Kestotesti 30 000 km - Volkswagen Golf 1.6 FSI Comfortline 5-ov.

05.02.2005 |
Kestotesti 30 000 km - Volkswagen Golf 1.6 FSI Comfortline 5-ov.

VW Golf selvisi kymmenen kuukauden mittaisesta palvelusajastaan mallikkaasti. Luotettavaksi kumppaniksi osoittautunut auto ei noussut massasta esiin ulkoisella olemuksellaan vaan ominaisuuksillaan. Vaikka marssi sujui oikeassa tahdissa ja kulku oli kevyttä ja taloudellista, viileys ja takaluukun toiminta aiheuttivat pientä ripitystä.

Ensivaikutelma on aina tärkeä – niin työhaastattelussa, tansseissa kuin monessa muussakin yhteydessä. Viidennen sukupolven Golf onnistuu tässä asiassa hyvin, sillä sen kanssa pääsee heti sinuiksi. Ja jos ”ohjekirjojahan ei lueta” -asenne ei ole esteenä, Golfin käyttöohjeisto kannattaa ottaa alokasaikana iltalukemiseksi: manuaali on kohtuullisen informatiivinen.

Ulkoisesti auto eroaa edeltäjästään varsin niukasti. Tärkeimmät tunnistusta helpottavat yksityiskohdat ovat takaluukun kahvan puuttuminen ja peileissä olevat sivuvilkut. Peilivilkku voi aiheuttaa tottumattomalle harha-aistimuksia: sivusilmä kertoo, että jotakin odottamatonta on parhaillaan tapahtumassa.

Sähkösäätöisissä ulkopeileissä on erikseen kytkettävä lämmitys. Koska takalasin lämmittimessä on ajastin, peilien lämmityksen hoitaminen sitä kautta olisi toimivampi ratkaisu kuin kytkin, joka pitää erikseen kääntää pois päältä. Peilien jatkuva lämmittäminen on turhaa energiankulutusta.

Saksalainen jämäkkyys näkyy Golfin tuulilasinpyyhkimissä: toisin kuin parhaillaan Kestotestissä olevassa Mazda 3:ssa, VW:n sulat pysyvät kiinni lasin pinnassa ja pitävät kuljettajan näkökentän puhtaana. Pyyhinsulissa ei ole erillistä runkoa, vaan sulka itsessään toimii kantavana osana. Konepellin takareuna estää pyyhkimien nostamisen pystyyn, mutta huoltoa tai kiinnijäätymisen estämistä varten ne voi ”ajaa huoltoasentoon”. Kyseinen toimenpide olisi hyvä muistaa tehdä myös ennen lumisadetta, jotta moottorin ilmanottoaukot saisi ennen ajoon lähtöä puhdistetuksi.

Comfortline-varusteluun kuuluva Coming Home -paketti sisältää tuulilasinpyyhkimien sadetunnistimen. Golfin sadetunnistin toimii talvikelillä ilmeneviä, sinänsä täysin ymmärrettäviä virheliikkeitä lukuun ottamatta kuin kuskin ajatus.

Pystyn takalasin pyyhkiminen tapahtuu joko tihkukäytöllä tai pesu-pyyhintäautomatiikalla. Jälkimmäistä käytettäessä vesi suihkuaa lasille ennen pyyhkimen käynnistymistä, joten sulka ei pyyhi kuivaa kurapintaa.

Näkemisen hyvyys ei lopu Golfissa pyyhkimiin, sillä autossa oleva nelivalojärjestelmä tarjoaa sekä lähi- että kaukovaloilla kiitettävän hyvän valokuvion. Testin aikana ei jouduttu vaihtamaan yhtään polttimoa, joten sitä, että kaikki neljä H7-polttimoa olisi helppo vaihtaa, ei tullut käytännössä testattua.

Coming Home -pakettiin liittyen Golfin ajovalokytkimessä on neljä pykälää. Tämä ei aiheuta kuljettajalle ylimääräistä työtä, sillä hänen käytössään on kaksi valojen automaattiasentoa. Kytkimen ollessa 0-asennossa virran kytkeminen sytyttää alennetulla jännitteellä toimivat päiväajovalot, ja lähes sama lopputulos hienouksilla höystettynä saavutetaan automaattisella ajovalo-ohjauksella.

