Kysymys:

Kerropa,Minkälaisia bensiinin suihkutusjärjestelmiä on olemassa ja miten ne toimii ja mitä eroavuuksia niillä on hyvät ja huonot puolet

Tapio Ketonen:

Periaatteessa systeemejä on nykyään olemassa kolme, kaikki elektronisesti ohjattuja ja sähköisillä suuttimilla toimivia. Polttonesteen määrän annostelee moottorinohjausjärjestelmä, joka säätää seosta pakoputkessa olevan jäännöshappitunnistimen eli lambda-anturin signaalin perusteella. Polttonesteen ja ilman seossuhde eli lambda pyritään pitämään teoreettisesti oikeana. Haluttu lambda-arvo on tasan yksi.

Yksipistesuihkutus on periaatteessa kaasuttimen korvike, kaasuttimen tilalla on ilmaläppä ja suihkutussuutin, joka syöttää kaikille sylintereille tarvittavan bensan. Järjestelmä alkaa olla jo historiaa, sillä se ei anna uusien päästövaatimusten vaatimaa riittävän tarkkaa seossäätöä.

Epäsuora monipistesuihkutus on ylivoimaisesti yleisin järjestelmä. Sähkötoimiset suuttimet suihkuttavat bensaa imukanavaan hieman ennen imuventtiiliä. Fiksuimmissa on jopa sylinterikohtainen säätö. Järjestelmä on erittäin hyvä, bensa sekoittuu ilmaan hyvin eikä kylmänäkään tiivisty imusarjan seinämille.

Suorasuihkutus suihkuttaa bensiinin suoraan jokaisen sylinterin palotilaan. Tähän on usein lisätty myös kerrostettu syöttö, jolla tarkoitetaan sitä, että sytytystulpan lähelle suunnataan voimakkaampi bensasuihku. Tällä pyritään saamaan syttymiskelpoinen seos kipinän ympärille, muualla seos saa olla laihempaa, koska syttymisen jälkeen palaminen leviää laihempaankin seokseen. Tämä myös tekee mahdolliseksi laihan seossuhteen käytön, ja sen ansiosta suorasuihkutusmoottori voi toimia taloudellisemmin.

Eräs suorasuihkutuksen ongelma on imuventtiilien karstoittuminen. Kampikammion tuuletuskaasut on johdettava imusarjan kautta moottoriin poltettaviksi, ja ne aiheuttavat karstaa venttiileihin. Epäsuorissa järjestelmissä bensiiniin lisätty puhdistava lisäaine huuhtelee jäämät moottoriin, mutta suorasuihkutuksessa tätä puhdistuskeinoa ei ole.

Toinen ongelma liittyy laihaseostoimintaan. Jos palaminen tapahtuu ilmaylijäämällä eli laihalla seoksella, tavallinen katalysaattori ei pysty muuntamaan pakokaasujen sisältämiä typen oksideja, lähinnä typpidioksidia (NO2) haitattomaksi vapaaksi typeksi. Niinpä laihaseoskäyttöön on kehitetty typen oksideja varastoivia katalysaattoreita, jotka sopivan tilaisuuden tullen ja seoksen mennessä rikkaalle puhdistavat NOxit, kuten typen oksideja nimitetään.

Nämä varastoivat katalysaattorit vaativat kuitenkin toimiakseen erittäin puhtaan bensiinin, käytännössä rikittömän. Keski-Euroopan vanhanaikaiset öljynjalostamot eivät pysty tuottamaan riittävän puhdasta bensiiniä, joten EU:n normeja ei ole kiristetty riittävästi. Niiden mukainen bensa ei kelpaa näille myös denox-katalysaattoreiksi nimitetyille laitteille. Tästä syystä laihaseostoimintaa ei voida hyödyntää tarpeeksi, eikä suorasuihkutuksella vielä ole päästy luvattuihin kulutussäästöihin.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.