Kysymys:

Mihin perustuvat autojen luokittelussa käytetyt segmentit? Akseliväliinkö? Miten jako menee?

Tapio Ketonen:

Asia ei oikein ole minullekaan selvinnyt. Akselivälin lisäksi myös muu koko vaikuttaa, ja näemmä myös merkki. Ns. laatumerkeiltä hyväksytään samaan segmenttiin pienempi (ja kalliimpi) malli kuin tavallisilta. Segmenttien rajat näyttäisivät olevan niitä kuuluisia veteen piirrettyjä viivoja.

Haluaisin vähän täydentää
tätä Tapio Ketosen vastausta. Segmentointi tarkoittaa joko autojen tai ostajien jakamista erilaisiin samantapaisiin ryhmiin. Ostajien segmentointiin en tässä puutu, se on kimurantimpi juttu ja veisi turhan paljon tilaa. Sen sijaan autojen segmentoimisesta halusisin sanoa jotakin.

Segmentoinnin sylttytehdas on autotehdas. Autot jaetaan kokoluokan (korimittojen) ja käyttötarkoituksen mukaan usein seuraaviin luokkiin: miniautot (kuten smart), pikkuautot (kuten Polo), pienet perheautot (kuten Corolla), keskikokoiset autot (kuten Mondeo), suuret perheautot (kuten Volvo V70), edustusluokan autot (kuten vaikkapa Mercedes E-luokka) tai loistoautot (kuten Audi A8). Lisäksi usein erotellaan cabrioletit, urheiluautot, city-maasturit ja varsinaiset maasturit sekä tila-autot omiksi ryhmikseen. Samoin bensiini- ja diesel-autot voidaan erotella, jos se on tarpeen.

Autotehdas hahmottaa kilpailutilanteen näiden kuvaamieni segmenttien (autoryhmien) kautta. Tehtailla ei ole yksituumaista tarkastelutapaa, vaan sama auto voi eri autotehtaiden segmentoinneissa kuulua eri kilpailuryhmiin. Suurimmaksi osaksi autot sijoitetaan näihin ryhmiin samalla tavalla.

Suomessa autojen maahantuoja soveltaa sitten autotehtaan segmentointia Suomen markkinoiden kilpailutilanteen hahmottamiseen. Nyt autot voidaan jälleen sijoittaa eri segmentteihin. Syynä on se, että korkea autoverotus nostaa autojen hinnat hyvin korkeiksi, ja hinnasta tuleekin uusi segmentoinnin lisänäkökohta.

Joidenkin mielestä esimerkiksi Audi A3 kuuluu hintansa puolesta keskikokoisten perheautojen segmenttiin kun taas korimittojensa puolesta Corolla-Golf segmenttiin. Vielä parempi esimerkki on Audin A2. Käsittämättömän kallis pikkuauto (Suomessa)!

Suomessa käytetään segmenteistä myös nimityksiä pikkuluokka", "keskiluokka", "yläluokka" tai "edustusluokka". Niitä voidaan jakaa vielä osiin kuten esimerkiksi "alempi keskiluokka". Tämä on jo niin hämärää kielenkäyttöä, että mieluummin itse käytän tuota aikaisemmin kuvaamaani segmentointisanastoa.

Joskus muinoin akseliväli tai auton korin kokonaispituus oli hyvä indikaattori, näin esimerkiksi Corolla/Golf -luokka hahmotettiin alle 4 metrisiin autoihin. Autot kasvavat kooltaan, ja siitä seuraa, ettei fyysisiä mittoja kovinkaan hyvin voi pitää enää segmentoinnin perusteena.

Tapio Ketonen puhui veteen piirretystä viivasta. Itse sanoisin, että kysymys on autotehtaan ja autojen maahantuojan tarkastelutavasta, joka on sopimuksenvarainen tarkastelutapa. Oma kokemukseni on, että autotehdas pitää äärettömän kovasti kiinni omasta tarkastelutavastaan, eikä halukkaasti ole halukas tekemään siihen muutoksia.

Lisää valaistusta voisit kysyä vaikkapa Kielitoimistolta. He saattaisivat ottaa myös asiaan kantaa juuri siitä näkökulmasta, kuinka hyvin tai huonosti käytetyt sanat onnistuvat kuvaamaan sitä ilmiötä, jota halutaan tarkastella.

terveisin
Jorma Viitanen

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.