Kysymys:

Etenkin poliisin, mutta myös muita hälytysajoneuvoja seuratessa, huomaa että ne edustavat yleensä vain yhtä tai kahta automerkkiä/mallia. Mistä tälläinen tiettyjen merkkien suosinta johtuu? Onko syynä määräykset vai saatavuus. Kun poliisinkin kalusto muodostuu pääosin yhden saksalaiskonsernin tuotteista, niin onko siis kyseinen konserni ainut, jonka tuotteet täyttävät viranomaisvälineelle asetetut vaatimukset? Ovatko viranomaisten käyttämät ajoneuvot normaaleja "pakastavedettyjä" henkilö- ja kuorma-autoja, jotka on oston jälkeen viranomaiskäyttöön varusteltu? Vai ovatko ajoneuvot jo tehtaalta lähtiessään valmistettu/varusteltu erityisesti hälytysajoneuvoiksi, kuten ameriikoissa ainakin takavuosina oli tapana valmistaa? Jos jälkimmäisiä, niin montako tuollaista hälytysajoneuvo valmistajaa maailmassa tällä hetkellä on? Entäs varustelijaa?

Tapio Ketonen:

Poliisiautot hankkii sisäasiainministeriö. Siellä on ollut autoasioita hoitamassa erillinen asiantuntija. Poliisiautojen valintaan on myös käyttäjillä eli poliiseilla aika paljon sanottavaa. En tiedä, vieläkö on toiminnassa erityinen poliisiajoneuvotyöryhmä, mutta ainakin takavuosina se järjesti jopa autovertailuja. Työryhmään on kuulunut poliisin eri yksiköiden sekä myös poliisin ammattijärjestöjen edustajia. Tuulilasi on ollut useampaan kertaan mukana auttamassa näiden vertailujen mittauksissa ja ajokokeissa.

Poliisin ongelmana on koko ajan ollut määrärahojen pienuus. Niinpä kalustoksi ei ole voitu valita parhaita mahdollisia, vaan on jouduttu tasapainoilemaan laadun, soveltuvuuden ja hinnan asettamissa rajoissa. Eräs hyvin tärkeä tekijä ovat käyttökulut. Autot huolletaan huoltosopimuksilla, ja niiden hinnalla on valintaan suuri merkitys.

Lähtökohtana niin poliisilla kuin useimmilla muillakin organisaatioilla on tarpeettoman merkkikirjavuuden välttäminen. Se aiheuttaa vain ylimääräisiä kustannuksia. Poliisiautot varustellaan monipuolisesti, ja tätä helpottaa, jos varustelussa voidaan edes jonkin verran hyötyä suuremmista sarjoista.

Aikanaan vanha Saab 900 oli periaatteessa hyvä poliisiauto. Se oli tilava ja tanakka. Eräs poliisin kannalta tärkeä ominaisuus oli tukevarakenteinen keula ja etupuskuri. Poliisit harjoittelivat koulutuksissaan mm. miten takaa-ajettu auto pukataan siististi pois tieltä. Saabin jykevä keula kesti sen. Nykyauoissa keula koostuu lähinnä muoviosista, joten jos sillä pukataan hiemankin toista autoa, muovinkappaleet lentelevät, mutta voimaa ei siirry. Ikivanhat jenkkiraudat olivat tässä suhteessa hyviä, mutta käyttökustannukset ylittivät kohtuuden rajat.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.