Kysymys:

Usein näkee haukuttavan ns. "japanilaisia" autoja, jotka on koottu esim. briteissä. Mikä mahdollisesti tekee näistä briteissä (tai muissa ei-japanilaisissa maissa) kootuista japsiautoista sen huonompia? Eikö japanilaisilla ole jonkunlaisia laatuvaatimuksia autojen kokoonpanon tai käytettävien varaosien suhteen ja miten niitä seurataan? Minkä merkkisiä tai mallisia autoja on tehty japanissa 2000-luvulla? Entä missä kaikkialla kootaan "japanilaisia" automerkkejä? Mistä lienee lähtöisin moinen uskomus, että vain japanilainen japsi-auto on hyvä?

Muistelen, että kun suomessa koottiin aikoinaan Opel Calibra-merkkiä, niin se oli saksalaisten mukaan jopa parempi, kuin saksassa koottu auto. Muistanko oikein?

Tapio Ketonen:

Kyllähän se niin on, että laadusta vastaa valmistajana automerkin haltija. Britanniassa, Turkissa ja missä tahansa autotehtaat tekevät juuri niin kuin toimeksiantaja vaatii. Vaikka esimerkiksi Britannian Toyota-tehdas on juridisesti oma yksikkönsä, sen toimintatavan sanelee Japanin Toyota. Tämä koskee myös niin työn kuin alihankintaosien laadunvalvontaa.

Sama koskee Turkkia, jossa aika usein tehtaasta suuri osa on paikallisessa omistuksessa. Jos tuotannon laatu ei tyydytä tilaajaa, sopimus loppuu, ja siinä on tehdas ilman töitä.

Aina ei kuitenkaan yhteistyö suju niin selkeästi. Taannoinen yhteistyö Toyotan ja Volkswagenin kesken oli tästä esimerkki.

Volkswagen ryhtyi valmistamaan Toyota Hilux -pickupia lisenssillä Hannoverissa tavara-autotehtaallaan. Ajatuksena oli myös, että samaa autoa, joka VW-verkoston kautta myytiin nimellä Volkswagen Taro, olisi myyty Euroopassa Toyota Hiluxina. Hiluxeja valmistettiinkin Hannoverissa jonkin aikaa.

Pian kuitenkin kävi ilmi, että autot eivät laadultaan täyttäneet Toyotan vaatimuksia. Muun muassa maalauksen laatu oli selvästi huonompi, ja muitakin ongelmia oli. Toyota-maahantuojat eri maissa, myös Suomessa, valittivat asiasta. Niinpä eurooppalaisten Hiluxien valmistus lopetettiin vaivihkaa, ja Hiluxeja alettiin tuoda taas ensiksi Japanista, sittemmin Thaimaasta.

Ongelmana taisi olla, että VW:n Hannoverin-tehdas ei ollut mitenkään riippuvainen siitä, tehtiinkö siellä muutamia tuhansia autoja enemmän tai väemmän. Saksalainen luonne taas on sellainen, että ulkomaalaiset eivät heidän mielestään tiedä etenkään autoista yhtään mitään, joten vaatimukset laadun parantamisesta eivät joutuneet otolliseen maaperään.

Japanilaisia automerkkejä valmistetaan suunnilleen kaikkialla, en ryhdy tuota luetteloa tähän nyt keräämään.

Uudenkaupungin autotehtaalla on ymmärretty harvinaisen hyvin, että jos siellä ei tehdä työtä kunnolla, jopa tiukempien standardien mukaan kuin valmistuttajat edellyttäisivät, työt loppuvat. Saabin tuolloinen pääjohtaja David J. Herman sanoi keskustellessamme Opel-Saab 900:n esittelytilaisuudessa vuonna 1993, että Uudenkaupungin tehdas kärsii sijaintinsa takia "logistisesta rangaistuksesta", osat pitää kuljettaa kaukaa, ja myös valmiit autot pitää viedä kauas. Tehtaan on siis tarjottava jokin muu kuin hintaetu autotehtaille, jotta se saa töitä.

Hyvä laatu on harvoista käytettävissä olevista eduista paras ja edullisin. Hyvän laadun tekeminen tulee maksamaan yhtä paljon kuin huononkin. Huono voi kuitenkin tulla paljon kalliimmaksi ensinnäkin korjausten ja toiseksi töiden menettämisen takia.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.