Koeajo: BMW X5 M50D

06.02.2014 | Juuso Kallioinen
Koeajo: BMW X5 M50D

Dieselmörssäri. BMW:n X-malliston kulmakivi uudistui.

X5:n tarina on edennyt kolmanteen sukupolveen (F15). Ensimmäisen (E53) ja toisen (E70) generaation välillä uudistukset olivat ulkonäön osalta varsin maltillisia, mutta uusimman kanssa on otettu hieman enemmän vapauksia.

Keulassa on ajovalojen ja eteenpäin työntyvän maskin myötä selkeästi uusi, mutta kuitenkin merkille tyypillinen ilme. Takapäässä valot ovat saaneet pyöreämmät muodot. Kokonaisuus on hieman aiempaa massiivisempi.

Todellisuudessa mitat ovat muuttuneet varsin vähän. Pituutta on tullut lisää 32 mm ja leveyttä 5 mm. Auto on 4 mm matalampi, ja akseliväli on pysynyt ennallaan.

Moottoripuolelle on lisätty muutama uusi voimanlähde. Koeajoimme kenties kiinnostavimman eli M50d-mallimerkinnällä kulkevan turbodieselin. Kyseessä on kolmilitrainen suora kuutonen, jota on ruuditettu kolmella pakokaasuahtimella. Moottori on tuttu esimerkiksi M550d-mallin keulalta.

Ohjaamo edustaa tuttua BMW:tä, ja hallintalaitteet ovat mainiosti käsillä. Istuinta ei saa säädettyä ihan niin alas kuin esimerkiksi 3-sarjan BMW:ssä, mutta eipä se X5:n kokoisessa ja tyylisessä autossa mainittavasti haittaa.

Susi ison mustan lampaan vaatteissa

X5 on aina ollut kilpailuryhmänsä maukkaimpia ajettavia, eikä uusin malli tee poikkeusta. On pakko ihailla, kuinka ketterän tuntuinen yli kaksi tonnia painava auto on. Ohjaus antaa hyvän kuvan renkaan ja tien välisistä tapahtumista, ja myös alusta reagoi kuljettajan toiveisiin hyvin. Osa kunniasta kuuluu ajamassamme versiossa vakiona olevalle adaptiiviselle M-Sport-alustalle.

Maantiellä X5 menee vakaasti, ja suuri koko tuo pelkkää etua. Sanonta ”Rauta rauhoittaa” sopii X5:een hyvin – mitä huonompi keli, sitä miellyttävämmältä matkanteko suhteessa tuntuu.

Rehellisyyden nimissä auto on oikeasti iso, joten se täyttää suomalaisen parkkiruudun tehokkaasti. Parkkeeraus sinänsä kuitenkin onnistuu helposti hyvän näkyvyyden ja usean kameran ansiosta.

X5:n sisätilat riittävät neljälle aikuiselle miellyttävään matkantekoonTilantuntua parantaa panoraamalasikatto, joka tuo valoisuutta tummanpuhuvaan sisustukseen.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Istuinten nahkaverhoilu on miellyttävä, mutta pakkasella luonnollisesti hieman kylmän tuntuinen. Koeajoautossa olivat ongelmaa ratkomassa lisävarusteiset lämmitettävä ohjauspyörä ja -takaistuin.

Tavaratila nielee helposti isommatkin pakaasit. Ne lastataan entiseen tapaan kahdessa osassa aukeavan takaluukun kautta.

Ominaisuuksien juhlaa

Jos matkustajien asiat ovat mukavasti, kuljettajalla on vielä enemmän aihetta hymyyn. Voimalinja ei jätä paljon toivomisen varaa. Moottori käy pehmeästi ja vastaa kaasuun liki viiveettä, kiitos kolmen ahtimen. Samaisesta syystä vääntöä on tarjolla ihan posketon määrä – ja juuri käytännön suorituskykyyn vaikuttavalla kierrosalueella. Äänimaailma on linjassa tehon kanssa.

Moottorin resurssien hyödyntämisestä vastaa ZF:n kahdeksanportainen automaatti. Ei varmaankaan ole liioiteltua sanoa, että kyseessä on tällä hetkellä markkinoiden paras automaattivaihteisto. Perinteisen momentinmuuntimen ansiosta loota toimii miellyttävän pehmeästi, ja tarvittaessa vaihdot sujuvat myös erittäin nopeasti. Käsivalintamahdollisuuskin on luonnollisesti olemassa niin ohjauspyörän lavoista kuin vaihteenvalitsinta tönimällä.

Suorituskykymittauksissa oli hauskaa. X5 linkosi 0–100 km/h kiihdytyksen alle kuudessa sekunnissa – siis talvirenkailla, talviolosuhteissa. Jos tällaisen suorituskyvyn halusi maasturiinsa kymmenisen vuotta sitten, ei vaihtoehtoja juuri löytynyt. Ja jos löytyi, oli pellin alla bensakasi ja kulutus melkoinen. M50d:n ilmoitettu yhdistetty kulutus on 6,7 l/100 km.

Paikaltaan irrotaan xDrive-nelivedon turvin siis liukkaasti, mutta vielä vaikuttavampia ovat ohituskiihtyvyysja sitkeysarvot. Nopeusvälillä 80–120 km/h on ihan yksi ja sama, mikä pykälä on pesässä. Vielä viitosvaihteellakin ohitukset sujuvat alle viidessä sekunnissa! Sitkeysajat ovat samaa luokkaa esimerkiksi uuden Audi RS6:n kanssa (koeajo TL 16/13). Myöskään melu ei ylly häiritseväksi edes 19-tuumaisilla nastarenkailla.

Auton massa ja massiivinen koko aiheuttavat sen, että suorituskyky ei tunnu samalta kuin jos kyseessä olisi pienempi kärry. Mukavuus säilyy, vaikka kaasupolkimen päällä välillä kävisikin antaumuksella.

Ominaisuuksia siis riittää. Vakio- ja lisävarustelistojen annista voi todeta, että niistä löytyy käytännössä kaikki tarpeellinen ja tarpeetonkin.

Komeudella on melkoisesti hintaa, mutta iso osa siitä kertyy toki M50dversion muskeleista ja herkuista. Halvimmillaan X5:n omistajaksi pääsee 82 995 eurolla: tuolla summalla saa X5 xDrive25d -mallin.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.