Kysymys:

Ketonenkin ehkä huomasi, että iltasanomat oli ansiokkaasti nostanut esiin nykyautojen luotettavuuteen ja käyttömukavuuteen merkittävästi vaikuttavan rengaspaikkausaineiden toimimattomuuden Suomen oloissa. Eli että nämä pulloissa myytävät paikkasuihkeet eivät suostu tulemaan pullosta, mikäli rengasrikko sattuu, niinkuin se Suomessa usein tapahtuu, pakkasessa ja talviseen aikaan. Nykymuodin mukaanhan autosta useimmiten puuttuu vararengas, ja ilmeisesti kunnollisten tunkkien puuttuessa myös renkaan vaihdossa tarvittavat työkalut.

Liikennettä vaarantavaksi on helppo havaita myös muotiin tulleiden LED-valojen talvella aiheuttama näkyvyyden huononeminen, ne kun eivät perinteisten hehku- ja halogeenivalojen tapaan tuota lämpöä, jota talvisin tarvitaan pitämään valonheitin sulana ja valaisemiskykyisenä, etenkin sateen ja jäätävän kelin sattuessa. Noihin turvavöihin liittyviin ongelmiin on näemmä huomiota jo kiinnitettykin, mutta miten mahtaa olla turvatyynyjen yms. modernimpien turvavarusteiden toimivuus varmuus 3-4 vuotta vanhassa autossa? Onko koskaan testattu käytetyn auton NCAP turvallisuutta? Eli miten nuo uusissa autoissa testattavat turvavarusteet kestävät aikaa ja toimivat takuuaijan jälkeisissä onnettomuuksissa?

Kummastuttaa etteivät erikois- ja ammattilehdiksi itseään tituleeraavat julkaisut ole kiinnittäneet huomiota näihin käyttömukavuus ja turvallisuus asioihin ajoneuvoja vertaillessaan, vaan keskitytään kehuskelemaan uutuuden hienoja ominaisuuksia, puuttumatta ja tutkimatta mallien uusiutuessa mahdollisesti syntyviä huononnuksia. Mikä mahtaa olla syynä tähän virheiden ja vaarojen hiljaiseen hyväksymiseen? Paljonkohan kulutusta saisi tiputettua, jos jätetään nämä ajotietokoneet yms. turhat energiankuluttajat pois ajoneuvojenvarusteista?

Tapio Ketonen:

Paikkausainepullosta ei ole apua monessa muussakaan tilanteessa. Esimerkiksi jos renkaaseen ilmestyy sormen mentävä reikä, sitä ei paikkapullolla korjata. Onneksi kuitenkin rengasrikko on niin harvinainen ilmiö, että paikkapullon toimimattomuus ei tule kovin usein vastaan. Aika moni on kysyttäessä todennut, että ei ole joutunut keväisten ja syksyisten rengassulkeisten lisäksi rengastöihin vuosikymmeniin.

Monikaan käyttäjä ei liioin ole huomannut sitä, että paikkapullo ei ole ikuinen, sen "parasta ennen" -päiväys on voimassa vain 3-5 vuotta. Joissakin autoissa turvatyynyille ilmoitetaan luvattu käyttöaika, se on ollut luokkaa 10-12 vuotta. Periaatteessa tämän jälkeen ne pitäisi uusia, mutta käytäntö taitaa olla toinen. Tyynyjä on autoissa ollut jo yli 30 vuotta, mutta aika vähän niiden uusimisesta on puhuttu.

Eri asia on turvavarusteiden toiminta ylipäänsä. Eihän niitä voida testata ennen tositilannetta. Esimerkiksi signaalin matka turvatyynyjen anturista tyynyjen sytyttimiin kulkee monen liittimen kautta, ja jokainen niistä on alttiina hapettumille ym. ongelmille. Järjestelmien tosin pitäisi testata sähköinen toiminta joka kerran, kun sytytysvirta kytketään päälle.

