Audi TT Roadster on ripeä rättikattoinen – ”kyllähän rantabulevardeja kiertää etuvetoisellakin”

13.02.2015 | Markku Juntunen

Koeajossa uusi Audi TT Roadster. Avomallinen tulee kolmannen sukupolven TT Coupén rinnalle tärkeäksi vaihtoehdoksi.

Audi käyttää johdonmukaisesti kaikissa avomalleissaan kangaskattoa. Uusi TT Roadster ei ole tästä poikkeus: Suurin etu avattavaan peltikattoon nähden on se, että pienessäkin autossa katolle on oma lokeronsa alas taitettuna eikä 280-litraisen tavaratilan käyttökelpoinen koko riipu siitä, onko katto auki vai kiinni.

Kangaskaton käyttö on samanlaista kuin Audeissa ennenkin: Keskikonsolissa olevaa kytkintä vetämällä katto nousee kymmenessä sekunnissa ohjaamon ylle ja avautuu vastaavasti painamalla samaa nappia. Mekanismi toimii myös vauhdissa viidenkympin nopeuteen asti, jolloin ei ole vielä vaaraa, että katto jotenkin ajoviiman voimasta niksahtaisi paikoiltaan.

Hyvin tehty kangaskatto eristää sekä ääntä että lämpöä vähintään yhtä tehokkaasti kuin vastaavan peltikattoisen umpimallin laipio. Audi täyttää tässä suhteessa odotukset hyvin. Myöskään näkyvyyden kannalta kangaskatto ei ole erityisen ahdistava, koska takaikkuna on mitoitettu riittävän suureksi.

Tehtaan valikoimassa TT Roadster -mallistoon on nyt aluksi tarjolla kaksi bensiinimoottoria ja yksi diesel. Näistä Suomen hinnastossa on tässä vaiheessa tasan yksi, 2.0 TFSI 169 kW quattro S tronic, suomeksi sanottuna kaksilitrainen 230-hevosvoimainen kaksoiskytkinautomaattivaihteistolla varustettu nelivetoinen (62 508 euroa), joka on sama versio kuin umpiautona (59 983 euroa). Hintaero kiinteäkattoiseen on hyvin maltillinen, kun ottaa huomioon, kuinka paljon hauskempi ja monikäyttöisempi avoversio on.

Keväämmällä valikoima tuplaantuu, kun edellä mainitun rinnalle tulee TTS Roadster 310-hevosvoimaisena ja S-varustein – luonnollisesti nelivetoautomaattina sekin. Noin vuoden kuluttua mallien määrä Suomessa peräti triplaantuu. Silloin saatavilla on myös 1.8-litrainen pata.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Kaksilitrainen turbodieselmoottori on 184-hevosvoimainen, mutta se vääntää yhtä väkevästi – 380 Nm – kuin edellä mainittu puhdikkaampi bensakone.

Ensikoeajoon osui kaksilitrainen 230-heppainen etuvetoversio, mutta mikä parasta, myös malliston huippu, 310-hevosvoimainen TTS. Viime mainittu on huomattavasti houkuttelevampi vaihtoehto kuljettajalle, vaikka kyllähän rantabulevardeja kiertää etuvetoisellakin.

Neliveto avustinjärjestelmineen ja asetusmahdollisuuksineen kuitenkin tehostaa TT:n urheiluautomaisuutta ja vahvistaa sen luonnetta. Toisaalta jokapyöräveto ei mitenkään vähennä TT:n ketteryyttä, koska järjestelmän aputoiminnot huolehtivat siitä, että TT kääntyy juuri niin kuin on tarkoituskin.

Pienelle urheiluautolle ominainen, karting-autoa muistuttava napakka ohjautuvuus viehättää niin kaupungilla kuin sen ulkopuolella, erityisesti kapeilla ja mutkaisilla asvalttipoluilla. Kokonaisuuden kruunaa komeaksi lauluksi viritetyt moottorin äänet, jotka saa parhaiten kuultavaksi reippaammalla kaasun käytöllä, vauhdikkaammilla ajoasetuksilla ja vaihteiston S-asennolla.

Tilaa Tuulilasin viikkokirje, joka pitää sisällään automaailman ajankohtaisimmat ja tärkeimmät asiat. Viikkokirje ilmestyy perjantaisin.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.