”Tunneliasennossa” sinisävyinen mittarivalaistus on toiminnassa, ajovalot palavat normaalilla jännitteellä ja kaukovalot ovat käytettävissä. Tunneliasentoon liittyvä saattotoiminto jättää valot palamaan tietyksi ajaksi, ja lukituksen avautuessa valot syttyvät automaattisesti. Saattotoimintoa käyttävä kuljettaja saa tottua kanssaihmisten ”valot taisivat jäädä päälle” -huomautuksiin.

Tilava sisältä

Kauko-ohjattu keskuslukitus mahdollistaa takaluukun lukon erillisavauksen sekä kaikkien sähkötoimisten sivuikkunoiden avaamisen ja sulkemisen.

Takaluukkuun ja ikkunoihin liittyivät Golfin ainoat korjaamotoimenpiteet. Takaikkunoiden lapsilukkokytkin jumittui heti testin alkuvaiheessa pohjaan, ja se vaihdettiin takuuna.

Uudesta Golfista puuttuu takaluukun kahva, koska luukku avataan VW-merkin yläosaa painamalla. Rakenne on tyylikäs, muttei kovin käytännöllinen. Avaajan sormet likaantuvat ehkä hiukan enemmän kuin perinteistä kahvaa käytettäessä. Logokahva saa miinusta myös siitä, että se temppuili varsinkin testin loppupuolella. Ilmeisesti syy oli siinä, ettei merkkiä osattu painaa aivan oikeaoppisesti. Ilmiö toistui, vaikka käyttäjät olivat tottuneet lukon käyttöön.

Takaluukun lukitus sanoi työsopimuksensa irti 12 200 km:n kohdalla: lukko meni hervottomaksi, eikä luukku pysynyt kiinni kuin kiinnitysliinojen avulla. Lukkomekanismi vaihdettiin takuuna. Vika ei ole täysin tuntematon VW-mallistossa.

Golfin jämäkkä rakenne, tiukat toleranssit ja korin tiiviys ovat hyviä ominaisuuksia, mutta ne aiheuttavat käyttäjille myös ylimääräistä työtä: takaluukku ja ovet vaativat sulkeutuakseen kunnollista voimankäyttöä.

Reilun kuuden sentin kasvu akselivälissä tuntuu Golfin sisätiloissa – tai ainakin tilat ovat auton kokoluokka huomioiden hyvät.

Kuljettajan istuimen säätövarat ovat erinomaiset. Kun penkin pitkittäis- ja korkeussäätöihin yhdistetään ohjauspyörän vastaavat säätöominaisuudet, hyvän ajoasennon löytämisen ei pitäisi tuottaa tuskaa. Sivutukea tarjoavat istuimet ovat jämäkkärakenteiset, ja verhoilukangas sellaista, ettei 30 000 km:n ajo vielä näy sisustuksessa. Ristiseläntuen jäykkyys saisi säätyä nykyistä kovemmaksi.

Taka- ja tavaratilat

Golfin takapenkki sopii hyvin kahdelle aikuiselle, joilla on käytössä pienen sivuttaistuen antavat istumapaikat. Pääntilaa on reilusti, ja takapenkin reunapaikkojen pääntuet säätyvät aikaihmisten tarpeiden mukaan.

Kengät sopivat etuistuinten alle, vaikka kuljettaja säätäisi penkkinsä ala-asentoon. Polvitilaa on auton kokoluokkaan nähden riittävästi, mutta takaistuin sen verran alhaalla, että jalat jäävät ilman reisitukea.

Takaluukku avautuu riittävän ylös. Kauttaaltaan verhoiltu kontti on luokkansa suurimpia. Tila laajenee kahdessa erisuuruisessa osassa, ja takapenkin keskikyynärnojan takana on suksiluukku. Selkänojat kaatuvat istuimen päälle, joten laajennusosan lattia on korkeammalla kuin kontin pohjalevy.

Kojelauta on muuttunut selvästi käyttäjäystävällisemmäksi, kun radio ja lämmityslaitteen säätimet on nostettu ylemmäs. Vakiovarusteena oleva cd-radio ansaitsee kiitosta isoista kytkimistään sekä selkeästä näytöstään.

