Koeajossa: Dodge SRT Viper – sopivan raaka auto

10.10.2013 | Jörn Thomas / AMS
Koeajossa: Dodge SRT Viper – sopivan raaka auto

SRT Viper on aito amerikkalainen muskeliauto.

On syytä unohtaa omistajanvaihdokset (Fiat) ja siitä seuranneet italialaiset pastachryslerit ja pizzadodget. Onneksi Chryslerin urheiluosasto SRT sijaitsee Detroitissa ja tämän auton rakentajat puhuvat leveää jenkkiä.

Mikään muu kone ei sovi Viperin keulalle, kuin 8,4-litrainen V10. Tähän autoon ei Downsizing kuulu – piste! Uudistetun voimanpesän piti silti käydä laihdutuskuurilla. Moottorissa on käytetty painonsäästämiseksi erilaisia komposiitteja sekä alumiinia. Tällä on haettu parempaa kaasuvastetta sekä kierrosherkkyyttä. Teholukemat ovat vaikuttavia – 648 hevosvoimaa sekä 814 Nm vääntöä.

Miltä tämä uudistettu SRT Viper sitten tuntuu? Kuljettajan pitää ahtautua todella tiukkaan ohjaamoon. Varoituksen sanana pää on pidettävä sisään astuttaessa kuhmujen varalta alhaalla, sillä se osuu helposti hiilikuituisen katon reunaan.

Viper on aina osannut ärjymisen ja riehumisen jalon taidon. Nyt pakettiin on heitetty myös muita pehmeämpiä arvoja, kuten kuljettajan miellyttäminen. Hienostuneemmasta italialaisesta tunnelmasta muistuttavat vartaloa myötäilevät tukevammat istuimet, ohjaamon pehmeämpi nahka sekä moderni elektroniikka, kuten TFT-näyttöön perustuva kierroslukumittari.

Kun Viper käynnistetään tulenpunaisesta starttinappulasta, on selvää, että tämä auto ei ole nähnytkään tryffelipastaa, vaan ahmii lounaaksi mehukkaita luupihvejä. Kytkin on kuitenkin kevyt ja auton liikkeelle saaminen on paljon helpompaa kuin aikaisemmissa malleissa. Vaihteisto on 150-kiloinen valurautainen metallimöhkäle. Sen liikeradat ovat lyhyemmät, vaihteet napsahtavat tarkasti paikalleen ja välitykset ovat vihdoinkin arkikäyttöön sopivat.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

V10 vaikuttaa ärhäkkäämmältä kuin koskaan. Kone reagoi halukkaasti ja kiertää aggressiivisesti kierrosalueen läpi. Kuten ennenkin, alemmilla kierroksilla vaihtaminen kannattaa ennemmin kuin kierrättäminen aivan puna-alueelle. Vääntömomenttia riittää ja tuntuu.

Viperiin on asennettu Brembon 355 mm kokoiset jarrulevyt ja se pysähtyy tehokkaasti mutkiin. Mutkan alussa on havaittavissa kevyttä aliohjaamista. Mutkan keskikohdan jälkeen siirryttäessä kaasulle pienen vatkauksen jälkeen matka jatkuu taas täyttä vauhtia. Kokemattomammille kuskeille on olemassa apuohjelma, joka estää kovimmat sivuluisut.

Perusmallissa voidaan kyseinen ajo-ohjelma kytkeä pois, mutta kalliimmassa GTS-mallissa on tarjolla vielä kaksi muuta ajo-ohjelmaa – Sport ja Track. Vaihtoehtoisesti Viperiin saa Bilsteinin adaptiiviset iskunvaimentimet, jotka rauhoittavat auton ääritilannekäytöstä.

Vaikka koria on jäykistetty noin 50 prosentilla ja siinä on käytetty alumiinin sekä magnesiumin lisäksi hiilikuitua, ei tarvitse huolehtia, että Viperista olisi tullut nössöauto. Se röhisee ja paukkuu, kuten ennenkin.

Mukana on edelleen tietynlaista raakuutta, joka sopi auton luonteeseen. Tarvittaessa kaikki sähköiset avustimet voidaan kytkeä pois.

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.