Kysymys:

Kysymys koskee jarrulevyjen minimipaksuutta. Otetaan käsiteltäväksi esimerkkitapaukseksi vm.2003 Audi RS6:n etujarrulevyt, jotka ovat jäähdytetyt ja 365x34mm kokoiset.

1.) Miksi jarrulevyille on määritelty tietty minimipaksuus (tässä tapauksessa 32.4mm) vaikka kyseisissä levyissä on 1.6mm kulumisen jälkeen vielä reippaasti pintaa jäljellä ennen sisäjäähdytyskanavia. Onko kyseessä vain pelkästään valmistajan "varmuusvyöhyke" jotta levy imisi mahdollisimman paljon lämpöenergiaa ja toimisi siten luotettavasti ääritilanteissa?

2.) Mitä tapahtuu (tai voi tapahtua) jos minimipaksuuden alittaneita levyjä käyttää vielä useamman vuoden ja pinnasta kuluu edelleen milli jos toinenkin pois. Katsastuksessa tulee hylky jos katsuri sattuu sen huomaamaan, ja hyvin teoreettisessa tilanteessa kai satulan männätkin voivat pullahtaa pihalle jos palat ovat myös kulutettu aivan minimiinsä? Mutta jos palojen kunnosta huolehtii ja jarruja ei käytetä Nürburgringillä ajeluun, tuleeko turvallisuusnäkökulmasta mitään huolenaiheita mieleen?

Tapio Ketonen:

Jarrulevyjen paksuusarvot ovat pelkästään valmistajien antamia. Kaipa niissä on ainakin periaatteessa lähtökohtana turvallisuus, mutta kun katsotaan, miten onnettoman vähäiiksi kulumismäärät on määritelty. milli tai puolitoista, niin tulee kyllä mieleen, että myös kaupalliset näkökohdat ovat asiassa vahvasti mukana.

Tehdas tietenkin lähtee siitä, että jarruteivät saa pettää siellä Nürburgringilläkään, siksi kulumisrajat on määritelty varman päälle. Ohueksi kulunut levy kuumenee ja vääntyilee nopeammin, ja ääritapauksena se voi vaikka revetä irti keskiöstään. Männän pullahtaminenkin voisi ääritapauksena tulla kysymykseen.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.