Hallintalaitteiden toiminnassa ei ilmennyt testin aikana ongelmia. Kytkimet ja vivut ovat hyvin käsillä. Vilkun saa kevyellä kosketuksella antamaan kolme kaistanvaihtovilkautusta. Sisävalaistus on hoidettu hyvin. Ajotietokoneen välittämä informaatio sekä varoitukset ja huoltomuistutukset näkyvät keskellä mittaristoa – tosin englanniksi.

Ahdas hansikaslokero toimii viileätilana, johon johdetaan ilmastointilaitteen jäähdyttämää ilmaa. Kiertämällä suljettava suutin ei ollut aivan tiivis, mutta tätä vaivaa ei pystytty huollossa poistamaan.

Lämmityksessä vajaavaisuutta

Hansikaslokeron kautta pääsi matkustamoon jonkin verran viileää ilmaa. Tämä ilmaventtiilin vuoto ei kuitenkaan ole selitys Golfin huonoon lämpenemiseen.

Tutkiminen osoitti, että jo muutaman kilometrin ajon jälkeen jäähdyttimen ylävesiletku oli lämmin. Neste tuntui pääsevän kiertämään öljynjäähdyttimen kautta letkun puoliväliin. Moottorin puoleinen pää oli viileämpi.

On selvää, ettei lämpö riitä, jos sitä haaskataan jäähdyttimen kautta. Jäähdyttimessä ei saisi tapahtua kiertoa lainkaan, ellei moottorin lämpötila ole normaali. Jäi selvittämättä, onko kyseessä tyyppivika vai suunnitteluvirhe. Joka tapauksessa muutkin FSI-Golfit ovat olleet kylmiä.

Golfin hintaan ei kuulu ilmastointia, vaikka sellainen on nykyisin vakiona huomattavasti edullisemmissakin autossa. Käytännössä suurin osa Golfeista myydään vähintään puoliautomaattisella, 860 euroa maksavalla ilmastoinnilla varustettuna – täysautomaattinen Climatronic maksaa 300 euroa Climaticia enemmän.

Climaticilla varustetun 1.6 FSI:n lämpiämisestä voidaan lämpiämisnopeutta lukuun ottamatta tehdä samansuuntaiset arviot kuin viisi vuotta sitten mekaanisen lämmityslaitteen yhteydessä. Kylmäkaapissa tehdyt mittaukset osoittavat, että Golf lämpiää luvattoman hitaasti. Sisälämpötila nousee 35 minuutin aikana (vanhan testisyklin päättymisajankohta) hädin tuskin 20 asteeseen, kun sen pitäisi olla vähintään 30 astetta.

Lämmityslaitteen tehottomuutta kompensoivat viisitehoiset, etuistuimia koko pinta-alaltaan lämmittävät peffagrillit. Koska niiden vaikutus ei tunnu takapenkillä tai edes etujalkatilassa, osan istuinlämmittimien tehosta korvaisi mielellään tehokkaammalla yleislämmittimellä.

Neliportaisella puhaltimella varustetun lämmityslaitteen lämmönsäätökytkin on varustettu asteluvuilla 18, 22 ja 26. Säädin tuntuisi realistisemmalta ilman astelukuja, sillä niillä ei tunnu olevan mitään tekemistä todellisuuden kanssa – tai ehkä onkin, mutta koska lämpö nousee verkkaisesti, ei tätä järkevän odotusajan puitteissa pysty toteamaan. Lisää lämpöä haluttaessa lämpöä pitääkin pyytää ”liikaa”.

Kesäkelillä ikkunat pysyivät melko hyvin paljaina, mutta pakkasella oikeanpuoleisten sivuikkunoiden huurteenpoistossa oli ongelmia jopa yhden hengen kuormalla liikuttaessa. Osaltaan asiaan vaikutti todennäköisesti hansikaslokeron ilmavuoto.

Golf on herkkä, helppo ja ongelmaton ajettava, on ajoympäristö sitten mikä tahansa. Sähköisesti tehostettu ohjaus edustaa tyyppinsä kärkipäätä, eli se on kaikin puolin miellyttävä.

Uusi Golf kulkee vakaasti haluttuun suuntaan, ja kaarrekäytös on varsin neutraalia ja yllätyksetöntä. Jos auto karkaa käsistä, syytä ei kannata hakea alustasta. Parasta Golfin ajo-ominaisuuksissa on, että auto antaa anteeksi pieniä ajovirheitäkin.

