Kysymys:

Voiko olla näin, että Volvo Carsin tekninen johtaja Marco Gustafsson on oikeassa ja muut autoalan asiantuntijat suomessa väärässä? Marco on nimittäin ainut henkilö suomessa, joka ajaa Haldex-kytkimellä varustetun auton kaksipyörädynamometriin virrat päällä.

Hieman taustoja: Tytär käytti syyskuussa -13 Volvo v70 awd -03 varustettu Haldex-kytkimellä Katsastus Kovalaisella Joensuussa. Katsastusmies ajoi auton epähuomiossa dynamometriin ja autosta hajosi jakovaihteisto. Hän myönsi virheensä ja käski tytön ajaa paikalliselle Volvon merkkikorjaamolle, jossa todettiin vaihteiston ja kulmavaihteiston välinen holkki on rikki ja se on vaurioittanut kulmavaihteen akselin ja ne menivät uusiksi. Katsastuksen suorittanut Pääskyvuori antoi luvan korjaukselle.

Viikon päästä konttorin omistaja Mikko Kovalainen ilmoitti että he eivät maksa korjausta, koska kyseisen auton voi ajaa dynamometriin hänellä oli tästä todisteena Marcon laittama sähköpostiviesti "sallii jarrujen testauksen alustadynamometrissä" ei mainintaa onko kyseessä 2- vai 4-pyörädynamometri. Tästä alkoi selvitystyö, joka jatkuu vieläkin.

Minulla on A-katsastuksen, K1-katsastuksen, VW-auton ja Volvon merkkikorjaamon ohjeistukset Haldex-kytkimellä varustettujen autojen jarrujen testaukseen 2-pyörädynamometrissä, joka on kaikilla periaatteeltaan sama: Aina pyörien ollessa dynamometrillä auton virrat katkaistaan pois, jonka jälkeen odotetaan 2-5 sekunttia ja painetaan jarrua virran poiskytkennällä varmistetaan ettei jakovaihteisto kytkeydy päälle ja etupyörien anturat eivät "haista" etupyörien luistavan ja tee autosta nelivetoista. Useimmiten jarrujen testaus kyseisissä yrityksissä tehdään kuitenkin koeajolenkillä.

Viimeksi kirjelmöin asiasta Volvon toimitusjohtajalle Mikael Malmsteenille vastauksen sain Marco Gustafssonilta jossa kerrotaan Haldex-kytkimen ominaisuukkista mm."sallii jarrujen testauksen alustadynamometrissä". Toivoisinkin vastausta kysymykseen onko Marco oikeassa ja muut väärässä kyseisessä asiassa. Minulla on kaikesta mustaa valkoisella voin laittaa aineistosta kopiot, jos aihe kiinnostaa teitä jota tietenkin toivon sillä asia on vähintäänkin ristiriitainen Volvon ja muiden autoalalla toimivien ammattilaisten kesken.

Tapio Ketonen:

Kysymys korjauksen maksajasta onkin erittäin mielenkiintoinen. Periaatteessa korjauksen hyväksynyt eli tilannut taho on vastuussa korjauslaskusta. Auton omistajahan ei ole työtä tilannut omaan laskuunsa tehtäväksi. Asiasta saattaa pahimmillaan poikia aika mutkikaskin oikeusprosessi. Tosin sen kustannukset todennäköisesti ylittävät huimasti korjauksen hinnan.

Lähetin kysymyksen Volvo Autoon. Tekninen tuotepäällikkö Marco Gustafsson antoi asiasta hyvän ja seikkaperäisen selvityksen, joka on luettavissa jäljempänä. On syytä huomauttaa, että Gustafsson ei edusta vastausta antaessaan itseään vaan Volvon valmistajaa, Volvo Car Ab:tä. Kyseessä on siis valmistajan virallinen kannanotto. Varmistin vielä esittämällä seuraavan lisäkysymyksen:

Vielä sen verran täsmennystä, että ilmeisesti siis Haldexia ohjaava systeemi tunnistaa, pyörittääkö sitä kardaania moottori vai etupyöriä pyörittävä jarrudynamometri? Onko niin, ettei neliveto kytkeydy, jos kuski ei paina kaasua?

Kiistatonta lienee, että tuossa tapauksessa neliveto on rikkoutunut katsastuksen aikana. Pystyisikö voimansiirtoa / autoa jotenkin käyttämään väärin siten, että tuollainen on mahdollista?

Tässä vastaus:

Jos etupyörien pyöritys kytkisi nelivedon päälle, autohan pyrkisi nousemaan rullilta pois saman tien. Tällöin jarrutestiä ei voisi suorittaa alkuunkaan.

Asiakkaan kuvauksen mukaan jakolaatikon holkki on mennyt rikki. En ainakaan äkkiseltään keksi, että sen saisi rikki peruskatsastuksessa käyttövirheellä. Hän ei myöskään kerro, onko neliveto muutoin testattu tuon korjauksen jälkeen, löytykö siitä muuta vikaa? Vai pelkästään tuo holkki?

