Kysymys:

Kerropa, mites meidän liikenteeseen hyväksytään vilkuttomia autoja. Eikö jo tyyppikatsastuksen pitäisi katsoa, että autoissa on vilkku?
Lähes törmäsin tähän asiaan eilen Tuusulanväylällä. Iso, varmaan amerikkalainen avolavaletukka siirtyi noin vain minun kaistalle mitään ilmoittamatta mutta ison kokonsa oikeuttamalla rehvakkuudella. En tietty jäänyt alle mutta enpä olisi säikähtänytkään, jos autossa olisi ollut vilkku.
Vilkun puutteen oli sen kuskikin havainnut, kun vilkutti vielä edessänikin jarruvaloaan toispuoleisesti. Mutta kyllä oikea vilkku olis tarpeen ja lisäis turvallisuutta liikenteeseen.
Eikö nimenomaan isot autot tarvis näkyviä vilkkuja. Ja jarruvalojakin, tietty mutta erillään vilkuista?

Tapio Ketonen:

No en sentään pitäisi sitä niin pahana vikana, että oranssisen vilkun sijasta siellä välkkyykin punainen. Kyllä liikenteessä pitää sen verran hereillä olla, että väristä huolimatta tajuaa vilkkuvan valon jonkinlaiseksi varoittavaksi signaaliksi.

Paljon pahempi asia on se, että aika usein kuskit eivät vilkuta mitään valoja, eivät vilkkuja eivätkä jarruvaloja. Tai jos vilkkuja käytetäänkin, niin ne raaskitaan kytkeä päälle vasta viime tingassa.

Vanhojen jenkkirohjojen lisäksi jarruvalo on toiminut entiseen aikaan jopa saksalaisissa autoissa ssamalla lailla vilkkuna. Ajelin aikanaan 60-luvun lopulla 62-mallisella Magirus-Deutz-kuorma-autolla, ja siinä jarruvalo toimi samaan tapaan vilkkuna. Jos vain vilkutettiin, takana vilkkui punainen valo. Jos samalla jarrutettiin, toinen jarruvalo vilkkui, toinen paloi jatkuvasti.

Mielestäni tuo oli aika helppo tajuta kääntymismerkiksi. Vaatimus oranssinpunaisista takavilkuista tuli lakiin vasta hieman myöhemmin.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.