Kysymys:

1. Bensiinimoottori kuluttaa yleensä n. 40 % enemmän kuin dieselmoottori. Yleisesti väitetään, että kulutusero dieselin hyväksi on kaupunkiajossa suurempi kuin maantieajossa, koska kaupungissa ajetaan pienemmällä vaihteella ja siten alhaisemmalla suhteellisella kuormituksella kuin maantiellä.

Laskin useiden autojen EU-kulutustiedoista, että sekä dieselin että bensiinimoottorin kulutus on kaupunkiajossa keskimäärin noin 60 % korkeampi kuin maantieajossa, joten väite kaupunkiajon soveltuvuudesta erityisesti dieselille ei näytäkään pitävän paikkaansa. Näinkö on vai miten asiaa tulisi tarkastella?

2. Vauhdin kasvaessa 60-120 km/h dieselmoottorin kulutus / 100 km V-vaihteella nousee n. 90 % ja bensiinimoottorin n. 70 %. Tuntia kohti laskettuna dieselmoottorin kulutus nousee tuolla vauhdinlisäyksellä 3,9- ja bensiinimoottorin 3,3-kertaiseksi. Mutta kertooko tämä erisuuruinen kulutuksen nousuprosentti jotain hyötysuhteesta eri kierroksilla, ominaiskulutuksesta vai mistä? Siis en osaa itse päätellä, mikä tekninen seikka täsmällisesti ottaen on tämän ilmiön taustalla.

3. Bensiinimoottorin ominaiskulutus (g/kWh) on pienimmillään maksimivääntömomentin kierroksilla ja noin 70 %:n kuormituksella. Vaikka kuormitus muuttuisikin, pienin kulutus saadaan yleensä maksimivääntömomentin paikkeilla. Lisäksi bensiinimoottorin ominaiskulutus näyttää olevan herkempi kuormituksen kuin kierrosten muutoksille. Mutta onko turbodieselin ominaiskulutuksen muutoksissa eroja bensiinimoottoriin verrattuna? Millä kuormituksella dieselillä saadaan pienin ominaiskulutus ja onko dieselin ominaiskulutus herkempi kierrosluvulle vai kuormitusasteelle?

Tapio Ketonen:

1. Diesel toimii osakuormituksella käytettäessä paremmalla hyötysuhteella kuin bensiinimoottori. Kun kuormitus kasvaa, bensakoneen hyötysuhde paranee. Tehontarve kasvaa. On siis aika luonnollista, että dieselin kulutus nousee prosentuaalisesti enemmän. Litroissa mitattuna se jää silti pienemmäksi. Periaatteessa mitä kevyempi kuormitus, sitä edullisempi tilanne on dieselille bensakoneeseen verrattuna. EU-normin mukainen testi on vain yksi teoreettinen ajotilanne, käytännön kaupunkiajossa on myös aika paljon hidasta nytkyttelyä.

2. Tuossa kakkostapauksessakin on kysymys pohjimmiltaan aivan samasta. Nousuprosentista huolimatta kulutus litroissa mitattuna pysyy silti eri tasolla. Aivan huippunopeuslukemissa litroissakin mitattu ero jää pienemmäksi.

3. Tuohon kolmanteen en osaa antaa vastausta. Olisin kuitenkin sitä mieltä, että yleensä dieselkin on taloudellisimmillaan suurimman väännön kierroksilla. En nyt muista yhdenkään näkemäni turbodieselin simpukkakäyrän (= ominaiskulutuskäyrän) muotoa ja paikkaa, mutta kaipa jotain sanoo sekin, että kuorma-autojen käyntinopeusmittareissa vihreä alue asettuu juuri suurimman väännön tienoille.

Kyllähän palaminen on tehokkainta suurimman väännön kierroksilla, eihän se momentti muuten nousisi. Turbon avulla vääntöhuippu saadaan helposti turhankin pienille kierroksille, värinät rasittavat moottoria ja ennen kaikkea voimansiirtoa. Kokonaistaloudellisuus edellyttää korkeampia kierroksia, poltonestesäästö hupenee äkkiä mekaniikan remontteihin.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.