Voimat tuossa dynossa ovat kovin pienet, 7 km/h tunnissa. Tuo holkki on todennäköisesti ollut alustavasti rikki jo ennen katsastusta ja katsastuksen yhteydessä sitten valitettvasti hajonnut.

 

Tässä laajempi selostus asiasta ja voimansiirron toiminnasta:

Volvolla ei ole erillisiä ohjeita asian osalta, ja siten emme ole valmistajan edustajana lähettäneet erillisiä ohjeita korjaamoille jarrudynamometrin käytöstä ja emmekä myöskään ole lähettäneet ohjeita Trafille.

Korjaamokirjallisuutemme on saatavilla kaikille alan yrittäjille, johon olen asiakkaalle lähettämässäni viestissä viitaannut.

Valmistajan ohjeet eivät kiellä jarrudynamometrin käyttöä. Järjestelmälle sallitaan myös hinaaminen toinen akseli nostettuna. Jarrudynamometrissähän rullat pyörittävät renkaita, ei moottori ja eli kaasupolkimeen ei kosketa, jolloin nelivetoa ei kytketä. Toki silloin kun rullilta noustaan pois, mutta tuohan on normaali tilanne nelivedolle.

Luulen että nuo korjaamo-ohjeet ovat heidän itsensä luomia. On sanomattakin selvää että kun on olemssa monta eri merkkiä ja niiden eri nelivetojärjestelmiä, jotka vielä ikääntyessään tuovat oman mausteensa erinlaisten vikojen muodossa ja tästä syystä korjaamot/konttorit pyrkivät välttämään mahdollisia testauksessa syntyneitä vaurioita.

Active on Demand Coupling (AOC) ja nelipyörävedon ohjausyksikkö (DEM) säätelevät nelipyörävedon toimintaa, ts. voimanjakoa etu- ja taka-akselin välillä. Järjestelmään kuuluu yhdennetty kytkin, jossa on mekaaninen, hydraulinen ja sähköinen osa. Kytkinyksikkö on asennettu taka-akselistoon, tasauspyörästön ja kardaaniakselin väliin. Mekaanista ja hydraulista osaa käyttää kardaaniakselin pyörimisliike.

 Active On demand Coupling (AOC) -järjestelmällä saavutetaan seuraavat ominaisuudet:

Jatkuva nelipyöräveto siirrettävän momentin elektronisella säätelyllä

Etuvetoa vastaava ajotuntuma

Nopeat reaktiot

Ei vastavoimia pysäköinnissä

Järjestelmä ei ole niin herkkä renkaiden välisille eroille, esim. kun ajetaan varapyörällä

Sallii hinauksen toinen akseli nostettuna

Sallii jarrujen testauksen alustadynamometrissä

 

Kytkinyksikkö ja ohjausyksikkö

Hydraulinen osa koostuu kohdista 1-5, mekaaninen osa kohdista 6-10 ja sähköinen osa kohdista 11-13. 

1. Paineventtiilit 

2. Varain 

3. Öljynsuodatin 

4. Rengasmännät 

5. Säätöventtiili/aksiaalisolenoidi 

6. Tuloakseli 

7. Sisemmät ja ulommat märät kytkinlevyt 

8. Sisempi kytkinnapa sinimuotoisella nokkalevyllä 

9. Rengasmäntien rullat 

10. Lähtöakseli 

11. Sähköinen syöttöpumppu 

12. Nelipyörävedon ohjausyksikkö (DEM) 

13. Öljynpaineen ja lämpötilan anturi. 

Nelipyörävedon ohjausyksikkö (DEM) on yhdennetty kytkinyksikköön. 

Nelipyörävedon ohjausyksikkö (DEM) on yhteydessä muihin ohjausyksikköihin CAN-tiedonsiirron kautta. 

Ohjausyksikössä on diagnoositoiminto. 

1. Painelevy 

2. Aksiaalimännän rullat 

3. Työmännän rullat 

4. Aksiaalimäntä 

5. Työmäntä 

6. Tuloakseli 

7. Nokkalevy 

8. Ulompien kytkinlevyjen kotelo 

9. Ulommat kytkinlevyt 

10. Sisemmät kytkinlevyt 

11. Painejouset 

12. Lähtöakseli

Moottorin vääntömomentti siirretään vaihteiston kautta kardaaniakseliin. Tuloakseli on erotettu lähtöakselista. Kytkimen levypaketin pitää olla puristettu kokoon, jotta momentti siirtyisi taka-akselille. Sisemmät ja ulommat märät kytkinlevyt toimivat voimansiirtopisteinä tulo- ja lähtöakselin välillä.

Sinimuotoinen nokkalevy pyörii samalla nopeudella kuin kardaaniakseli. Aksiaalimännän rullat vierivät nokkalevyn "vuoristorataa" pitkin ja painavat aksiaalimäntää sisään ja ulos, mikä kehittää öljynpaineen. Se vaikuttaa työmäntään, joka vuorostaan puristaa kytkinlevypaketin kokoon. 

 

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.