Testiautossa lisävarusteena ollut elektroninen ajonvakautusjärjestelmä oli enimmän osan testimatkasta toimettomana. ESP:n hyötyä ei voi kyseenalaistaa, mutta ilman sitäkin Golfilla pärjää. Hätäjarrutustehostimen sisältävän ESP:n hinta vaihteli testin aikana 400:stä 1 060 euroon (nyt 615 e).

Golf on raskastekoinen auto, mutta jousitus toimii hyvin erilaisissa ajo- ja kuormaustilanteissa.

Sisämelutaso on ”normaali”, vaikka melumittari antaakin melko kovia arvoja. Sileällä pinnalla Golf on hiljainen, mutta epätasainen ajoalusta ja/tai nastarenkaat kasvattavat rengasmelun osuutta. Kuudennen vaihteen ansiosta moottorin ääni peittyy tieäänien alle.

Turvavarustelu on hyvä. Turvakaukalon sijoittaminen etuistuimelle onnistuu, sillä apumiehen etuturvatyynyt on helppo kytkeä pois päältä. Sekä edessä että takana on lastenistuinkäyttöä ajatellen riittävän pitkät turvavyöt.

Järkevä pidemmän päälle

Suorasuihkutteinen 1.6 FSI -moottori maksaa tonnin enemmän kuin perinteinen 1.6. Uuden koneen teho on 85 kW, imusarjaruiskutteisen 13 hevosvoimaa alhaisempi. FSI:n kulutusarvot ovat sisarmallia alhaisemmat, mutta vastaavasti polttonestevaatimus on muuttunut 95:stä 98 oktaaniin. Suorasuihkutusmoottorin yhteydessä on muista bensakäyttöisistä Golfeista poiketen kuusiportainen vaihdelaatikko.

1.6 FSI ei suorituskyky- tai sitkeysmittauksissa yllä aivan luokkansa terävimpään kärkeen, mutta lukuarvoista viis: arkielämässä on tärkeintä, että Golf tuntuu pirteältä, sähäkältä ja vääntävältä. Tehomittaukset osoittivat, että koneesta irtoaa potkua selvästi ilmoitettua enemmän, joten ostaja saa rahalle vastinetta.

30 000 km:n matkalla kulutus pysyi sää- ja ajo-olosuhteiden muutoksista huolimatta huomattavan tasaisena. Alle 7,4 l/100 km ei ole paha keskikulutus Golfin kokoiselle ja tehoiselle autolle.

Rikittömän bensan käyttö parantaa FSI:n energiataloutta, sillä rikillistä menovettä käytettäessä järjestelmä joutuu puhdistamaan NOx-katalysaattorin useammin kuin rikittömällä ajettaessa. Koska puhdistus tapahtuu rikastamalla polttonestettä, se nostaa kulutusta.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

< Testin aikana 1.6 FSI:llä ajettiin pieni jakso myös 95E:llä, vaikka bensakulut onkin laskettu korkeaoktaanisen mukaan. Ysiviitosen käyttö ei nostanut sanottavasti kulutusta: testitulosten perusteella 30 000 km:n matkalla olisi 95E:n käytöllä säästetty 60–30 euroa (kulutuksen kasvu 0–0,1 l/100 km).

95E:n käytöstä aiheutuva tehon putoaminen ja kulutuksen kasvu tulevat esiin vasta kovissa nopeuksissa, joten normaaliajossa ei ole tarvetta käyttää 98E:tä. Mutta voitetaanko ”laimeamman” bensan käytöllä mitään, on sitten jo toinen kysymys.

Huomattavasti bensan oktaanilukua enemmän FSI:n kulutukseen vaikuttavat käytettävä ajotapa ja vaihteiden käyttö. Suorasuihkutusmoottori toimii laihaseosalueella, kun se käy alhaisella käyntinopeudella, eli kun ajetaan mahdollisimman isolla vaihteella tasaista ajoa.

Golfin vaihteensiirto toimii sujuvasti, joten kuutosen käyttö edellyttää vain opettelua. Kuutonen menee helposti paikalleen, ja hidastusvaiheessa siltä pudottaa sujuvasti kolmoselle. Kone vetää suurimmalla vaihteella mukisematta 50 km/h tasolta alkaen.

