Koeajossa Ford Focus 2.0 TDCi ST Wagon – hyvältä näyttää

10.07.2015 | Timo Nurmi

Dieselkäyttöinen ST-Focus on uhmakkaan näköinen, muttei kulkupuoltakaan ole unohdettu.

Auton ulkonäöllä on monelle autoilijalle iso merkitys. Isompi kuin suorituskyvyllä, ja osalle meistä jopa isompi kuin tiloilla ja käytettävyydellä. Kaiken pitää näyttää hyvältä, vaikka sisuskalut ja lihakset eivät ihan vastaisikaan ulkonäköä.

Ford Focus ST:n dieselversio on ainakin muodollisesti pätevä. Perus-Focusta kookkaampi etusäleikkö, helmalevikkeet ja kookas keskelle takahelmaa sijoitettu pakoputkenpää antavat visuaalista vastetta autoon sijoitetuille rahoille.

Koeajoauton kitinharmaa Stealth-väri yhdistettynä mustiin 18-tuumaisiin vanteisiin saa ST:n erottumaan massasta vielä selvemmin. Punaiset väripisteet jarrusatuloissa ja ST-merkinnät keulalla sekä perässä varmistavat, että kanssa-autoilijat panevat Focuksen luonteenpiirteet merkille.

Sisätiloissa sporttisuuteen on satsattu ainakin istuinten osalta. Etuistuimina ovat Recaron valmistetta olevat kisahenkiset penkit, joihin on muovattu melko voimakas lantion ja todella voimakas selän tuki. Istuimissa ei ole normaalista poikkeavia säätömahdollisuuksia, mutta ajoasennon saaminen sopivaksi ja reisituen riittäväksi onnistuvat ainakin keskimittaiselle.

Keskivertoa tukevampi kuljettaja voi tuntea olonsa epämukavaksi, samoin erityisen harteikas henkilö. Selkänojan kookkaat ”siivet” on nimittäin ulotettu melko voimakkaina selkänojan yläreunaan saakka, mikä tekee penkistä lievästi poteromaisen.

Takaistuimen muotoilua ei ole toteutettu yhtä sporttiseen henkeen, mutta verhoilun tyyli tikkauksineen on etuistuinten ilmeen mukainen. ST:n takaistuintilat ovat periaatteessa samat kuin miedommissakin Focuksissa, joskin etuistuimen hieman erilaiset muodot vaikuttavat hitusen polvitilaan. Sitä ei ole kovin paljon, mutta keskimittainen aikuinen kyllä pärjää penkillä.

Tavaratilan muotoon ja käytettävyyteen ST-leima autossa ei käytännössä vaikuta. Takaluukku on hitusen raskas nostaa yläasentoon, kiinni vetämistä sen sijaan helpottaa kunnon kahva. Tilan koko perusasennossa eli takaistuimet käytössä on valmistajan mukaan 490 litraa. Ei luokkansa kärkeä, mutta melko asiallinen arvo kuitenkin.

Kiinnityskoukkujen osalta Ford on ryhdistäytynyt; aiempien hitsauslangan pätkältä näyttävien metalliprofiilien sijasta ST:ssä on asiallisen kokoiset ja kääntyvät lenkit.

Tämän auton kiinnostavinta antia ulkonäön ohella lienee kuitenkin suorituskyky ja ajettavuus, pitäähän räväkälle ulkokuorelle löytyä vastinetta. Ensivaikutelma on aika arkinen: moottorin käynnistäminen kajauttaa ilmoille tyypillisen dieselmoottorin raksutuksen. Äänimaailmaan ei tässä kaasuöljykäyttöisessä ST:ssä siis ole erityisemmin panostettu.

Liikkeelle lähteminen on juoheaa, sillä turbodiesel vääntää riittävän topakasti jo tyhjäkäynnin pinnasta. Tarkkaan ottaen auto auttaa tässä hieman, sillä kytkimen nostaminen ponnahduttaa kierrokset tyhjäkäynniltä jonkin verran korkeammalle myös ilman kaasupolkimeen koskemista. Joka tapauksessa esimerkiksi pysäköintiruutuun tai sieltä pois sujuttelu käy vaivattomasti, kun jalkatyöksi ainakin tasamaalla riittää kytkimen operointi.

