Kysymys:

Asia koskee viimeisintä Tuulilasin rengastestiä. Oletteko havainneet aikaisemmissa testeissänne, että kuinka paljon uuden renkaan kulumispintamäärä vaikuttaa testin märkätuloksiin? Uusimmassa testissä Bridgestone ja Continental saivat parhaita tuloksia märkätesteissä ja kun katsoo kulutuspinnan syvyyksiä, niin yllätys yllätys, molempien renkaiden kutuspinta oli suurin. Ero huonoimpaan taisi olla peräti pari milliä?

Testin loppupäätelmä oli, että taloudellisuutta ja hyviä märkäominaisuuksia ei saa vielä samaan tuotteeseen. Mutta miten olisi käynyt esim. Michelinille märkäkokeissa, jos siinä olisi ollut saman verran kulutuspintaa, kuin esim. Bridgestonessa? Ei onko Michelin tehnyt karhupalveluksen tuotteelleen ja jättänyt ratkaisevia millejä pois kulutuspinnasta? Ainakaan Bridgestone ei kärsinyt kuivakokeissa suuremmasta kulutuspinnastaan ollen kärkipään rengas siinä osiossa.

Tapio Ketonen:

Lehdessä oli virhe juuri tuonne Bridgestonen kohdalle. Arvot olivat jääneet talvirengastestin tiimoilta. Oikea urasyvyys keskellä on 7,4 mm, eli 2,1 millimetriä vähemmän kuin lehteen on painettu, laidoilla oikea arvo on 7,0, joka on 2,4 mm vähemmän kuin jutussa ollut arvo. Samoin kumin kovuus oli väärin, oikea kovuusarvo Bridgestonelle on 74 astetta.

Renkaan urasyvyydellä on luonnollisesti vaikutuksensa tulokseen vesiliirto-ominaisuuksissa ja märissä olosuhteissa. Vaikutus on suurempi vesiliirto-ominaisuuksiin. Eri rengasmallien ja -merkkien välillä urasyvyydestä ei voi suoraviivaisesti vetää johtopäätöstä renkaan märkäpito ja vesiliirto-ominaisuuksista. Märkäpitoon vaikuttaa moni muukin asia kuin tuo mainitsemasi kulutuspintakuvion urien syvyys, eikä muutaman millimetrin erolla ole suurempaa merkitystä.

Vesiliirto-ominaisuuksiin vaikuttaa urasyvyyden lisäksi, renkaan olkapääalueen muotoilu, sillä valtaosa vedestä ja näin keväisin loskasta, poistuu renkaan alta sivulle roiskumalla. Myös urien muotoilu ja niiden avoinaisuus sekä leveys vaikuttavat vesiliirto-ominaisuuksiin. Se osa vedestä mikä ei poistu sivuille roiskumalla on saatava kumin ja ajoalustan välistä renkaan kulutuspinnan uriin ja mahdollisuuksien mukaan renkaan sivulle.

Märällä pinnalla avainasemassa ovat kulutuspinnan urien avoimuus ja kumiseos. Urien tehtävä on kerätä mahdollisimman tehokkaasti vettä pois kumin alta, jotta seos pääsee pureutumaan suunnitellusti ajoalustaan. Kun vesikerros saadaan ohuemmaksi saa myös märkäpitoa hieman paremmaksi, verrattuna renkaaseen jossa on kapeat urat. Uusien renkaiden välillä muutama millimetrin ero urasyvyydessä ei vielä vaikuta merkittävästi pitoon, sillä urasyvyydet ovat kuitenkin lähempänä seitsemää millimetriä.

Testasimme viisi vuotta sitten miten kulunut kesärengas pärjää uusien renkaiden joukossa ja se on todella heikko niin vesiliirrossa kuin märkäpidossakin. Tuolloin testissä olleen renkaan urasyvyys oli 3,8-3,9 mm, kun se testin uusissa renkaisssa oli rengasmerkistä riippuen 7,2-8,8 mm. Tuloksia ei voi ihan suoraviivaisesti verrata mihinkään uusista renkaista, sillä mukana ei ollut loppuunajetusta renkaasta samalla kumiseoksella ja kulutuspintakuviolla olevaa uutta rengasta. Eikä tuloksesta voi toisaalta päätellä sitäkään miten tuo uusien renkaiden välinen urasyvyysero vaikuttaa lopputulokseen.

Hieman suurempi urasyvyys ei myöskään merkittävästi heikennä kesärenkaan ominaisuuksia kuivalla kelillä, sillä kumiseos on huomattavasti jämäkämpää kuin talvirenkaissa. Pitoon urasyvyydellä ei juurikaan ole merkitystä, paitsi  jos urat puuttuvat kokonaan, niin kuivalla saadaan lisää pitoa. Tästä ovat esimerkkinä kilpa-autoissa käytettävät sliksit. Renkaan runkorakenteella on ajettavuusominaisuuksiin merkittävämpi vaikutus kuin pienellä urasyvyyserolla, eritoten kovempiseoksisella kesärenkaalla.  

Oskari Pentti

Kommentit

Kommentoi kysymystä

Sinun tulee kirjautua palveluun voidaksesi kommentoida.