Kysymys:

Tehokkaan ja nopean lämmityslaitteen rakentaminen autoon on yksinkertaista;  Sylinterinlohkoon mahdollisimman vähän metallia ja massaa iskutilavuuteen nähden,  varmasti pyörivä vesipumppu ( ei vesipumpun käyttöä jakohihnan sileällä selkäpuolella )  ja riittävästi mitoitettu lämmityslaitteen kenno.  Silti Suomessa on vuosien mittaan myyty paljon kehnoilla lämmityslaitteilla varustettuja autoja.  Ihmetellä täytyy, mikä siinä lämmityslaitteen suunnittelussa niin vaikeaa on.

Tapio Ketonen:

Ei se ole aivan noin yksinkertaista. Lämmityslaitteen teho ei ole koskaan ollut autojen suunnittelussa niitä tärkeimpiä asioita. Kysymyksessä on paremminkin välttämätön paha. Autot suunnitellaan pääasiassa lämpimämpiin maihin, joissa lämmityslaitteen teho on toissijainen asia.

Lämmityslaitteen suunnittelua rajoittavat mm. tila- ja painokysymykset. Siksi lämmityslaitteen kennon koko on usein rajoitettu mahdollisimman pieneksi. Sama koskee moottorin sylinteriryhmää ja jäähdytintä, ylimääräistä massaa ei haluta minnekään.

Toinen asia on tullut ajankohtaiseksi vasta viime vuosina. Päästöjen vähentämiseksi moottorin halutaan lämpenevän mahdollisimman nopeasti. Jos lämpöä johdetaan tehokkaasti lämmityslaitteelle, moottorin lämpeneminen hidastuu. Niinpä monissa uusissa moottoreissa termostaatin toimintaa ohjataan siten, että lämpö pyritään pitämään mahdollisimman tarkkaan tallessa. Vasta kun moottori on saavuttanut likimain normaalin lämpötilan, sitä aletaan päästää lämmityslaitteelle.

Meidän suomalaisten kannalta tämä on pähkähullua ja täysin väärä järjestys, mutta kukaan ei ole niin viisas kuin saksalainen insinööri, ja jos saksalaiset haluavat valmistaa autonsa näin, siihen meidän on täällä Pohjolan perukoilla tyytyminen.

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.