Kysymys:

Kerropa, miksi ahtimia ei käytetä nykyistä enemmän? Ahtimillahan saadaan bensa-autoonkin vääntökäyrä matalalle kierrosluvulle sekä huomattavasti lisää itse vääntöä.

Kuluttaako ahdettu kone vähemmän bensaa kuin samantehoinen ahtamaton kone?

Mitä eroja mekaanisella ahtimella (esim. mersun käyttämä roots-tyyppinen) ja pakokaasuahtimella on käytännössä? Saadaanko jommallakummalla enemmän vääntöä ja/tai tehoa? Kumpaa itse pidätte parempana?

Tapio Ketonen:

Pakokaasuahtimia eli turboja käytetään dieselmoottoreissa miltei poikkeuksetta, mutta bensiinikoneissa ahtaminen on ollut harvinaisempaa. Tärkein syy lienee ollut se, että väärällä käytöllä turbo rikkoutuu herkästi tai ainakin on hyvin lyhytikäinen.

Väkevä vääntö alakierroksilla ei auton suunnittelijan kannalta ole kovinkaan hyvä asia, sillä se vaatii mitoittamaan voimansiirron paikat paljon lujemmiksi. Lisäksi erilaiset värähtelyt rasittavat voimansiirtoa nimenomaan alemmilla kierroksilla. Taloudellisuuden ja käytön miellyttävyyden kannalta tilanne taas on toinen.

Pakokaasuahdin on edullisempi ja se on helpompi sijoittaa moottoritilaan kuin mekaaninen ahdin. Mekaaniseen ahtimeen pitää siirtää voima kampiakselilta mekanisesti, turbo taas saa voimansa pakokaasuista, joten sen voi sijoittaa vapaammin.

Mekaaninen ahdin on ilman muuta kestävämpi, koska siinä ei esiinny suuria lämpörasituksia. Turboon kuumalle puolelle tulevat pakokaasut saattavat olla liki tuhatasteisia, mekaaniseen ahtimeen tulee vain ulkoilmaa. Jos turbomoottori sammutetaan, kun ahdin vielä on tulipunainen, lämpö johtuu laakereihin. Tällöin niissä oleva voiteluaine palaa karstaksi, joka heikentää voitelua. Turbossa ei suuren kierrosluvun takia voida käyttää kuin liukulaakerointia. Laakeripinnatkaan eivät pidä paikkojen liiasta kuumenemisesta.

Suomessa turbomoottorien ongelmat ovat olleet ilmeisen vähäisiä, koska matalista ajonopeuksista johtuen turbo ei kuumene samaan tapaan kuin Saksan vapaiden nopeuksien moottoriteillä. Jos autolla paahdetaan kaasu pohjassa kolmatta sataa, sitten renkaat vinkuen kurvataan huoltoasemalle kahville ja sammutetaan moottori heti, on ihme, ellei turbo tällaisen shokkihoidon tuloksena hajoa joko heti tai viimeistään vuoden sisällä. Ja Saksan markkinat määräävät pitkälle, millaisia autoja Eurooppaan tarjotaan. Jos auto ei kestä tuollaista käyttöä, se ei sovellu Eurooppaan.

Esimerkiksi japanilaisilla valmistajilla on kotimerkkinoilla tarjolla suuri valikoima hurjan oloisia turbomalleja, mutta eivätpä tarjoa niitä Eurooppaan. Japanissa on suurin sallittu ajonopeus 100 km/h, ja autoissa pitää olla nopeudenrajoitin, joka ei päästä autoa kulkemaan kovempaa kuin 180 km/h. Noilla ehdoilla turbokin kestää oikein hyvin.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.