Kysymys:

Ajoin kolme vuotta VW Golf -09 TDI 81 kw-mallilla yli 80 000 km ja olin kovin tyytyväinen. Talvioloissa ajoitte tällä mallilla ilmeisesti perinteisen kulutuslenkkinne lukemalla 4,55. Otsikkona lehdessänne 03/09 oli "Tanakkaa tyhjäkäyntiä." En ole tuon testinne jälkeen havainnut montaakaan bluemotion/ekodieseliänne , jotka ovat alittaneet tuon lukeman. Näyttää olevan ainakin Volvo V40 D2, joka on päässyt lukemaan 4,2, mutta kestotestinne keskikulutukseksi ilmoititte 5,2. Seurasin Golfini kulutusta vuoden verran, ja pääsin lukemaan 4,8 ilman mittarivirhettä. Viimeisimmässänne numerossanne Audin A3 mallin 1.6 ekodiesel kulutti lukeman 4.8. Onko vertailukelpoinen Golfin 81 kw-mallin kanssa? Eli mihin perustuivat EU:n Eko-määräykset ja vaatimukset, kun minun hyväksi havaittu 2-litrainen, pienellä kulutuksella kulkenut diesel poistui nopeasti markkinoilta. Nykyisin ajan VW Beetle 1.2 TSI-autolla, ja olen samaa mieltä, kuin viimeisimmässä Tuulilasissa vertaatte Audin A3-mallin dieselin ja bensakoneeen kulutusta ja ominaisuuksia. Beetle on kulkenut ruuhkaisessa liikenteessä ja talvikeleillä noin 5,8 lukemilla 5-tietä. Eikä keskikulutuskaan paljon yli 6 litran nouse.

Tapio Ketonen:

Ratkaisevin tekijä  kulutuksen kannalta istuu ratin ja penkin välissä. Uusien säästeliäiden automallien kohdalla kuljettajan osuus painottuu erityisen voimakkaasti.

Automerkkien talousmallit perustuvat pitkälti siihen, että autoon tehdyillä pienillä virityksillä se on saatu suoriutumaan virallisessa eli direktiivin vaatimassa mittauksessa jonkin verran pienemmällä kulutuksella kuin perusmalli. Näitä kikkoja ovat ilmanvastuksen ja vierintävastuksen pienentäminen sekä voimansiirron välitysten optimoiminen. Päästömittauksen ajosyklin tehontarve on niin pieni, että moottorilla voidaan ajaa suorastaan sairaalloisen matalilla kierroksilla. Käytännön ajossa kukaan ei aja samalla tavalla - onneksi, sillä moottori ja voimansiirto eivät tykkää sellaisesta hyvää.

Kulutusmittausnormit ja niiden tulosten perusteella määrätyt päästörajat ja verotusarvot ovat vain yksi esimerkki siitä, miten etäällä reaalimaailmasta Brysselin byrokraatit elävät ja tyhjänpäiväisiä uusia pykäliään värkkäävät.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.