Kysymys:

Vag-konsernin FSI-moottoreissa käytetään erikoiskatalysaattoria. Tämän Nox-katalysaattorin tehtävänä on puhdistaa polttoaineen rikki. Katalysaattori on kuitenkin suuniteltu rikittömälle bensiinille (rikkipitoisuus < 10ppm). "Paras" suomalainen moottoribensiini sisältää rikkiä < 50 ppm-määrän.

Onko mahdollista, että erikoiskatalysaattori tukkeutuu tästä suuremmasta rikkimäärästä, eikä jonkin ajan kuluttua toimi enää lainkaan, tai aiheuttaa muita teknisiä ongelmia autoon? Rikitön moottoribensiinihän on tulossa aikaisintaan vuonna 2005, jolloin EU-direktiivi määrää, että sitä on pakko olla saatavilla. Suomi tuskin antaa bensiinille verohelpotuksia, mutta mikäli tälläinen ihme sattuisi, voisivat öljy-yhtiöt tuoda sen aikaisemminkin markkinoille.

Tapio Ketonen:

Suorasuihkutusmoottorien katalysaattori ei puhdista polttoaineen rikkiä, sen tehtävänä on muuntaa eli pelkistää pakokaasujen sisältämät typen oksidit vapaaksi typeksi ja hapeksi. Tämä muunnos onnistuu siten, että katalysaattori varastoi typen oksideja moottorin käydessä laihalla seoksella. Kun taas siirrytään normaalikäyttöön, typen oksidien muuntaminen alkaa.

Varastoiva NOx-katalysaattori on todellakin arka rikille. Sen pelkistävä toiminta heikkenee aivan samaan tapaan kuin tavallisen katalysaattorin toiminta kärsii lyijystä. Tämähän oli aikanaan ongelma, kun Mitsubishi toi GDI-moottorit Eurooppaan. NOx-katalysaattoria ei voitukaan käyttää bensiinin korkean rikkipitoisuuden takia. Keski-Euroopassa liikuttiin tuolloin tasolla 150 ppm. Osa suorasuihkutuksen taloudellisuusedusta oli pakko jättää käyttämättä.

Suomessa kehitys bensiinin laadussa on valitettavasti ollut takaperoista, sillä vielä kymmenen vuotta sitten bensiinin rikkimäärä oli Euroopan pienimpiä. Koska Suomessa ei rikittömälle bensiinille myönnetä mitään veroetua ja Keski-Euroopassa kysyntä on kasvanut huimasti, Fortumin kannattaa nykyisin myydä vähärikkinen bensiini hyvään hintaan muille markkinoille.

Niinpä Fortum ei nykyisin sido käsiään lupaamalla bensiinille matalaa rikkipitoisuutta. Käytännössä rikkipitoisuus voi olla paljon pienempikin, mutta tarpeen tullen voidaan myös myydä huonompaakin laatua poikkeamatta ilmoitetuista laatuvaatimuksista.

Kun mainittu direktiivi astuu voimaan, käytännössä siitä alkaen kaikki Suomessa myytävä bensa muuttuu vähärikkiseksi. Jakeluyhtiöt eivät ota uutta ylimääräistä bensiinituotetta valikoimiinsa, sitä varten pitäisi rakentaa erilliset säiliöt ja mittarit, eikä samoilla säiliöautoilla ei voisi kuljettaa rikitöntä ja tavallista bensiiniä. Tämä tulisi aivan liian kalliiksi.

Verotus on hyvä keino ohjata kulutusta. Kun Suomessa myönnettiin lyijyttömälle bensiinille pieni veroetu vuonna 1989, Suomi siirtyi maailmanennätysnopeudella lyijyttömän bensiinin käyttöön. Aivan taatusti sama toimisi myös rikin osalta, mutta näin järkevää toimintaa ei valtiovarainministeriön vero-osastolta kannata edes toivoa. Siellä kun käytetään mieluummin kymmeniä henkilötyövuosia näpertelyyn autoverolain kanssa. Tämän näpertelyn kalleus on jo nähty, tämän vuoden autoverokertymän kasvu osoittaa, että valtiolta on valtiovarainministeriön verolakitoilailujen takia jäänyt saamatta valtava määrä verotuloja.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.