Kysymys:

Kertoisitko auton virittämisestä "chiptuning"-menetelmällä ("lastuttaminen", tuunaus"...) . mielellään yksityiskohtaisesti. Asia on ollut esillä autoja koskevilla keskustelupalstoilla. Mistään autolehdestä en ole löytänyt siitä vielä yhtään artikkelia.

Keski-Euroopasta näkyy löytyvän useampia alan yrittäjiä. Moottorien tehoon saadaan huomattava lisäys. Onko toimenpide meillä luvallista? Jos on, niin vaatinee autolle muutoskatsastuksen. Mille moottorityypille on tämä viritys mahdollista tehdä? Onko seurauksena moottorin ja muun auton rakenteen kestoiän lyhentyminen?

Jos pelkällä auton tietojärjestelmän rukkauksella on mahdollista nostaa reippaasti tehoja, niin autotehtaat ottavat kuluttajilta sievoiset voitot myydessään samaa moottoria eri viritysasteisina. Em. ajatuksia syntyy esim. erään 1,8T moottorin osalta, josta löytyy tavanomainen 150 hv teho ja sitten esim. 190 hv teho. Eräs "chiptuning"-yritys kertoo mm. saavansa toimenpiteellään samasta moottorista irti 196 hv.

Tapio Ketonen:

Tästä aihepiristä ei ole ihmeemmin juttuja ollut, koska Suomen säännösten mukaan toiminta on pääsääntöisesti laitonta. Vapaasti hengittävien moottorien teho ei lastuvirityksellä nouse kovin tuntuvasti, joten viranomaisetkaan eivät aseta sille esteitä. Turbomoottorin tehoa sen sijaan voidaan nostaa merkittävästi nostamalla ahtopainetta ja polttonesteen syöttömäärää, joten tästä syystä asia on hyvin tarkasti säännelty. Lisätietoja löytyy Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) nettisivuilta kohdasta
Katsastus ja ajoneuvotekniikka>
Ajoneuvotekniikka>
Ohjeet ja tiedotteet>
Auton rakennemuutokset ja varustelu>
Soveltamisohjeita liikenneministeriön päätökseen auton rakenteen muuttamisesta (LMp 779/1998 )

Saksassa on viritysapua tarjolla vaikka kuinka paljon useimpiin markkinoilla oleviin automalleihin. Siellä puuhailu on yleensä paljon tarkempaa, ja kaikilta muutossarjoilta vaaditaan katsastusviranomaisten hyväksyntä. Niinpä siellä myytävissä sarjoissa on mukana kopiot TÜV:n virallisista papereista. Kun muutos on tehty, auto pitää viedä katsastukseen, jossa muutostiedot merkitään rekisteritietoihin.

Jostain syystä Suomen viranomaisia on siunattu saksalaisia paremmalla viisaudella. Vaikka samassa EU:ssa ollaan, niin se mikä kelpaa Saksan TÜV:lle ja KBA:lle (Kraftfahrt-Bundesamt, AKE:a vastaava instanssi), ei suinkaan kelpaa AKE:lle. Aika yllättävä tilanne, sillä Saksassa saa ajaa niin kovaa kuin vehkeistä lähtee, meillä enintään 120 km/h kesäaikana. Maallikko luuulisi, että suuremmissa nopeuksissa tekniikan kanssa pitäisi olla tarkempana. Mutta ei, meillä on AKE:lla enemmän viisautta ja kokemusta viritysasioista!

Tehon nostamiseen pätee vanha mekaniikan vipusääntö: mikä voimassa voitetaan, se matkassa menetetään. Tehon kasvaessa rasitukset kasvavat, ja se tietenkin lyhentää käyttöikää. Suomessa suurten tehojen käyttö kuitenkin on perin lyhytaikaista, nopeus nousee pian sellaisiin lukemiin, että on aivan pakko hellätä. Tietenkin hinaamalla isoa matkailuperävaunua rajulla ylinopeudella tehoa saadaan kulumaan niin paljon, että moottori voi ylirasittua.

Ilmoitetut teholukemat eivät välttämättä aina pidä paikkaansa. Asian tarkistaminen ei ole kovin helppoa eikä turvallistakaan, sillä alustadynamometrillä tehtävä mittaus johtaa helposti moottorin ylikuumenemiseen ja siis rikkoutumisvaaraan.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.