Koeajo: Toyota Corolla 1.6 Multidrive S

13.11.2013 | Timo Nurmi
Koeajo: Toyota Corolla 1.6 Multidrive S

Corollan sukupolvissa on kohta tusina koossa. Kannattiko uusinta odottaa?

Kun Corolla 1960-luvun puolivälissä näki päivänvalon, mallin uskottiin kiinnostavan muuttumattomana vain muutamia vuosia. Niinpä Corolla uudistettiin parhaimmillaan 3–4 vuoden välein. Vuonna 2006 esitelty kymmenes Corolla-sukupolvi oli sen sijaan myynnissä Suomessa seitsemisen vuotta.

Korimalliston karsiminen pelkkään sedaniin on näkynyt rekisteröintitilastoissa. Edellisen Corollan aloitellessa taivaltaan Suomessa autoa myytiin vuodessa yli 7 000. Viime vuonna Corollaa pantiin kilpiin alle 1 000.

Ensivaikutelma on jyhkeä ja tiivis

Me tutustuimme uutuuteen ensiksi Euroopan eteläreunalla (TL 11/13), ja nyt oli aika ottaa auto luupin alle Suomessa. Koeajoyksilömme on varustettu 1,6-litraisella bensamoottorilla, portaattomalla CVT-vaihteistolla ja kolmesta varustetasosta keskimmäisellä eli Activella.

Sisään istahtaessa ensivaikutelma on jyhkeä ja tiivis. Syynä on kulmikas kojelauta, joka tuntuu tulevan lähelle edessä istujia. Useimmat kojelaudan kytkimet ovatkin käsillä ilman kurottelua. Jyhkeyden tunne jatkuu kytkimiä hypistellessä; esimerkiksi ohjauspylvään viiksikytkinten vaste on jämäkkä ja tarkka. Osa kytkimistä on tosin muovisia ja hentoja, ja muovilaadut ovat pääosin kovan ja halvan oloisia.

Etuistuimen takapuolituntuma on mukavan kimmoisa. Se myötää hieman, mutta ei ole löysä. Istuinosa on lyhyehkö ja reisituki sen takia vajavainen. Istuimen korkeussäätövipu on heiveröinen, mutta sitä ja rattia säätämällä ajoasennon saa melko mukavaksi.

Corollassa on väljät sisätilat

Yli 4,6-metriseltä autolta on lupa odottaa kunnon takaistuintiloja, ja ne Corollasta tosiaan löytyvät. Pääntilaa on 180-senttiselle juuri riittävästi, mutta jalkaterille ja polville lääniä on suorastaan runsaasti. Silti istuma-asento ja -korkeus ovat täysikokoisellekin istujalle asialliset. Myös takaistuimelle ja sieltä pois siirtyminen on helppoa, sillä oviaukko on melko leveä.

Keskipaikalla pärjäämistä avittaa lähes olematon keskitunnelin kohouma lattiassa. Kääntopuolelle kirjataan leveän oven vaatima tila; ovi ulottuu avattuna 83 senttiä kylkilinjan ulkopuolelle.

Tavaratilan käytettävyydessä parannettavaa

Hauskuus loppuu, kun siirrytään tavarankuljetusosastolle. Corolla on sulavasta sivuprofiilistaan huolimatta sedan, mikä tarkoittaa aika niukkaa kuormausaukkoa. Lisäksi takaluukun saranat ovat tilaa vievää tyyppiä, eli ne laskeutuvat luukun mukana alas tavaratilaan nipistäen sen hyötytilavuutta. Takaluukku aukeaa sentään reilusti pois kuormaajan tieltä.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Takaselkänoja kaatuu kahdessa osassa, mutta vapautusnupit on sijoitettu pääntukien viereen auton keskilinjan puolelle, mistä niitä joutuu vähän kurottamaan. Nojan kaataminen jättää saumakohtaan selvän kynnyksen, ja löysä koholle nouseva lattian verhoushuopa antaa viimeistelemättömän vaikutelman.

Tavaratilan lattian alla, renkaanpaikkaussarjan ympärillä, on hieman lisätilaa. Lattialevy on ohut, eikä siinä ole kunnon kahvaa. Levy ei ole kiinni missään, joten se siirtyy nostettaessa helposti paikaltaan. Vaisun vaikutelman kruunaa kuormankiinnityslenkkien puuttuminen. Ruumassa on vain yksi muovinen kassikoukku.

Näiden moitteiden jälkeen on pakko muistuttaa, että tilaa Corollan ruumassa on kuitenkin melko mukavasti.

Maltillinen melutaso

Näkyvyys ulos on kohtalainen. Takaviistoon näkymä on melko avara, sen sijaan suoraan taakse taustapeilin kautta katsellessa maisema on peitellympi. Corollan takapääntuet eivät ole kookkaat, mutteivät myöskään painu ala-asennossakaan kovin matalaksi.

Corollan suunnittelijat ovat uhranneet ajatuksia myös sisämelun karsimiselle. Renkaista ei kantaudu sisään kovin karkeaa jyrinää, ja voimalinjan äänet pysyvät melko hyvin kurissa. Kuri jatkuu niin pitkään, kuin kuljettaja malttaa kiihdytellä maltillisesti. Silloin CVT-vaihteisto käyttäytyy pitkälti perinteisen automaatin tavoin eikä huudata moottoria älyttömästi. Jos kaasujalan oikaisee räväkästi, kierrokset pomppaavat kohti rajoitinta ja melutaso kabiinissa kohoaa.

Maltillinen melutaso on iloinen asia myös siksi, että Corollan soitin on keskimääräistä laadukkaampi. Soinnissa on puhtia eikä keskialuetta ole korostettu liikaa, kuten monissa autoissa tehdään puheäänten saamiseksi esiin ajomelun alta.

Sulava eteneminen vaatii kevyttä kenkää

Onnistuneesti arkiajossa toimiva CVT saa osaltaan Corollan tuntumaan aivan riittävän puhdikkaalta. Esimerkiksi VW-konsernin käyttämiin DSGvaihteistoihin verrattuna CVT vastaa kevyellä kaasunkäytöllä reippaammin kuljettajan haluihin.

Alustan virityksessä on kunnioitettu sekä automerkin kotiseutujen että Euroopan ratinpyörittäjien mieltymyksiä. Tuntuma tiehen on herkkä, mikä auttaa myös pidon määrän hahmottamisessa. Teräväreunaiset kuopat muistuttavat itsestään turhan särmikkäästi, vaikkei tuntuma suoranaisesti kova olekaan. Ohjauksen reagointi on viiveetöntä, ja tuntoakin siinä on mukavasti.

Jarrutuksissa tarvittava poljinvoima on kaupunkiajossa aika pieni. Jonossa madellessa jarrut imevät herkästi kiinni varovaisellakin polkaisulla, joten sulava eteneminen vaatii hyvin kevyttä kenkää.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.