Kysymys:

BMW i3:n moottorista kerrotaan tuulilasi.fi-sivustolla: "Toisin kuin laajalti käytössä olevat, synkronisähkömoottorilla ja pysyvillä magneeteilla varustetut voimanlähteet, BMW:n moottori hyödyntää reluktanssimoottorien niin sanottua itsemagnetisoimisefektiä lisävoimanlähteenä. Niinpä sähkömekaaninen voimakenttä pysyy samansuuruisena – ja myös auton potku huippunopeuteen asti. Tämän myötä i3:n voimanlähde kuuluu kaikkein parhaisiin sähkömoottoreihin."

Teksti kuulostaa varmaan mahtipontiselta, mutta herättää lähinnä hilpeyttä ja hämmennystä ainakin ajoneuvojen sähkökäyttöjen parissa työskentelevien tutkijoiden kesken. Toivottavasti suomalainen autolehdistö alkaa piakkoin käyttää sähkökoneisiin liittyvää vakiintunutta termistöä automaattikääntäjän vitsilistan sijaan. En tosin pidätä hengitystä odottaessani, koska tehokin ilmoitetaan useimmiten yhä edelleen SI-järjestelmästä poikkeavalla yksiköllä.

Tapio Ketonen:

Tuulilasin toimituksella ei ole tuon tekstin kanssa mitään tekemistä. Kuten jutun tekijätiedoista käy ilmi, se on peräisin Auto Motor und Sportista, ja käännöstyön tekevät ulkopuoliset kääntäjät.

Valitettavasti teknisen tekstin kääntäminen ei ole kovin helppoa etenkään sellaiselle, joka ei tunne kyseistä asiaa. Ylipäänsä on aika vaikea löytää sellaista henkilöä, joka samalla kun ymmärtää ja osaa kääntää saksan kielestä suomeen tuntisi myös ylipäänsä tekniikan sanastoa, ja erityisalojen kuten sähkötekniikan kohdalla tilanne on erityisen vaikea. Näitä vastaavia tilanteita on esiintynyt noiden käännösjuttujen kohdalla ennenkin, ja pelkäänpä pahoin, että niitä tulee jatkossakin.

Saksan kieli on Suomen koululaitoksessa jätetty täysin heitteille, eihän sitä enää kouliussa lueta juuri lainkaan. En oikein ymmärrä, mihin koulussa aika nykyisin käytetään. Haluaisivat kuulemma käyttää ruotsin opiskeluun menevän ajan johonkin muuhun, tiedä sitten mihin. Itse opiskelin lukiossa pitkän matematiikan linjalla, mutta silti luimme myös ruotsin ja englannin kielten lisäksi saksaa. Minulle on myöhemmässä elämässäni ollut paljon enemmän hyötyä kolmen minulle vieraan kielen osaamisesta kuin matematiikasta ja oikeastaan myös fysiikasta.

Tuo SI-järjestelmä on otettu kaikkialla käyttään aika valikoivasti, sanoisinpa markkinointiväen ehdoin. Vääntömomenttia en ole enää vuosikymmeniin nähnt ilmoitettavan kilpondimetreinä, mutta tehoyksikkönä palvelee edelleen vanha hevosvoima. Liekö kehitykseen syynä se, että Newtonmetreissä vääntömomentin lukuarvo on miltei kymmenkertainen (9,81) kilopondimetreihin verrattuna, mutta kilowateissa ilmaistun tehon lukuarvo on tuntuvasti pienempi (0,736 x) kuin sama asia hevosvoimina.

Yritimme kyllä 80-luvun alussa käyttää SI-järjestelmän yksiköitä, ja olemme koko ajan ilmoitaneet tehot kilowatteina. Hevosvoimat esiintyvät tekstissä, taulukoissa ne ovat suluissa. Kaikki SI-järjestelmän yksiköt eivät kuitenkaan ole kovin järkeviä, eivätkä ne ole yleistyneet missään. Esimerkiksi käyntinopeuden yksikkönä pitäisi käyttää arvoa 1/s. Kukaan ei kuitenkaan tajua, mitä tarkoittaa moottorin käyntinopeus 100/s, mutta jokainen ymmärtää asian, kun moottorin kerrotaan kiertävän 6000 kierrosta minuutissa eli r/min.

Kilowattien käyttö ei lukijoiden piirissä ole vieläkään saavuttnut kovin laajaa ymmärrystä, ja vielä hankalampaa oli vuosia sitten. Joskus 80-luvulla Tekniikan Maailman silloinen päätoimittaja Mauri Salo kertoi saaneensa puhelun, jossa joku äkäinen lukija ihmetteli, miksi auton moottorin teho oli ilmoitettu kilowatteina. "Onko siinä sähkömoottori?" hän oli kiukutellut.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.