Kysymys:

Ford Mondeolla 2.0 TDCI:llä ajeleva kaveri kertoi pääsevänsä 100 km 5,4-5,6 litran kulutuksella. (kysymys 29.01.2014) ja tämän uskonkin. Itsellä on BMW 530 da -04 ja ajelin viime talvena Oulusta Ruotsin Kiirunaan töihin. Päästessäni perille, tarkistin piruuttani kulutuksen ja keskinopeuden. Kulutus 5,6l ja nopeus 98 km/h. Voiko näihin luottaa, sillä 3 litran kone ja a-laatikko näyttäisi menevän tien päällä todella vähällä. Taas ajeltuani vaan lyhyttä - ja kaupunkiajoa n.3 viikkoa kulutus "pompsahti" 9,5:een liraan keskinopeuden ollessa 38 km/h. Kiirunaan mennessä autossa oli 2 henkilöä ja talvikeli n.-10 - 20 c. Eli kuinka luotettavina näitä kuuluisi pitää?

Tapio Ketonen:

Eipä ole vielä tullut vastaan yhtään kulutusmittaria, joka näyttäisi täysin oikein. Yleensä ajotietokoneen matkanmittaus perustuu samaan tietoon kuin auton matkamittarissa, ja matkamittari näyttää yleensä jonkin verran, vähintään 1-2 % liikaa. Eli jos mitariin on kertynyt sata kilometriä, todellisuudessa on ajettu vain 98 km, jos virhe on 2 %. Sama koskee myös kulutusmittausta, sielläkin on usein hieman virhettä.

Matkamittarin virhe on ymmärrettävä asia, sillä autoissa käytetään eri kokoisia renkaita, ja sanan nimelliskoon sisälläkin on eri merkkkien välillä jonkin verran kokoeroja. Koska nopeusmittari ei saa näyttää liian vähän, matkan mittaaminen hoidetaan yleensa varman päälle.

Mittarivirheet on helppo tarkistaa. Tankataan auton säiliö aivan piripintaan ja otetaan ajomatka ylös. Apuna voi käyttää vaikka trippimittaria. Kun on ajettu säiliö likimain tyhjäksi, tankataan auto taas piripintaan. Näin saadaan selville käytetty polttonestemäärä. Sitten, tai vaikka tuon säiliöllisen ollessa vielä kulumassa, katsotaan riittävän pitkältä matkalta, jonka todellinen pituus tunnetaan, paljonko kilometrejä tulee mittariin. Sitten harrastetaan alkeellista prosenttilaskua: 100*(mittarin matka - todellinen matka)/todellinen matka, näin saadaan mittarivirhe prosentteina. Jos laskutulos on vaikkapa 2,4 %, oikea matka selviää jakamalla mittarin näyttämä matka luvulla 1,024.

Kun oikeat lähtötiedot on saatu, voidaan laskea todellinen kulutus. Sitä voidaan verrata kulutusmittarin näyttämään lukemaan samaan tapaan kuin matkamittarivirhettä laskettaessa. Yleensä kulutusmittari näyttää liian vähän, joten virheprosentti on miinusmerkkinen. Se tarkoittaa, että virheprosentti vähennetään jakajasta. Jos kulutusmittarin virhe on esimerkiksi -2,4 %, oikea tulos saadaan jakamalla mittarin näyttämä kulutus luvulla 0,976.

Sinänsä automaattivaihteinen auto voi pitkällä matkalla olla manuaalia taloudellisempi. Ensinnäkin automaatin monentinmuunnin lukkiutuu nykyisin yleensä aina kiinteäksi ajettaessa suurimmalla vaihteella. Lisäksi automaatissa suurimman vaihteen välityssuhde on harvempi, eli moottori käy pienemmillä kierroksilla, mikä pienentää kulutusta. Pitkällä matkalla saavutetaan yleensä aina liki haamuluokan kulutuksia, mikä johtuu tasaisesta ajonopeudesta ja siitä, että kylmäkäynnistyksiä ei ole, ja liikennevaloihinkin joudutaan pysähtymään todella harvoin.

Kun joku kehuu, että auto vei viime kesänä Pohjois-Karjalan reissulla vain viisi litraa sadalla, tarina siis saattaa olla tottakin. Todellista merkitystä on kuitenkin vain sillä, mikä kulutus on arkikäytössä. Eli katsotaan, miten paljon on ostettu bensaa kuukauden aikana ja jaetaan sadalla kerrottu litramäärätänä aikana ajetuilla kilometreillä - matkamittarivirhe tietenkin huomioiden.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.