Kysymys:

1. Minulle on tulossa hyvätehoinen Montsu diesel, mutta minulla ei ole tarkkaa käsitystä siitä, kuinka auto "ajetaan sisään". Jostain luin, että diesel (tai bensa) kannattaa ajaa sisään "vaihtelevilla nopeuksilla". Mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

2. Miten lisälämmittimet toimivat nykyään? Jos henkilöautodieseliin ei ota lisälämmitintä, onko ko. auton kanssa jippoja, jolla säästää akun (ym.?) ennenaikaista kulumista?
Jos lisälämmittimen ottaa, miten on järkevintä toimia sen kanssa.

3. Mikä on moottorin puristussuhde, ja miten sitä "luetaan"?

Tapio Ketonen:

1. Sisäänajo on ikivanha käsite, sitä ei nykyaikana tarvita. Aivan tavallinen normaali ajo riittää. Ennen vanhaan moottorivalmistusessa työstötekniikka oli heikommalla tasolla, joten lakereissa ja sylintereissä oli epätasaisuuksia, joiden hioutuminen vei aikaa. Silloin autoihin tehtiin myös ensimmäinen öljynvaihto jo 1000 km ajonjälkeen. Nykyään öljyt vaihdetaan alusta alkaen normaalien huoltovälien mukaisesti.

2. Lisälämmittimet toimivat joko seinäsähköllä (lohkolämmitin) tai auton polttonesteellä (Eberspächer, Webasto). Lohkolämmitin on edullisempi hankinta- ja käyttökuluiltaan, mutta se vaatii pistorasian roikan ulottuville. Polttonestekäyttöinen lämmitin toimii alkuperäisasennettuna yleensä siten, että se käynnistyy moottorin käynnistyttyä, esilämmitystoiminto joudutaan usein ostamaan erillisenä lisävarusteena.

Dieselissä on ongelmana hidas lämpeneminen, lisälämmittimellä sitä nopeutetaan. Näin pyritään vähentämään päästöjä. Esilämmityskäytössä polttonestelämmitin on hyvä ja tehokas, mutta vaarana on akun tyhjeneminen. Ei ole harvinaista, että kun autolla aiotaan lähteä, vastassa onkin lämmin auto, joka ei jaksa käynnistyä.

Uusiin automalleihin on tulossa järjestelmä, joka vahtii akun jännitettä, ja jos se laskee liian alas, auton keskuselektroniikka kytkee pois virtaa kuluttavia toimintoja. Näiden järjestelmien myötä tuo ongelma poistunee. Silti kova pakkanen tulee jatkossakin olemaan ongelma. Esimerkiksi BMW:n dieselien polttonestetoimiset lämmittimet ovat automaattisesti kytkeytyneet pois käytöstä, jos pakkanen laskee liian alas, esimerkiksi alle kolmenkymmenen asteen. Tämä on tuonut monelle ikäviä yllätyksiä.

3. Puristussuhde on palotilan tilavuuksien suhde, kun mäntä on alimmassa asennossaan eli alakuolokohdassa ja ylimmässä eli yläkuolokohdassa. Mitäpä sitä sen kummemmin pitäisi lukea. Dieseleissä se on luokkaa 15:1 - 23:1, bensakoneissa 7:1 - 12:1. Ahdetuissa dieseleissä puristussuhde on pienempi kuin vapaasti hengittävissä, bensakoneissa puristussuhde näyttää uusimmissa moottoreissa olevan nousemaan päin. Korkeampi puristussuhde antaa periaatteessa paremman hyötysuhteen.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.