Koeajossa uusi Mini

05.04.2014 | Jörn Thomas / AMS
Koeajossa uusi Mini

Se ei ole puhdasverinen britti eikä enää kovin minikokoinenkaan. Uudessakin painoksessa on silti roppakaupalla nuoruuden intoa. Lisäksi se on kaikkien aikojen modernein Mini.

Pidättäkää hengitystänne ja kuunnelkaa Mini-fanien helpotuksen huokausta. He iloitsevat siitä, että tarjolla on vihdoinkin uusi malli. Ja vieläpä aito Mini: neljä paikkaa, kaksi ovea, takaluukku, pyörät kulmissa ja pystyt kattopilarit.

Mini on muuttunut pyöreämmäksi erityisesti etupäästään aerodynamiikan ja jalankulkijaturvallisuuden nimissä. Siinä on pidempi raide- sekä akseliväli ja kaksiportainen iskunvaimennus. Auson pitäisi olla entistä mukavampi, ketterämpi, turvallisempi ja tehokkaampi.

Unohdetaan kuitenkin, mitä Minin pitäisi olla. Lähdemme testaamaan autoa mutkateille ja kaupungin vilinään. Cooper S vilkuttelee lisävarusteena saatavilla led-valoillaan, ja etupyörät vetävät tuttuun tapaan. Elektroniikka auttaa saamaan huippumallin 192 hepan tehon ja 300 newtonin väännön sinne minne ne kuuluvatkin eli tien pintaan. Maskin takana on nyt 1,6-litraisen sijasta BMW:n uuteen moottoriperheeseen kuuluva kaksilitrainen kone.

Cooper-mallin uuden 1,5-litraisen nelisylinterisen koneen voimantuotto on tasaista ja käynti riittävän sivistynyttä. Soundi on karismaattinen, vaikka se tulee esiin vasta moottoria kierrätettäessä. One-aloitusmallin bensakone joutuu tyytymään 1,2 litran iskutilavuuteen jaettuna kolmelle sylinterille, eli samoihin perusmittoihin pohjautuvaa uutta moottoriperhettä ei käytetä joka versiossa. Dieseleissä sitä on kuitenkin tarkoitus hyödyntää: molemmissa nakuttajissa on 1,5-litrainen kolmisylinterinen kone.

Aiempaa tavanomaisempi

Annamme kaksilitraisen bensakoneen Twin Scroll -turbon viheltää. Vaihdoista huolehtii lisävarusteena saatava kuusivaihteinen sporttiautomaatti. Momentinmuunninvaihteisto ei kuulosta kovin modernilta, mutta Aisinin valmistama laatikko toimii aiempaa pontevammin. Oikea vaihde on nopeasti käytettävissä. Automaatti tekee yhteistyötä navigaattorin kanssa, ja tunnistaa jopa reitin profiilin, jolloin se hoitaa vaihtamiset ennakoivasti.

Kojelauta on nyt aiempaa tavanomaisempi. Ikkunannostimien keinukatkaisimet on siirretty oviverhoiluun, ja valot kytketään kojelaudassa sijaitsevasta kierrettävästä katkaisimesta.

Huumorintajuttomat laadunvalvojat saavat silti rytmihäiriöitä katsellessaan kojelautaa. Mittarit ovat osin toistensa päällä, ja auto esittää joissakin tilanteissa lapsellisen led-valoshown. Jättimäinen nopeusmittari on menneen talven lumia, ainoastaan navigaattorin ruutu on jäänyt keskelle kojelautaa.

Auton käytettävyys on huomattavasti entistä sujuvampaa – vastaavaa kuin BMW:ssä. Tarjolla on myös touchpadilla varustettu iDrive. Miniin voi yhdistää Apple- ja Android-laitteita, ja myös esimerkiksi Facebookin sekä Twitterin käyttäminen onnistuu. Musiikkiakin voi kuunnella nettiradion kautta.

JUTTU JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Mini osaa myös soittaa itsenäisesti hätänumeroon. Tosin videopohjaisen etäisyystutkalla varustetun vakionopeudensäätimen pitäisi suojata meitä törmäyksiltä. Tämä lisävaruste varoittaa sekä ihmisistä että peräänajoista, ja siinä on jarrutustoiminto.

Kojelauta on suunniteltu kuskin ehdoilla. Etupenkit ovat aiempaa mukavammat, ja ne tarjoavat ulosvedettävän reisituen sekä kunnollisen sivutuen. Takapenkin pehmusteet on muotoiltu aiempaa paremmin, mutta polvitila on edelleen niukka. Tavaratila on aiempaa suurempi, ja sen pohjan korkeus on säädettävissä.

Kypsempi ohjaus

Mikään ei natise, kun rymistämme muutaman kuopan yli. Mukautuvat iskunvaimentimet on yhdistetty edessä alumiinisiin keinulaakereihin ja takana monivarsiripustukseen. Halvat muovit ovat historiaa.

Iskunvaimentimet toimivat haluttaessa mukavasti tai urheilullisen jäykästi, mutta ne eivät sopeudu oikeiden mukautuvien vaimentimien tavoin jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin. Auto suodattaa silti pienet epätasaisuudet tehokkaasti, ja myös pidemmät kuopat vaimentuvat hyvin.

Sähkömekaaninen ohjaus on muuttunut kypsemmäksi. Se ei ole enää aivan superterävä keskialueella, mutta ohjaus reagoi tarpeeksi spontaanisti ja on vähän rauhallisempi. Vakiona oleva Servotronic rauhoittaa käytöstä suurissa nopeuksissa. Minissä on myös eko-ohjelma, joka mukauttaa moottorinohjausta ja antaa säästövinkkejä.

Leikimme vielä vähän ja annamme turbon repiä autoa, jolloin pääsemme kuuntelemaan murisevaa soundia sporttimoodissa. Vasta myöhemmin myyntiin tulevat tehomallit saavat todennäköisesti kuulostaa kunnolla vihaisilta, mutta jo Cooper S vakuuttaa.

Jarrutus ennen mutkaa ja kurviin sisään. Mini menee mutkan läpi tasapainoisesti ja tarkasti ilman häiritsevää aliohjautumista tai perän irtoamista. Auton sähköiset apuvälineet puuttuvat tarvittaessa peliin hillitysti, mutta määrätietoisesti. Sähköisesti simuloidun tasauspyörästön lukon lisäksi Performance Control estää aliohjautumista.

Seuraa Tuulilasin tallin ja automaailman tapahtumia Facebookissa

Kommentit

Kommentoi artikkelia

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.