Edellä mainittu jalkatyön vaivattomuus onkin keskimääräistä oleellisempaa, sillä käsityöhön on paneuduttava normaalia ponnekkaammin. Maltillinen ohjauksen tehostus ja 235-milliset renkaat ovat yhtälö, jonka ratkaisu hitaissa ajonopeuksissa vaatii jonkin verran käsivoimia. Kun lisähaasteeksi lyödään vielä siviiliautomittapuulla todella nopeaksi välitetty ohjaus – noin 1,8 ratin kierrosta laidasta laitaan – ST-Focuksen pyörien kääntely auton ollessa paikallaan tai ryömintänopeudessa on melko raskasta.

Vauhdin kasvaessa ohjauksen yletön raskaus hellittää, vaikka kevyeksi sitä ei voi sanoa maantieajossakaan. Lisäksi auto on jonkin verran uraherkkä, ja kova kiihdytys saa keulan vetelemään vaatien jämäkkää otetta ratista. Kokonaisvaikutelma ei kuitenkaan ole huono – vaikka voimaa tarvitaan, ohjauksen vaste muuttuu loogisesti nopeuden ja ajotilanteen mukaan.

ST:n alusta on aika jäykkä, ja kehnopintaisella tiellä ajellessa koriin välittyy sekä terävää tärinää että hieman laajaliikkeisempää nypytystä. Kivikovaksi autoa ei sentään ole säädetty, ja jos tienpinta on edes siedettävän sileä, sillä pärjää mukavuusmielessäkin kohtuullisesti. Tasaisella tiellä myös sisämelu pysyy kohtuuden rajoissa, ja kesäisillä moottoritienopeuksilla ajellessa musiikin kuuntelu sujuu vielä aika vaivattomasti.

Suoritusarvoja silmäiltäessä ST-Focuksen dieselversio ei tarjoa mitään ihmeellistä. Sen teho- ja vääntölukemat ovat likimain samaa tasoa, jota tarjoilevat myös monet olemukseltaan vähemmän sporttisiksi tuunatut automallit. Diesel-ST onkin sekä teholtaan että kiihtyvyys- ja huippunopeusarvoiltaan selvästi esimerkiksi bensakäyttöistä siskoaan miedompi.

Toisaalta noin kahdeksan sekunnin kiihtyvyys nollasta sataan on sinänsä kelpo suoritus, ja dieselin muhkea vääntö tekee nimenomaan arkiajosta vaivattoman ja helpon tuntuista. Moottoria ei tarvitse kieuttaa kohtuuttomasti ripeää kulkua etsiessään, eikä siitä ole hyötyäkään.

Pirtein alue alkaa vähän ennen 2 000 r/min -rajaa, ja kovin paljon 4 000 r/min -käyntinopeuden yli ei kannata mennä, koska kovin kiihtyvyys alkaa hyytyä. Ohitukset maantienopeuksissa hoituvat silti ripeästi ilman hammasten kiristystä. Samalla moottorin ääni, joka tyhjäkäynnillä on aika vaatimaton, saa uutta voimaa ja bassomaista ulottuvuutta.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Ford Focus ST on eräänlainen wannabe-urheiluauto. Tämä arvio ei ole lyttäys eikä moite, sillä autossa on paljon aitoon sporttihenkeen toteutettua asiaa. Se tarkoittaa myös väistämättä, että mukavuus ja ajon pehmeys eivät ole olleet päällimmäisinä auton ominaisuuksia suunnittelupöydällä painotettaessa. Wannabe-termi tulee tässä tapauksessa lähinnä suorituskyvystä; siltä odottaa vielä enemmän varsinkin auton räyhäkän ulkoisen olemuksen takia.

……………………………………………………………………

Ford Focus 2.0 TDCi ST Wagon

Moottori Rivi-4, diesel, turbo

Iskutilavuus 1 997 cm3

Teho 136 kW (185 hv) / 3 500 r/min

Vääntö 400 Nm / 2 000–2 750 r/min

Kiihtyvyys 0–100 km/h 8,3 s

Huippunopeus 217 km/h

Kulutus(yhd.)/100 km 4,2 l

CO2-päästö 110 g/km

Rengaskoko 235/45 R 18

Mitat pituus 4 689 mm, leveys 1 823 mm, korkeus 1 492 mm, akseliväli 2 648 mm, tavaratila 490 l, omamassa 1 488 kg, sallittu vaunupaino 0 kg

Hinta 36 476 e

……………………………………………………………………

Tilaa Tuulilasin viikkokirje, joka pitää sisällään automaailman ajankohtaisimmat ja tärkeimmät asiat. Viikkokirje ilmestyy perjantaisin.

Lue uusin Tuulilasi diginä hintaan 4,90.

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.