Koeajo: Audi A3 Sportback G-tron

16.04.2014 | Tapio Ketonen
Koeajo: Audi A3 Sportback G-tron

Audi panostaa Saksassa myös maakaasun tuottamiseen. Tämä näkyy automallistossakin.

Audi esitteli pian kolme vuotta sitten Berliinin Challenge Bibendum -tapahtumassa ajatusta tuulivoiman varastoinnista.

Audin ratkaisu on tuottaa ylijäämäsähköllä vetyä, muuntaa siitä ja hiilidioksidista metaania ja syöttää metaani maakaasuverkostoon.

Saksan kaasuverkosto kattaa koko maan, ja se pystyy helposti ottamaan vastaan ja varastoimaan hyvinkin paljon näin valmistettua kaasua. Tälle varastoinnille ei käytännössä ole mitään määrällistä rajoitusta.

Uuden tuulivoima- ja kaasustrategian ansiosta Audi on alkanut panostaa entistä enemmän myös maakaasun käyttöön autoissa. Viime kesänä esitelty ja helmikuussa myyntiin tullut A3 G-tron on ensimmäinen merkki tästä.

Normaalikokoinen bensiinisäiliö

Audin maakaasuauto poikkeaa useimmista muista siinä, että G-tron on varustettu normaalikokoisella bensiinisäiliöllä. Kaasuauto käyttää aina kylmäkäynnistyksessä bensiiniä, koska bensiinin syttymiskelpoinen seosalue on laajempi ja moottori käynnistyy helpommin. Siksi kaasuautossa on aina myös bensiinisäiliö.

Maakaasun puristuskestävyys eli oktaaniluku on huomattavasti bensiiniä korkeampi. Tätä voidaan hyödyntää, koska Audin moottori on varustettu turboahtimella. Ahtopaine säätyy nakutustunnistimen ohjaamana.

Useimmissa kaasuautoissa on ollut huomattavasti pienemmät bensiinisäiliöt, koska tilaa on tarvittu kaasusäiliölle. Silti kaasu riittää yleensä vain parinsadan kilometrin ajoon.

Audi on sijoittanut varapyöräkotelon tilalle kaksi säiliötä, joiden sisin kerros on kaasutiivistä polyamidia, keskikerros hiilikuituvahvisteista muovia ja ulkokerros lasikuituvahvisteista muovia. Säiliöt ovat 70 % kevyempiä kuin terässäiliöt.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Edullista ajoa kaasulla 

Säiliöiden kaasu riittää EU-normin mukaan yli 400 km:n ajoon. Lisäksi bensa riittää saman normin mukaan 500 km:n matkalle.

Käytännössä kulutus on hieman suurempi. Mittasimme maantielenkkimme kulutukseksi 3,4 kg/100 km. Ajokaverina ollut vastaava auto, VW Golf 1.4 TSI, vei bensaa 5,1 l/100 km. Kaasulla ajo maksoi 4,78 e/100 km, bensalla 8,26 e/100 km.

Kaupunkilenkillä kului kaasua 6,0 kg/100 km ja bensaa 7,0 l/100 km, rahassa 8,43 e/100 km ja 11,34 e/100 km.

Maakaasua saatavana vain Gasumin asemilla

Maakaasu on pääasiassa metaania. Venäjältä tuleva kaasu sisältää sitä noin 98 %, Pohjanmeren kaasussa on metaania noin 89 %.

Maakaasua käytetään autoissa korkeapaineisena, täyttöpaine on 200 baaria. Siirtoputkistossa paine on luokkaa 50 baaria, joten tankkausasemilla tarvitaan paineenkorotuslaitteisto.

Kaasunjakelun laajentaminen olisi mahdollista nesteytetyn maakaasun (LNG) avulla. Jo nyt kaasua kuljetetaan nestemäisenä Vaasaan, jossa Wärtsilän moottoritehdas tarvitsee sitä.

Maakaasu nesteytyy, kun se jäähdytetään –160 °C lämpötilaan. Gasumilla on Nesteen jalostamon yhteydessä Porvoossa nesteytyslaitos, josta nesteytettyä kaasua kuljetetaan rekoilla. Sitä siis voitaisiin kuljettaa muuallekin Suomeen jakeluasemille, jos kysyntää olisi.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.