Golfin arvo säilyy erittäin hyvin. Kolmenkymmenen tonnin jälkeen auto on menettänyt arvostaan vain 15 %, eli se kuuluu Toyotan Corolla- ja Avensis-mallien kanssa tässä ”arvosarjassa” Suomen kärkiryhmään.

Testin aikana Golfiin ei jouduttu tekemään maksullisia korjauksia, eikä huoltojakaan osunut testimatkalle kuin yksi. Golfissa ei ole kiinteää huolto-ohjelmaa: moottorinohjausjärjestelmä määrää öljynvaihtojen ja huoltojen ajankohdat auton käytön ja kuljettajan ajotavan perusteella.

Toteutuneet ja laskennalliset käyttö- ja ylläpitokulut antavat Golf 1.6 FSI:stä erittäin hyvän ja kokonaistaloudellisen kuvan. Kun Volkswagenin olemus lisäksi kielii pitkäkestoisuudesta, Golfin ostaja saa käyttöönsä pitkää marssia varten suunnitellun ja rakennetun, hinta-laatusuhteeltaan asiallisen välineen.

Loppukunto

Volkswagen Golf siirtyi ”siviiliin” todella kovakuntoisena. Testipalvelus ei ole jättänyt jälkiä laadukkaasti rakennettuun saksalaiseen.

Golfin loppukunto on vanhan toistoa: neljännen sukupolven mallin Kestotestissä todettiin, että ”Golf on 30 000 km:n jälkeen lähes moitteettomassa kunnossa. Kokonaisuus on lähes kympin arvoinen, ylimääräisiä nitinöitä tai natinoita ei esiinny, ei myöskään toimintahäiriöitä.”

Vuonna 1999 kirjoitettua loppukuntoarviota ei tarvitse muuttaa kuin hieman: poistetaan lähes-sanat. 30 000 km:n testimarssi ei jättänyt viidennen sukupolven Golfiin edes kunnollisia käytön jälkiä.

Volkswagenilla on otettu opiksi edellisestä mallista. Golf 1.6:n Kestotestissä arvosteltiin sitä, että tuulilasinpyyhkimien sulat vaikuttivat tehottomilta eivätkä tehneet kirkasta jälkeä. Sulkien kulumisen ja likaantumisen lisäksi ongelman arveltiin osaltaan johtuneen myös siitä, että sulat eivät painuneet tarpeeksi tiukasti lasia vasten.

Uudessa Golfissa käytettävissä tuulilasinpyyhkimien sulissa ei ole erillistä runkoa, vaan sulka kiinnittyy suoraan pyyhkimen varteen. Rakenne on toimiva, sillä sulat pysyvät hyvin kiinni lasin pinnassa ja tekevät puhdasta jälkeä. Kun järjestelmään liittyy vielä hienosti toimiva sadetunnistin, Golfilla ajelee sateellakin mielikseen.

Pyyhinsulkien suojaaminen jäätymiseltä edellyttää ennakointia pysäköinnin yhteydessä: konepellin takareunan suojassa olevat sulat pitää virran katkaisun jälkeen ”ajaa” pystyasentoon, sillä muuten niitä ei saa nostettua irti lasin pinnasta. Tämä ratkaisu on seurausta parantuneesta jalankulkijoiden kolariturvallisuudesta.

Moottori

Runsaista ylä- ja alakatteista huolimatta moottoritilalla on taipumus imeä likaa. Akunsuojuksen ja alakatteiden muoviset kiinnikenastat eivät tahdo pitää, kierrettävät yläkatteen kiinnikenastat eivät toimi avauksessa. Itse moottori on kuitenkin loistokunnossa, kuten suorituskyky- ja tehomittauksista lopussa havaittiin. Moottori on likainen, mutta öljyvuotoja ei esiinny.

Voimansiirto

1.6 FSI:n yhteydessä oleva kuusiportainen vaihdelaatikko toimi koko ajan moitteettomasti. Vaihteensiirto on kaikilta osin sujuvaa – järjestelmän suurin ongelmapiste on käyttäjä, joka ei saa ohjelmoitua kuutosen käyttöä aivokovalevylleen. Kytkinpoljin on kevyttoiminen. Voimansiirtopaketti ei heilu kiihdytettäessä eikä vaihdettaessa, joten ajo on rauhallista ja helppoa.

