Kysymys:

Usein moottorien hyötysuhteesta puhuttaessa kuulee, että puristussuhde on tärkein hyötysuhteeseen vaikuttava luku. Onko näin, vai onko paisuntasuhde kuitenkin tärkeämpi kuin puristussuhde hyötysuhteen kannalta? Useimmissa moottoreissahan nämä luvut ovat yhtä suuria, mutta poikkeuksiakin on, kuten Mazdankin kokeilema Miller-moottori.

Moottorin terminen hyötysuhde lasketaan suurin piirtein kaavasta (T1-T2)/T1, missä T1 on lämpötila sylinterissä työtahdin alussa ja T2 lämpötila työtahdin lopussa. Kaavan perusteella näyttäisi siltä, että T2:n laskulla(paisuntasuhteen kasvulla) saavutettaisiin parempi terminen hyötysuhde kuin kasvattamalla T1:tä (puristussuhdetta nostamalla) saman verran.

Maalaisjärjelläkin ajateltuna vaikuttaa siltä, että mitä kylmempinä pakokaasut poistuvat pakoputkeen, sitä parempi on moottorin hyötysuhde. Mikä on totuus, onko puristussuhde vain vakiintunut termi kun todellisuudessa tarkoitetaan paisuntasuhdetta?

Tapio Ketonen:

Arvelisin ilman sen parempaa tietoa, että asia on juuri noin. Pelkkä korkea puristussuhde ei ratkaise hyötysuhdetta, se on koettu monessa moottorissa aivan käytännössä.

Mutta tietenkin jos moottorin mitat ja esimerkiksi venttiilien ajoitus muuten ovat samat, niin kyllähän silloin puristussuhteen nosto eli palotilan pienentäminen parantaa hyötysuhdetta.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.