Kysymys:

Joissakin maissa on myytävänä meilläkin nähtyjä vanhempia korimalleja uusina, esim. Mazdan 323:a:
www.talleresrootes.com.ve/ShowRoomMazda.htm ja www.talleresrootes.com.ve/Mazda323valetGrande.jpg

Luulisi näiden vanhempien mallien olevan hinnaltaan huomattavasti uusikorimallisia halvempia joten olisikohan noista ratkaisuksi/avuksi lipposlovakian ylivoimaiseksi karkaaviin uusien autojen hintoihin?

Tuollainenkin BF-korin 323 täyttää aivan hyvin peruskulkuvälineen vaatimukset, onhan ko. mallia vielä paljon liikenteessä mitä Suomeenkin aikanaan tuotiin. Kyllä sillä pääsee hyvin paikasta a paikkaan b ja ideana olisikin että olisi halvimmissa hintaluokissa vara valita joko uusi lada tai uusi vanhemman korimallin muun merkkinen auto jos ei halua käytettyä romua riesakseen.

Joka haluaa välttämättä uusimman korimallisen uuden auton niin rahallahan niitä saa mutta olisipa tarjolla myöskin halpoja uusia autoja.

Voisihan tuollaiset vanhemmankoriset autot myydä jonkinlaisina "pirkka-autoina" eli ei välttämättä minkään auton merkkiliikkeen kautta joka näyttää aina pöhöttyvän liian kalliiksi välikädeksi.

Onhan nuo ns. "kehitysmaa-autoja" mutta eiköhän tämä sairas verotus tässä maassa ole aiheuttanut sen että tämä lipposlovakia ON täysi autoilun kehitysmaa!

Tapio Ketonen:

Käytännön ongelmana näiden edesmenneiden mallien kohdalla on useimmiten se, että niiden hyväksynnät ovat menneet vanhoiksi. Ajoneuvoille asetettavat tekniset vaatimukset uudistuvat koko ajan, ja määräysten muuttuessa autoille pitäisi hakea uusia tyyppihyväksyntöjä. Se taas edellyttäisi kalliiden virallisten testausten tekemistä. Joten eipä se paljon suomalaista tai yleensä eurooppalaista lämmitä, jos jossakin Venezuelassa vodaankin vielä myydä muualla jo mallistosta poistuneita malleja.

Toinen juttu on se, että ei vanha malli yleensä ole yhtään sen halvempi valmistaa kuin uusi. Usein tilanne on päinvastoin. Auton myyntihintaa ei suinkaan määrää se, mitä sen tekeminen tulee maksamaan vaan se, mitä siitä on mahdollista saada. Näiden kahden summan väliin jäävää marginaalia kutsutaan nimellä voitto, ja juuri se on syy ylipäänsä koko tuotannon olemassaoloon. Ja voitto edellyttää juuri reipasta hinnoittelua.

Tekisi mieleni lyödä vetoa, mutta olkoon nyt kuitenkin. Nimittäin olen aika pitkälle samaa mieltä kuin autoveroasioita käytännössä hoitava valtiovarainministeriön vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen, jonka mielestä nykyinen autoverojärjestelmä on suomalaisille autoilijoille edullisin.

Mielestäni ei ole mitään autuutta siinä, että Suomeen voitaisiin tuoda muualla loppuun tai edes puoliksi ajettuja käytettyjä autoja. Ja koska me itse olemme edusmiehiä ja -naisia valitessamme niin halunneet, Suomessa autoilua verotetaan raskaasti. Tätä verotuksen tasoa ei liioin haluta eikä siis tulla laskemaan. Joten ainoa muutos, joka autoverotukseen voi tulla on muutos veron keräämistavassa.

Tokihan muutoksessa joku voittaa ja toinen häviää, mutta autoilun kustannukset eivät yksinkertaisesti voi muuttua, jos vähintään sama rahamäärä pitää saada valtiolle. Pahaa pelkään, että jos verotuksen painopistettä väännetään vuosiveron suuntaan, nimenomaan köyhimmän kansan autoilukulut tulevat nousemaan.

Tätä perustelen sillä, että jos vuosivero nousee, vanhalla autolla ajaminen tulee entistä kalliimmaksi. Se tas johtaa autojen poistumiseen käytöstä aiemmin. Autojen lyhyempi käyttöikä johtaa nopeampaan arvon alenemiseen. Se hukkaa tuota pikaa sen mahdollisen hyödyn, jonka autoveron mahdollinen keveneminen voisi tuoda.

Vaikka tyhmät uskovatkin autokaupan etujärjestöjen höpötyksen vanhojen autojen vaarallisuudesta ja saastuttavuudesta, tosiasiassa kyseessä on pelkkä propaganda, jonka tarkoitus on edistää kaikin keinoin tuottoisaa uusien autojen myyntiä. Vaarallisuudesta ei löydy mitään näyttöä, ei ainakaan liikenneturvallisuustilastoista. Saastuttavuudesta taas on aivan turha puhua, meillä on autoja harvassa, ja laajemmassa mittakaavassa Suomen vanhojen autojen päästöt ovat kuin hyttysen pissa Itämeressä verrattuina vaikkapa itäisen naapurimaamme vanhentuneiden teollisuuslaitosten ympäristöön päästämiin täysin tarpeettomiin saastepäästöihin.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.