella jäävät pienemmiksi. Kyllä siis bensakoneenkin ahtamisella saavutetaan kulutuksellisia etuja. Ei virta muuten olisi viemässä pienten ahdettujen bensiinimoottoreiden suuntaan, vrt. Volkswagenin TSI-moottorit. Toki dieseleissä etu on paljon suurempi.

TM tuoreessa vertailussa oli 1.4 litraisia turboja ja ei ne kyllä mitään häikäiseviä kulutuslukemia esittäneet. Itseasiassa mukana ollut Toyotan 1.6 litrainen vapari oli kaikista pihein polttoaineen kulutuksen suhteen.  Teoria ja käytäntö ei kohtaa?

Itsekin olen päässyt nykyautollani, Nissan QQ:lla 1.6 l vapaasti hengittävä, alhaisempiin kulutuksiin mitä luvataan esim. 1.4 TSI:lle. Tehoa QQ on vähemmän mutta hyvin silläkin kerkiää.

Turbomalleilla saadaan yleensä pieniä lukemia virallisessa päästömittauksessa, mutta käytännössä ne eivät ole yhtä taloudellisia. Syy tähän on se, että tehoa on tarjolla helposti ja paljon, jolloin sitä tulee usein käytetyksi tarpeettoman paljon. Koska kuitenkin viralliset lukemat määräävät verot ja maksut ja ovat siksi tärkeämpiä kuin toteutuvat kulutukset, kehitys vie vääjäämättä turbojen suuntaan.

^Ei mielestäni sitä voi pistää turbon piikkiin jos joku ajaa kulutuksesta välittämättä. Samoin voisi sanoa, että koska vaparissa ei ole tehoa on siinä kaasua pidettävä pohjassa koko ajan ja kahta isointa vaihdetta ei voi käyttää kuin vasta 100 vauhdeista. Joten käytännössä vaparit eivät ole yhtä taloudellisia.

Mitä tulee "ehtimiseen" niin joku ostaa 200heppaisen ja joku 40 heppaisen. Ehtiminen ei ole kiinni kulutuksesta tai tehoista vaan yleensä siitä, mihin aikaan lähtee liikkeelle. 200 heppainen syö enemmän, mutta harvapa omenoita ja päärynöitä Retzin tapaan vertailee.



Mielestäni hyvä perustelu oli hyötysuhteen parantaminen. Se on sentään jotain oikeasti mitattavaa.

Itsellä on nyt 3 viimeistä autoa menneet kaikki alle yhdistetyn kulutuksen ja 4 viimeisellä pääsin yhdistettyyn 3.4 litraan satkulle. Tankkauscom on ollut seurantaväline. Jokaisessa autossa on ollut turbo ja yksi oli bensakoneinen. Asuinpaikka ja ajot ovat aina kanta-kaupunki, kehien sisäpuoli ja aina jos jonnekin lähdetään on motari edessä, joten keskinopeuden nousu on rokottanut hieman. Tuntuu typerältä maksaa autoveroja jostain teoreettisen korkeasta labrakulutuksesta.

Olen täysin varma, että pian ei vanhoja kunnon vapareita enää saa. Niinhän kävi dieseleillekin. vielä 5 vuotta sitten VW tarjosi SDI- dieseliä, nyt sitä ei saa. Kaipaan vapaasti hengittäviä dieseleitä.

Vapasti hengittävät dieselit katosivat päästövaatimusten tiukkenemisen myötä. Mutta eipä vapaasti hengittävällä dieselillä ole tarjota mitään muita etuja ahdettuihin verrattuna kuin kenties hinta. Eikä se hintaetukaan välttämättä ole kovin suuri.

Saivartelua! "Ehtimisellä" tarkoitan tietysti että näihin nopeusrajoituksiin yltää alemmalla tehollakin. Eilen ajelin VW Tiguanin perässä ja peräpeilissä komeili 2.0 TSI, joten tehoa oli tarjolla yllinkyllin mutta kun ottaa huomioon ettei Tiguan ole maasturi niin miksi tehoa tarvitaan tasamaalla liikkumiseen tolkuttomasti. Tietysti on kuskista kiinni mutta hyvin pysyin perässä kun liikennevaloista lähdettiin.

Tuulilasin tuoreessa "Suomen 10 myydyintä" mittausten mukaan Golfin ahdettu moottori söi Corollan vapaastihengittävään verrattuna vähemmän polttoainetta, ja tarjosi paremman suorituskyvyn. Varsinkin sitkeysmittauksissa ero oli huomattava.