Alusta ja jousitus

Golfin alusta on melkoisen muovipitoinen. Erilaiset suojakatteet ovat varsinaisen pohjalevyn ja pakoputkirakenteiden tapaan moitteettomassa kunnossa, merkkejä maakosketuksista ei ole. Myös jousitus ja vaimennus ovat hyvässä iskussa. Mustaksi maalatut helmat eivät ole saaneet ainakaan niin paljon hiekkapuhallusta, että niissä olisi kulumajälkiä. Huolimattomuus talvirenkaita vaihdettaessa synnytti oikeaan helmaan painuman.

Jarrut

Lyhyt palvelusaika ei jätä jälkiä jarruihin, jos niissä ei ole mitään rakenteellista vikaa. Eikä Golfissa ole. Lukkiutumisenestolla varustetut jarrut hidastavat vauhtia toivotulla tavalla. Ajonvakautusjärjestelmä tuo mukanaan hätäjarrutehostimen, joten testiauton turvavarustelu oli kaikin puolin mallikas. Käsijarrun suojamuovin irrallisuus ei haitannut jarrun käyttöä.

Lasit ja maalipinta

Metallinhohtosininen maalipinta on moitteettomassa kunnossa, edes kiveniskemistä ei ole havaintoja. Ainoa kosmeettinen haitta on oikeassa helmassa oleva, huolimattomasta nosturin käytöstä aiheutunut painuma. Tuulilasi on siistissä kunnossa, eikä iskemiä näy. Itsekantavat pyyhinsulat ovat vielä 30 000 km:n ajon jälkeen hyvässä terässä.

Kori

Viisiovinen monikäyttökori ei nitise eikä natise. Ovet ja luukut toimivat kuin kassakaapissa: tiiviin rakenteen vuoksi niiden sulkeminen vaatii määrätietoista otetta. Hienouksia sisältävä keskuslukitus ei temppuillut matkan varrella, mutta takaluukun avausmekanismi alkoi testin loppupuolella oikutella. Kyseessä ei liene vika vaan se, että VW-logoon liitettyä kahvaa pitää painaa juuri oikealla tavalla.

Renkaat

Talvirenkaat eivät 11 000 km:n matkalla kuluneet kuin nimeksi, Hakkapeliitoissa on pintaa jäljellä vielä 90 %. Kesärenkailla ajaa vielä toiset 20 000 km, mutta Pirellit pitää keväällä vaihtaa akselilta toiselle. Talvirenkaat kuluivat koko kulutuspinnan osalta tasaisesti, mutta samanlaisilla kevytmetallivanteilla olleet kesärenkaat kuluivat vinoon: edessä kului enemmän renkaan sisäsyrjä, takana ulkosyrjä.

Sisustus

Volkswagenin käyttämät sisustusmateriaalit kestävät käyttöä. Kuljettajan istuimesta löytää tarkkaan katsomalla pientä koristetikkausten hiertymistä, mutta edes eniten käytettyä penkkiä ei voi sanoa kuluneeksi. Vaaleasävyiset istuimet ovat säilyneet hyvin ryhdissään ja tahrattomina. Lattiapintoja ovat suojanneet tiukasti paikoillaan pysyneet kumimatot – ei huiman esteettinen mutta hyvä ratkaisu. Kytkimet ja viikset toimivat moitteettomasti.

Käyttäjät kertovat...

– Olen aina pitänyt Volkswageneista, ja isällä on edellisen sukupolven Golf. Koeajon jälkeen autovalintaa ei tarvinnut miettiä, kertoo Ford Fiesta 1.4:n Trendline-varusteltuun 1.6 FSI:hin helmikuussa vaihtanut keravalainen huoltoinsinööri Juha Seppälä.

Tekniikan miehenä Seppälä valitsi moottorin sen edustaman tekniikan vuoksi. Auton lisävarustukseen kuuluu ajonvakautus.

