Koeajo: Opel Insignia 1.6 SIDI A

26.02.2014 | Juuso Kallonen
Koeajo: Opel Insignia 1.6 SIDI A

Insignia sai uuden bensakoneen. Automaattivaihteiston kanssa se ei ole erityisen ripeä.

Uutuusmoottori, joka kulkee nimellä SIDI (Spark Ignition Direct Injection), on polttoaineen suorasuihkutuksella varustettu 1,6 -litrainen bensaturbo. Nelisylinterinen voimanlähde on tarjolla myös esimerkiksi Astraan, Zafiraan ja Cascadaan. Moottori korvaa Opelin aiemmat 1,6-litraiset turbokoneet.

Koeajossa ollut auto oli varustettu kuusiportaisella automaattivaihteistolla. Tämä laatikko ei varsinaisesti ole uusi, mutta sitä on päivitetty. Samalla vaihteiston sisäisiä kitkoja on pyritty pienentämään. Normaalisti SIDI-moottorissa on sammutusautomatiikka, mutta automaattivaihteiston yhteyteen se ei ole saatavana.

Ei tunnu 170-hevosvoimaiselta

Uuden koneen kehittelyn tavoitteina ovat olleet ne perinteiset: enemmän voimaa ja pienemmät päästöt. Hevosvoimia onkin 170 ja vääntöä yliahtotoiminnolla parhaimmillaan 280 Nm. Polttoaineen kulutuksen kerrotaan parantuneen 16 % aiempaan 1,6-turboon verrattuna. Opelin mukaan myös moottorin hiljaisuuteen on panostettu.

Sylinterinkansi on kevytmetallia. Sen sisällä pyörii kaksi muuttuva-ajoitteista ja ketjukäyttöistä nokka-akselia. Venttiileitä on neljä sylinteriä kohden. SySylinteriryhmän materiaalivalinnassa on päädytty valurautaan. Runkolaakereita on viisi, ja tasapainotusakseleita moottoriin on asennettu kaksi.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Moottori on lupausten mukaisesti melko hiljainen, ja sen käynti on tasaista tyhjäkäyntikierroksilta lähtien.

Automaattivaihteiston toimintaa leimaa verkkaisuus. Kaasuun vastaavuus ei liikkeellelähtötilanteissa ole kaksinen, pehmeä kylläkin. Vaihdot suuremmille pykälille tapahtuvat niin ikään pehmeästi, mutta edes kickdown -toiminnolla niitä ei voi kutsua nopeiksi. Tämän voi ajamattakin todeta kiihtyvyysgraafista, jonka käyrässä on vaihtokohdissa melko selvät notkahdukset.

Automaatti vie moottorista parhaimman terän

Itse moottori tuntuu asialliselta, mutta automaatti vie siitä selkeästi parhaimman terän. Auto tuntuu koko ajan liikkuvan jonkin sortin säästöliekillä.

Tunne osoittautui suorituskykymittauksissa oikeaksi. Kiihdytys talviseen moottoritienopeuteen vei paikaltaan yli 11 sekuntia. Se ei ole turbokoneiselle nykyautolle kovin kehuttava tulos.

Ohituskiihtyvyys on kuitenkin asiallinen, ja padassa on sen verran vääntöä, että kiihtyvyys sujuu nelosvaihteella samassa ajassa kuin D-asennosta kickdownilla vauhtia hakemalla.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.