Pääasiassa elektroniikka on parantanut merkittävästi autojen taloudellisuutta, turvallisuutta ja toimintavarmuutta. Ajotietokone ei kuluta käytännössä havaittavasti sähköä eikä siis lisää kulutusta. Tilanne on päinvastainen, jos kuljettaja osaa sen vinkkien avulla parantaa ajotapaansa taloudellisemmaksi.

Uusissa autoissa ei ole nostureita eikä pyöränmutteriavaimia, mutta ei niissä ole muitekaan työkaluja. Ladoissa ja Mosseissa kuten muissakin Neuvostoliitossa valmistetuissa autoissa oli aikanaan repullinen työkaluja aina ilmapumppua, roikkalamppua ja kiintoavainsarjaa myöten. Ne jäivät CCCP-autoistakin pikkuhiljaa tarpeettomina pois, ja nykyisin ajokortti myönnetään huiman kalliista autokoulukursseista huolimatta niin kädettömille ihmisille, että suuri osa kuljettajista ei osaisi vaihtaa autoon varapyörää, vaikka sellainen kyydissä olisikin. Matkan jatkumisen turvaajana matkapuhelin on noussut työkalujen edelle.

Ledivalojen jäänsulatuskykyä jopa pahempi ongelma on uusien EU-sääntöjen mukaisten huomiovalojen kytkentä, joka jättää auton perävalot pimeiksi. Iltahämärissä monet eivät huomaa, että autossa ei olekaan ajovaloja, joten monet ajavat tietämättään takaa pimeillä autoilla. Fiksuimmat maahantuojat ovat itse maahantuontihuollossa muuttaneet kytkentöjä, mutta useimmat jättävät tämän muutoksen tekemättä.

Autojen ominaisuuksia vertailtaessa esiin pääsee vain pieni osa asioista. Tilaa on rajallisesti, eikä kukaan haluaisi lukea esimerkiksi satasivuista vertailua neljän auton eri ominaisuuksista. Niinpä on pakko keskittyä vain tärkeimpiin ja auton valinnan kannalta oleellisimpina pidettyihin asioihin. Sitäpaitsi uusissa autoissa nuo kaikki ominaisuudet toimivat, eikä turvavarusteita ole mahdollistakaan testata. Niiden muu arviointi taas ei voisi perustua mihinkään tosiasioihin.

Jonkin muutoksen tuomitseminen huononnukseksi vaatii yleensä aika hyvät perusteet. Lähtökohta on valmistajillakin, että muutosta ei ole tarkoitettu huononnukseksi, jos kohta tästäkin kustannussyistä usein on kysymys. Kestävyyttä voidaan epäillä, mutta sillekin pitää esittää järkevät perusteet.

Hyvä esimerkki joskaan ei suoraan tähän liittyvä ovat Volkswagen-konsernin DSG-vaihteistot. Niiden toiminta ja käyttöominaisuudet ovat olleet erinomaiset. Aikaa myöten monet käyttäjät ovat kuitenkin saaneet todeta, että uutena hienosti toimineet vaihteistot ovatkin käytettyinä alkaneet temppuilla, ja korjaamiseen on helposti mennyt jopa tuhansia euroja.

Uutta autoa arvioitaessa pitää aina lähteä puhtaalta pöydältä. Esimerkiksi ranskalaisia autoja ei voida tuomita ruosteherkiksi sillä perusteella, että ne 60- ja 70-luvuilla sellaisia olivat. Käytäntö on osoittanut, että jo 90-luvulla valmistetuissa ruosteongelmia oli tavallista vähemmän. Sama koskee muitakin, joskus mahdollisesti ongelmia aiheuttaneita kohteita. Volkswagenin TSI-moottoreiden jakoketjut tuottivat pari vuotta sitten runsaasti ongelmia, mutta rakenteen tuomitseminen kelvottomaksi vanhojen ongelmien perusteella on väärin. Taannoisten ongelmien syy ainakin väitettiin selvitetyksi, joten uusia autoja ei voida niiden perusteella mollata.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.