[vahinko-postaus]

Kotiseutumuseoon kuuluvan SDI:n saa edelleen VW Caddyn keulalle, tiedä sitten miksi ihmeessä kukaan sellaista ottaisi. Verrokkina voisi olla vaikkapa 1.9 TDI, mikä on etevämpi kaikin puolin.

http://www.volkswagen-hyotyautot.fi/VV-Auto/VW_HA4.nsf/0/D727657902DED3C...

Paljonkohan tuossa Tigussa oli käytössä tasamaalla? 20-30 hevosvoimaa? Rajoituksilla pysyt varmasti perässä ja ehkä TIguanin kuskin tarkoitus ei ollut edes jätättää sinua???
Ainut auto jolla en ole yhden kerran ehtinyt oli smart 42 cdi. Kaveri menivät ohi ja katosivat horisonttiin, vaikka ajoin kaasu pohjassa saksalaista motaria. Rajoitin tuli vastaan 135 kilsan kohdilla, joten sinne menivät  Muuten olen kyllä sitä mieltä, että siihe "pikkukakkoseen" riittäisi 20 heppainen kone. Ehtisi suomalaisiin rajoituksiin ja kiihtyvyyskin pysyisi varmasti alle 30 sekunnin. Toki olen myös sitä mieltä, että käytännössä kaikki tuon yli on turhaa. Auto kuin auto kulkee tasamaata hyvinkin 20 hevosen voimin ja ne muut on siellä kaasujalan alla reservissä. Toki esim dieselillä on se ja sama, vaikka reservissä olisi vielä 250 hevosta, kun kulutus on kuitenkin siinä 5-6 .litran tuntumassa. Bensakoneella tehot toki maksaa, kun noi pienet volkkarin ja seatin R:t näytti vievän abs:n testissä sen reilu 9 litraa.

Rezi kuvittelee, että kun itse kiihdyttää täysillä, niin silloin toisetkin tekevät niin. Se tiguani kiihtyy pintakaasulla jo paremmin, kuin 1.6 etuveto nissani. Miksi kukaan ostaa citymaasturia, joka on etuveto? Voithan yrittää sitten talvella vaikka ohittaa niitä tiguaneja.



Kyllä niitä turboja paukkaa edelleenkin, sekä bensoissa, että dieseleissä. Oisko softaviritykset osasyynä?

Muutaman sekan kiihtymisellä 0-100 ei ole käytännön merkitystä pitemmällä matkalla koska "hukka-ajan" voi "ajaa kiinni"?

Jaa kerkiää vai? No toki joku vapari nisukka riittää dementoituvalle eläkeläispapalle joka ajaa korttelista viereiseen ostamaan lääkkeitä ja ruokaa, mutta kyllä nuo japsimerkkien ja bemarin edelleen harrastamat vaparibensat ovat perseestä. Eihän niissä ole mitään eloa alta 4000 kiekan, ainoat poikkeukset ovat veekasit ja jotkut kutoskoneet mutta turboahdin määrää 2000-luvulla tahdin.

Yksi turboton pensakulkimeemme kuluttaa rajoitusten mukaan ajamalla alle 6 maantieajossa!
Mikä turbohärpäke pääsee vähemmällä?
(Rajoituksia rikkomalla kulutus on kylläkin lähes 7!)

Kulutus oli laskettu navigaattorin laskemista kilometreistä ja tankatuista litroista. Mutta onhan se toki todennäköisempää, että moderni ahdettu moottori on hirveä bensarosvo...

Sitten kun tarkistat matkamittarivirheen ja litrat jotka tankkasit niin totuus alkaa paljastua ja voit alkaa haastaa valmistajaa oikeuteen.

Turbo- ja kompressoriahdettu Golf kulki tuossa taannoin Etelä-Suomesta Rukalle 5,3 l/100 km keskikulutuksella ja 89 km/h keskinopeudella.

Itsellä oli aikanaan golf tdi 2.0 vm. 2003, työmatkat 45km/suuntaansa meni mukavasti 4.4l/100km. Nykysten golfien kulutukset isompia vaikka  kuutiotilavuus pienentyny ja tehot pienentyny.

Työkseni varsin paljon ajavana kokemusta on kertynyt turbollista ja vapaastihengittävistä, bensa&diesel. Nykyinen kukine on on BMW e90 325i ja ei todellakaan ole ikävä edellistä turbodieseliä. On veto kovin lineaarisen tyylikästä ja hiljaista, vetää jo tyhjäkäynnin tuntumassa ja kiertää iloisesti todella ylös. pelkästään polttoaineensäästön takia autoilevat autoilijat ovat varmasti toista mieltä.