Kysymys:

Äskettäin eräässä TV:n liikenneohjelmassa joku asiantuntija sanoi vastauksena kysymykseen, että jos ajetaan kaupungissa isolla vaihteella 50 km/h, moottori karstoittuu. Mutta eikö ole niin, että eihän kukaan jatkuvasti aja tuolla nopeudella, vaan maantiellä pölläytellään kuumalla koneella kierroksilla karstoja pihalle.

Miten nämä nykymoottorit karstoittuvat nykyisillä polttoaineilla ja öljyillä? Miten on VV-Audin suorasuihkutteisten FSI-koneiden laita? Muistaakseni takavuosina teidän kestotestissä olleen Mitsubishin suoraruiskutuskoneessa tavattiin karstaa jonkinlaisessa moottorin tähystyksessä.

Tapio Ketonen:

Pitäisin tuota karstoittumista todellakin aika epätodennäköisenä ilmiönä. Ennen vanhaan tilanne oli toinen, kun seokset olivat vähän miten sattuivat. Nykyautoissa lambdasäätö pitää seoksen aina oikeana, joten karstaa aiheuttavaa yliannostusta ei tapahdu. Ja kuten sanoit, eipä tuota tasaista 50 km/h ajoa tule montakaan kilometriä samaan syssyyn.

Tuo sen "asiantuntijan" tarkoittama karstoittuminen on palotilojen karstoittumista. Aikanaan meillä Kestotestissä olleessa Mitsubishi Carisma GDI:ssä karstaa löytyi imuventtiileistä. Sitä karstaa ei löydetty "jonkinlaisella tähystyksellä" vaan avaamalla moottori. Todettiin, että imuventtiileihin oli kertynyt melkoisesti karstaa, ja myös imukanavat kannessa olivat voimakkasti karstoittuneet.

Moottoreissa on ollut jo kymmeniä vuosia pakollisena varusteena ns. positiivinen kampikammion tuuletus, eli huohotuskaasut johdetaan moottoriin poltettaviksi. Ongelma on, että nämä kasut ovat varsin likaisia. Aina silloin tällöin ne ovat pyrkineet muodostamaan karstaa moottorin imuventtiileihin.

Eräs paha tällainen vaihe oli 80-luvun loppupuolella. Moottoreissa alkoi esiintyä imuventtiilien palamista. Tämä on normaalisti erittäin harvinaista. Syy ilmiöön oli erittäin voimakas karstan kerääntyminen venttiileihin imukanavan puolelle. Karstamäärän kasvaessa se alkoi jopa estää venttiileitä sulkeutumasta kunnolla. ja tämä johti palamisvaurioihin venttiilien tiivistyspinnoissa.

Ilmiö poistui, kun bensiinien lisäaineistusta muutettiin. Koskaan ei julkisuuteen saakka selvinnyt, miksi ilmiö alkoi, mutta ilmeisesti tämä liittyi joko bensiinin jalostusprosessiin tai sitten lisäaineistukseen.

Perinteistä eli epäsuoraa suihkutusta käytettäessä bensiinin liuottava lisäaine pääsee helposti poistamaan venttiililautasiin kertyneen lian. Suorasuihkutusmoottorissa tämä ei onnistu, koska bensa menee suoraan palotilaan. Tiedustelin tätä asiaa eräältä Boschin asiantuntijalta Saksassa pari vuotta sitten, mutta hän väitti, ettei tätä ongelmaa esiinny lainkaan eurooppalaisissa suorasuihkuissa. Mene ja tiedä sitten...

VW:n suorasuihkujen venttiilien pysyminen puhtaana on vielä ainakin meillä tutkimaton asia. Kestotestissämme ollut Golf 1,6-litraisella FSI-moottorilla pääsi valitettavasti livahtamaan ohi ilman tarkempia tutkimuksia tältä osin. Testissä on nyt Skoda Octavia kaksilitraisella FSI-moottorilla, ja sen kyllä ajattelin ottaa tarkempaan syyniin. Venttiilien karstaisuuden kun pystyy näkemään työntämällä tulpanreiästä sisään tähystyslaitteen. Jos se paljastaa epätavallisen runsasta karstaisuutta, sitten on aika nostaa sylinterinkansi pöydälle tarpempiin tutkimuksiin.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.