Kysymys:

Lueskelin uusimman Tuulilasin juttua Merkkien merkit 7/2008 lehdestä. Huomioni kiinnittyi autojen suoritusarvoihin ja kulutuksiin, joissa oli varsinkin BMW:n kohdalta erittäin huomattavia eroavaisuuksia.

Tuulilasin käyttämät testit eivät tietenkään ole samoja kuin autotehtaiden jotka ilmeisesti suorittavat nuo omat testinsä joihinkin standardeihin perustuen, joten tulokset noita testeistä eivät ole aivan vertailu kelpoisia mutta voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavina koska niitä myös Tuulilasikin haluaa testata. Itse näen asian harhaan johtavana markkinointina, joissa myös valtiolta viedään veroeuroja.

Omalta osaltani valintani uuden auton hankinnassa osui juuri testissä olleeseen BMW:n malliin. Päätökseni eniten vaikuttavin tekijä oli kulutus ja päästöt tässä kyseisessä kokoluokassa. Esimerkiksi, Audin ja BMW:n vertailu EU-kaupunkikulutuksessa ero oli 1,8 l/100km ja Tuulilasin vertailukulutuksessa saatiin eroksi ainoastaan 0,2 l/100km.

Testataanko autoja muualla samoihin standardeihin perustuvin testein kuin autotehtaat käyttävät, jotta saataisiin aidosti vertailukelpoisia mittaustuloksia? Jos ja kun autotehtaan lupaukset päästöistä, kulutuksista ja suoritusarvoista eroavat, niin mitkä ovat tehtaan ja maahantuojan vastuut asiassa? Asiasta on ollut myös aiemmin paljon keskustelua, mutta onko tiedossa tapauksissa joissa kuluttajaviranomainen olisi ottanut kantaa asiaan?

Tapio Ketonen:

Autotehtaat tietenkin testaavat autojaan hyvinkin erilaisissa olosuhteissa. Kulutusten ja päästöjen osalta niitä kuitenkin sitovat EU:n direktiivit, joissa on hyvin tarkkaan määritelty, mitä tietoja pitää ilmoittaa, ja miten nämä pitää mitata.

Esimerkiksi EU-kulutukset mitataan laboratoriossa päästömittausten yhteydessä. Autolla ajetaan tarkalleen määrätyn nopeusohjelman mukaisesti ja tarkalleen määrättyjä vaihteita käyttäen. Kulutukset ja päästöt mitataan analysoimalla pakokaasupäästöjen määrät. Niiden perusteella lasketaan käytetyn polttonesteen määrä. Litramittoja tai mittalaseja ei siis käytetä.

Tämä antaa autonvalmistajille myös mahdollisuuden tiettyyn manipulointiin. Koska mittaustapa on vakioitu, auton toiminta voidaan optimoida näitä mittausolosuhteita silmälläpitäen. Näin viralliset kulutuslukemat saadaan mahdollisimman pieniksi.

Missään ei ole määrätty, että näillä virallisilla kululutuksilla pitäisi olla mitään yhteyttä käytännön kulutuslukemiin. Normin laadinnassa on toki pyritty siihen, että viralliset ja käytännön kulutukset vastaisivat toisiaan, mutta nykyautoille ajosykli on niin rauhallinen, että se ei vastaa käytännön ajamista. Valmistaja joutuu vastuuseen vasta silloin, jos normin mukaan tehtävissä tarkistusmittauksissa ei saavutetakaan ilmoitettuja arvoja.

Tuulilasin mittaukset ovat suomalaisilla teillä käytännön ajossa tehtyjä, eivät laboratorion dynamometrillä. Tämä on ainoa tapa saada sellaisia tuloksia, joilla on jotakin tekemistä suomalaisen todellisuuden kanssa.

Tuo mainitsemasi ero kahden auton kulutuksissa teoriatason eli EU-kulutusten ja käytännön mittausten välillä todistaa oikeaksi juuri sen, mitä edellä kerroin. Normin mukaisten laboratoriossa tehtävien kulutusmittausten tulokset voidaan saada hyvinkin pieniksi, mutta todellinen elämä on eri asia.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.