Kysymys:

Ketonen vastasi äskettäin kysymykseen liittyen ilmastoinnin aiheuttamaan tehohäviöön ja polttoaineen kulutuksen lisäykseen.

http://www.tuulilasi.fi/kysymys/tehohavio

Itselleni ilmastoinnin toiminta ei ole täysin selvä, joten ajattelin esittää muutaman tarkentavan kysymyksen. Ajan autolla, jossa on automaattinen ilmastointi. Ilmastoinnista vain säädetään jokin asteluku ja sen jälkeen autossa pitäisi olla asteluvun mukainen lämpötila. Itse olen havainnut noin 22 - 23 astetta mukavaksi lämpötilaksi useimmiten.

1. Jos minulla on ilmastointi päällä ja  ulkona on alle 20 astetta,  tällöin auto ei varsinaisesti tarvitse  jäähdytystä. Kuluttaako ilmastoinnin kompressori tällöinkin kuitenkin sähköä ja sitä kautta lisää polttoaineen kulutusta? Autossani on mahdollista kytkeä ilmastointi kokonaan pois päältä ns. Eco-moodiin, jossa olenkin sitä pitänyt aina silloin kun varsinaista jäähdytystä  ei tarvita.

2. Vertaillaan tilannetta, jossa ulkona on yli 30 astetta ja toisaalta tilannetta, jossa ulkona on vain 25 astetta. Kasvaako ilmastoinnin käyttämä polttoainemäärä merkittävästi, jos oletetaan molemmissa tilanteissa pyrittävän noin 22 - 23 asteen sisälämpötilaan.

3. Minulle on joskus kerrottu, että myös talvella ilmastointi jotenkin poistaisi kosteutta autosta? Esimerkiksi siis tilanteessa, jossa autoon pakkautuu vaikkapa  neljä henkeä hiihtolenkin jälkeen,  kannattaisi kytkeä ilmastointi ikkunoiden huurtumista estämään. Mistä tässä on kyse  ja onko ohje ylipäänsä validi?

Tapio Ketonen:

1. Kompressori ei kuluta missään vaiheessa sähköä, se saa käyttövoimansa hihnalla kampiakselilta. Käsittääkseni kompressori pyörii eco-moodissa kevyemmin, koska sen ei tarvitse tehdä töitä. Vanhoissa ratkaisuissa kompressori ei pyöri lainkaan, jos ilmastointi on kytketty pois eli ecoasentoon, mutta esimerkiksi Volkswagenin ilmastointikompressori pyöri jatkuvasti.

2. Ilmastointilaite on lämpöpumppu, ja sen tarvitsema teho riippuu suoraan siitä, miten paljon jäähdytystehoa tarvitaan.

3. Ilmastointi ei kytkeydy päälle, jos lämpötila on pakkasen puolella tai edes lähellä nollaa, koska silloin ilmaa jäähdyttävä höyrystinkenno voisi jäätyä umpeen.ja lopettaa ilman pääsyn autoon. Jos lämpöä on niin paljon, että ilmastointi pysyy päällä, silloin se kuivattaa ilmaa. Ilman kosteus tiivistyy kylmään höyrystinkennoon, ja tiivistynyt vesi valuu pois vesenpoistokanavia pitkin. Jos kesällä on hyvin lämmintä, ilma sisältää paljon kosteutta. Tällöin ilmasta tiivistyy paljon vettä höyrystinkennoon. Pois valuva vesi jättää auton alle lammikon, jos auto käy jonkin aikaa paikoillaan.

Tämä on aivan peruskoulun fysiikasta tuttu ilmiö, sillä ilman sisältämä vesimäärä on sitä suurempi, mitä korkeampi on ilman lämpötila. Ilman suhteellisella kosteudella tarkoitetaan sitä prosenttimäärää, mikä ilmassa on siitä vesimäärästä, jonka se voisi siinä lämpötilassa sisältää. Kun lämpötila laskee, ilman suhteellinen kosteus nousee. Kun se saavuttaa sata prosenttia, vesi alkaa tiivistyä. Näin käy kylmien pintojen kohdalla, esimerkiksi laseissa.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.