– FSI:n kohdalla voidaan puhua bensiiniä käyttävästä dieselistä. Suorasuihkutus on tosi hieno järjestelmä, jota pystytään kehittämään huimasti nykytasosta. Golfin FSI:n ominaisuudet ovat hyvät: kone on kokoisekseen tehokas, ja ripeyttä sekä vääntöä löytyy kivasti. Omalla ajotavalla pystyy merkittävästi vaikuttamaan moottorin käymiseen laihaseoksella eli kulutukseen. Kuutosvaihde vaati totuttelua, mutta sen avulla moottorista saa irti parhaan hyödyn. Kulutus on maantiellä noin 6,5 l/100 km, keskikulutus hiukan yli 7 l/100 km. Tulos on ajoni huomioiden hyvä – pääsen isommalla koneella edellisen auton kulutuksiin, kertoo 21 000 km Golfilla ajanut Seppälä.

– Golf on odotusten mukainen, eli VW:n tapaan hyvä ajettava ja laadukas. Ajo-ominaisuudet ovat mainiot, tätä ei tarvitse ylen määrin ohjata. Alusta on hyvä, eikä auto pyri yllättämään kuljettajaa. Uusi ohjaustehostin on ylittänyt ennakko-odotukset, samoin kuin tilat.

– Istuimet ovat jämäkät. Kuljettajan istuimen säätöjen avulla löytää hyvän ajoasennon. Hallintalaitteiden kytkimet antavat hyvän kuvan auton laadusta. Takana on hyvät jalkatilat. Korkea tavaratila on reilun kokoinen, yhdistelmävaunut mahtuvat konttiin heittämällä, kun välikansi on poistettu.

– Golfin perusvarustelukin on hyvä – onhan tässä paljon mukavuusvarusteita, hyvä turvavarustelu ja paljon lokeroita. Vikojakaan ei ole ollut, joten olen valintaan tyytyväinen, kertoo Golfin hinta-laatusuhdetta kehuva Seppälä.

...Käyttäjät kertovat

Lahtelainen kylmäkoneasentaja Pekka Hokkanen vaihtoi Audi A2:n VW Golfiin viime keväänä. Vuodessa reilut 30 000 km ajavan Hokkasen 1.6 FSI Sportlinen mittariin on kertynyt 23 000 km.

– Audia ennen meillä oli edellisen sukupolven Golf, ja siitä jäi hyvä maku. Moottori valittiin sillä ajatuksella, että FSI olisi dieselin ja bensakoneen välimuoto: menisi pienellä, mutta dieselin edellyttämää lisälämmitintä ei tarvittaisi. Talvikokemuksia FSI:stä ei vielä ole, mutta alle 7 l/100 km kulutus on auton kokoluokka huomioiden kohtuullinen – vaikka bensaa kuluukin enemmän kuin A2:ssa, kertoo Hokkanen.

– Moottorin kanssa sinuiksi pääsy vei hetken. Alussa kone tuntui nahkealta, mutta 13 000 km:n paikkeilla se tuntui herkistyvän. FSI:llä tulee ajettua dieselmäisesti alhaisilla käyntinopeuksilla. Suorituskyky on riittävä, mutta alavääntö voisi olla parempi.

– Jousitus on hirmun hyvä, ja urheilullinen alusta tuntuu hyvältä myös hiekkatiellä. Ohjaus on niin ikään mainio. Kesärenkailla melutaso on turhan korkea, nyt kitkarenkailla tilanne on parempi.

– Auton hinta nousi melko kovaksi, koska halusin tähän tiettyjä Comfortline-varusteita. Mutta toisaalta Golf on laadukkaan viimeistelty, verhoilutkin vastaavat hintatasoa.

– Täysautomaattisen ilmastointilaitteen toimintatapa oudoksutti aluksi, sillä Audissa puhallus lähti liikkeelle rauhallisesti, mutta tässä se toimii heti täysillä. Positiivista varustelussa on vilkun ohitustoiminta, miellyttävä mittarivalaistus, hallintalaitteiden sijoittelu ja radio, jonka takalasiantenni ei tosin ole ylettömän herkkä.

– Takaistuin on parantunut, ja taakse mahtuu aiempaa paremmin. Tavaratila on selväpiirteinen ja sellaisenaan auton koko huomioiden riittävä. Mutta laajennus ei mahdollista A2:n tapaan esimerkiksi polkupyörän kuljettamista, sillä koska istuinosa ei käänny, nojat jäävät melko pystyyn asentoon, harmittelee Golfiin muuten tyytyväinen Hokkanen.

Pekka VirtanenLehdessä 12/2004

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.